Sosiologi-lehden toimituskunta on vaihtunut vuodelle 2021. Upouusina toimijoina lehden taustalla h\u00e4\u00e4r\u00e4ilev\u00e4t kuopiolaiset Maria Kotim\u00e4ki ja Kaisa Heiskanen. Maria on nelj\u00e4nnen vuoden sosiologian opiskelija. Kaisa on kolmannen vuoden sosiaalitieteen opiskelija Kuopion kampuksella ja p\u00e4\u00e4aineena (my\u00f6skin) lukee, jokseenkin intohimoisesti, sosiologiaa. Lehden toimituskuntaan l\u00e4hteminen oli samaan aikaan kauhistuttava ja innoittava haaste, josta emme voineet kielt\u00e4yty\u00e4. Tavoitteena uudella toimituskunnalla on luoda lehden nettialustalle uutta ilmett\u00e4, tehostaa lehden n\u00e4kyvyytt\u00e4, pyrki\u00e4 jatkamaan edellisten toimituskuntien kunnioitettavaa ty\u00f6t\u00e4 vahvistaen sosiologisen \u00e4\u00e4nen kuuluvuutta, ja toimia kriittisen keskustelun her\u00e4ttelij\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2021 ensimm\u00e4isen numeron teemana on viha. Hieman aiemmista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 poiketen teema eroaa vuoden 2021 Sosiologip\u00e4ivien teemasta, joka on toivo. Niin viha kuin toivokin toimivat molemmat liikkeelle panevana voimana niin yhteiskunnassa, ihmisyhteis\u00f6iss\u00e4 kuin yksil\u00f6iss\u00e4, ja voivat toimia sys\u00e4yksen\u00e4 muutokseen. Mielenkiintoista onkin pohtia, kuinka viha ja toivo eroavat toisistaan yksil\u00f6\u00e4 ja yhteis\u00f6\u00e4 aktivoivana \u2018voimana\u2019. Toivon ohella on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 millaisia muutoksia tai ilmi\u00f6it\u00e4 viha saa aikaan tai millaiset rakenteelliset juuret vihalla on. Mit\u00e4 yksil\u00f6n tai ihmismassojen ilmaisema viha kertoo yhteiskunnasta, sen rakenteista ja el\u00e4mismaailmoista? Kuinka yksil\u00f6iden kokema viha muuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, tai sosiaalisia suhteita? Mill\u00e4 tavalla yksil\u00f6n kokema viha puskee l\u00e4pi sosiaaliseen, julkiseen tilaan? Vihan sosiologinen l\u00e4hestyminen voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n vihaa yksil\u00f6\u00e4 laajempana sosiaalisena ilmi\u00f6n\u00e4. Sosiologisesti on erityisen mehev\u00e4\u00e4 esimerkiksi pohtia eriarvoisuuden ja vihan kytk\u00f6ksi\u00e4, sek\u00e4 sit\u00e4, miss\u00e4 suhteessa viha ja vihan tunteet liittyv\u00e4t ihmisryhmien v\u00e4lisiin suhteisiin, ja vuorovaikutuksen hierarkioihin. Mik\u00e4 johtaa vihaan, mik\u00e4 vihan ilmaisemiseen? <\/p>\n\n\n\n
Viha on l\u00e4sn\u00e4 yhteiskunnissa varsin l\u00e4pileikkaavasti, ja sit\u00e4 ilmaistaan hyvin erityyppisiss\u00e4 konteksteissa, niin somessa, kaduilla, musiikissa, yksityisiss\u00e4 kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissa, kuin kokonaisissa vallitsevissa kulttuurisissa rakennelmissa. Suoran vihan, ja piilotetun, usein rakenteellistuneemman vihan erona voitanee n\u00e4hd\u00e4 ainakin tunnistamisen vaikeus. Rakenteellisempi, ja piilotellumpi viha on joskus varsin vaikea havaita sen tavanomaisissa tilanteissa piilev\u00e4n luonteensa vuoksi. Ajankohtaisena, vihaavan rakenteen murtamisen esimerkkin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 popkulttuurin naisvihamielisyyden laajaa vastustusta, josta tuoreena ilmi\u00f6n\u00e4 #freebritney-liike, joka on nostanut tapetille case Britney Spearsin my\u00f6t\u00e4 musiikkiteollisuuden ongelmallisuuksia. Sosiologisesti ajankohtaisesti kiinnostavaa on my\u00f6s koronapandemian my\u00f6t\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n yleistynyt vihapuhe somessa, joka koskettaa etenkin naisia. Viime