{"id":1629,"date":"2021-03-10T11:30:22","date_gmt":"2021-03-10T09:30:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1629"},"modified":"2021-03-22T10:42:28","modified_gmt":"2021-03-22T08:42:28","slug":"kirja-nosto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1629","title":{"rendered":"Kirjanosto – Sukupuolittuneet traumat yhteiskunnan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ’nikkarina’?"},"content":{"rendered":"\n

Sara Stridsberg (2008, suom. 2018): Unelmien tiedekunta. Suom. Outi Menna. Tammi. Helsinkin. 390 s.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Viha, jota on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Onko se satiiri? Mit\u00e4 sanottavaa raiskatulla ihmisell\u00e4 on yhteiskunnasta, yhteiskunnassa? Mieleen saapuu h\u00e4iv\u00e4hdys siit\u00e4 ep\u00e4todellisuudesta todellisuudessa, jonka sy\u00f6vereiss\u00e4 kaltoinkohdeltu mieli el\u00e4\u00e4. Eristyksess\u00e4. Mist\u00e4 saadaan oikeutus sille v\u00e4\u00e4ryydelle mit\u00e4 ei koskaan pit\u00e4isi tapahtua. Mutta joka silti tapahtuu. Joka silti tapahtuu. Siis on totta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSeksuaalipolitiikka. Intiimit rakenteet. Organisoitua rakkautta. Organisoituja raiskauksia. Red light districts. Kaupunkiin syntyi erityisi\u00e4 alueita. Viek\u00e4\u00e4 minulta kaikki, min\u00e4 haluan. \u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sara Stridsbergin, (2006, suom. 2018) Unelmien tiedekunta<\/em> on rehellisen likaista teksti\u00e4 yksil\u00f6n kokemasta pahoinvoinnista ja vihasta. Kirja maalaa kuvaa kamppailevasta tietoisuudesta ja siit\u00e4 millaisia loppuel\u00e4m\u00e4n seurauksia on systemaattisella raiskauksella. Romaani on fiktiivinen fantasiakuvaus edesmenneest\u00e4 amerikkalaisnaisesta radikaalifeministist\u00e4 Valerie Solanasista (1936-1988), jonka tunnetuimpia tosiel\u00e4m\u00e4n tempauksia olivat: SCUM-manifesti 1967 ja Andy Warholin ampuminen 1968. Fiktiivisen tarinan milj\u00f6\u00f6n\u00e4 toimii kiihke\u00e4ss\u00e4 sekavuudessaan 1950\u201380 -luvun amerikkalainen yhteiskunta. Aavikolla eletyn lapsuuden j\u00e4lkeen Valerien tie helvettiin on kivitetty hyvill\u00e4 aikomuksilla. Kertomuksessa esiin nousevan vihan takana jyll\u00e4\u00e4v\u00e4t kokemukset oman is\u00e4n ja \u00e4idin raadollisesta kyvytt\u00f6myydest\u00e4 taata turvallista lapsuutta. <\/p>\n\n\n\n

Kirja pureutuu sosiologisesti ajateltuna merkitt\u00e4viin yhteiskunnallisiin teemoihin. Riveilt\u00e4 ja rivien v\u00e4list\u00e4 nousee esiin sosiologisen tutkimuksen ydinteemoja esimerkiksi sukupuolesta, historiallisuudesta, toimijuudesta, valtarakenteista ja hegemoniasta, eriarvoisuudesta ja hyvinvoinnista, koulutuksesta, tunnistamattomasta ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta ja traumasta, sek\u00e4 perheest\u00e4 yhteiskunnallisena instituutiona. Kerronnan kautta nousee ilmi my\u00f6s h\u00e4ilyvi\u00e4 rajapintoja yksil\u00f6llisen toimijuuden ja sosiaalisten rakenteiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi teemaksi kirjassa asettuu, 50-luvun feministist\u00e4 aatetta mukaillen, sukupuoli, joka ilmenee vahvana yksil\u00f6it\u00e4 ja yhteiskuntaa jakavana elementtin\u00e4. Kirjassa sukupuolen ja seksuaalisuuden k\u00e4sitteleminen rajautuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti cis-sukupuoliseen oletukseen ja ajatukseen yksil\u00f6st\u00e4. Ja juuri t\u00e4m\u00e4n kaltaisen sukupuolen ja seksuaalisuuden, sek\u00e4 sen mukaisen yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen ymp\u00e4rille kietoutuu my\u00f6s vahvasti ja monisyisesti p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kokema ja ilmaisema viha.<\/p>\n\n\n\n

Kirja haastaa lukijaa reflektoimaan itse\u00e4\u00e4n ja itsest\u00e4\u00e4n selvin\u00e4 otettuja tai n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 sosiaalisia rakenteita. Lukiessa mieleen nousee kysymyksien tulva: mit\u00e4 ovat sukupuolen ja seksuaalisuuden sosiaaliset ulottuvuudet? Millainen on yhteiskunnan ja sairauden suhde? Ovatko jotkut sairaudet tai diagnoosit sukupuolittuneita? Tunnistetaanko vihaa ja sen vaikutuksia, medikalisoidaanko ne? Rakentuuko sukupuolten v\u00e4linen yhteiskunnallinen ja sosiaalinen suhde lopulta niiden v\u00e4lisiin keskin\u00e4isiin traumoihin ja kohtaamattomuuteen? Toisaalta sukupuolen lis\u00e4ksi toinen kriittist\u00e4 ajattelua vaativa kysymys liittyy hyvinvointiin, kollektiiviseen vastuuseen ja intiimeihin perhesuhteisiin. Kenelle vastuu lopulta j\u00e4\u00e4 ihmiseksi kasvamisessa? Mit\u00e4 tarkoittaa olla yhteiskuntakelpoinen?<\/p>\n\n\n\n

Kirjan luettuaan on helppoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miksi Valerie kokee sellaista vihaa kuin kokee. Mist\u00e4 j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 SCUM-manifesti mahdollisesti saa giljotiinimaisen henkens\u00e4. Her\u00e4\u00e4 my\u00f6s ajatus: t\u00e4ss\u00e4 on kyse yksil\u00f6\u00e4 ja yksil\u00f6n resilienssi\u00e4 laajemmasta ilmi\u00f6st\u00e4? Valerien vihan ja SCUM-manifestin kautta v\u00e4littyv\u00e4 viesti maailmalle on kristallinkirkas: h\u00e4n ei ole hullu ja ep\u00e4kohtiin on puututtava. Vallitseva yhteiskuntaj\u00e4rjestys on kaadettava. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kaisa Heiskanen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sosiologian opiskelija<\/strong><\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong>, Kuopio<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sara Stridsberg (2008, suom. 2018): Unelmien tiedekunta. Suom. Outi Menna. Tammi. Helsinkin. 390 s. Viha, jota on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Onko se satiiri? Mit\u00e4 sanottavaa raiskatulla ihmisell\u00e4 on yhteiskunnasta, yhteiskunnassa? Mieleen saapuu h\u00e4iv\u00e4hdys siit\u00e4 ep\u00e4todellisuudesta todellisuudessa, jonka sy\u00f6vereiss\u00e4 kaltoinkohdeltu mieli el\u00e4\u00e4. Eristyksess\u00e4. Mist\u00e4 saadaan oikeutus sille v\u00e4\u00e4ryydelle mit\u00e4 ei koskaan pit\u00e4isi tapahtua. Mutta joka silti tapahtuu. … <\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1645,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[328,82,1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1629"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1629"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1629\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1674,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1629\/revisions\/1674"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1645"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}