p\u00e4ivin\u00e4 sosiologinen silm\u00e4mme on ollut kiinnostunut my\u00f6s suomalaista rap-musiikkia koskettavasta kulttuurisen omimisen- ja lainaamisen keskustelusta, sek\u00e4 rasististen slurrien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Samaan aikaan seuraamme my\u00f6s Euroopassa abortinvastaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehittymist\u00e4. Viha, sen moniulotteiset muodot sek\u00e4 historiallinen voima ylt\u00e4v\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n moniin p\u00e4iv\u00e4npolttaviin kysymyksiin. <\/p>\n\n\n\n
Vihan sosiologista analyysi\u00e4 tarjoilevat lehden kuusi hienoa teksti\u00e4, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t viha-aihetta kukin eri tavoin. Tekstit k\u00e4sittelev\u00e4t vihaa 1) anonyymin nettikulttuurin kontekstissa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja yksil\u00f6llisyytt\u00e4 rakennettaessa, 2) seksity\u00f6st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vien Twitter-keskusteluiden sukupuolitetun vihan ilmenemisen kautta, 3) piilotetun naisvihan yleisyytt\u00e4 pohdiskelevassa kolumnimaisessa tekstiss\u00e4, 4) vihaa luotaavassa kirjaesittelyss\u00e4, 5) klassikkoelokuvan her\u00e4tt\u00e4mien pohdintojen kautta sek\u00e4 6) kaunokirjallisemmin vihan tunnetta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 novellityyppisess\u00e4 tekstiss\u00e4. Kiit\u00e4mme eritt\u00e4in paljon jokaista kirjoittajaa rohkeudesta julkaista tekstins\u00e4!<\/p>\n\n\n\n
Toivomme, ett\u00e4 numeromme tekstit puhuttelevat sinua. Muistutamme t\u00e4ss\u00e4 samalla, ett\u00e4 tekstej\u00e4h\u00e4n voi meille l\u00e4hett\u00e4\u00e4 koska tahansa, mist\u00e4 tahansa sinua sosiologisesti kiinnostavasta aiheesta. Lehtemme nettialustalla on my\u00f6s Ajankohtaiskyn\u00e4-osio, jonka kautta julkaisemme mielell\u00e4mme teemoista irrallisia tekstej\u00e4, my\u00f6s varsinaisten numerojulkaisujen ulkopuolella. Paina t\u00e4m\u00e4 mieleesi ja ota yhteytt\u00e4, kun tekstiaihiosi on ty\u00f6n alla. <\/p>\n\n\n\n
Antoisia lukuhetki\u00e4,<\/p>\n\n\n\n
Maria Kotim\u00e4ki<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kaisa Heiskanen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sosiologi-lehden toimituskunta on vaihtunut vuodelle 2021. Upouusina toimijoina lehden taustalla h\u00e4\u00e4r\u00e4ilev\u00e4t kuopiolaiset Maria Kotim\u00e4ki ja Kaisa Heiskanen. Maria on nelj\u00e4nnen vuoden sosiologian opiskelija. Kaisa on kolmannen vuoden sosiaalitieteen opiskelija Kuopion kampuksella ja p\u00e4\u00e4aineena (my\u00f6skin) lukee, jokseenkin intohimoisesti, sosiologiaa. Lehden toimituskuntaan l\u00e4hteminen oli samaan aikaan kauhistuttava ja innoittava haaste, josta emme voineet kielt\u00e4yty\u00e4. Tavoitteena uudella toimituskunnalla … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1657,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[328,82,39],"tags":[331,61,329,330],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1653"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1653"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1653\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1658,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1653\/revisions\/1658"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1657"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1653"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1653"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1653"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}