{"id":1777,"date":"2021-12-17T11:45:53","date_gmt":"2021-12-17T09:45:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1777"},"modified":"2021-12-17T11:45:55","modified_gmt":"2021-12-17T09:45:55","slug":"anna-kontulan-pikkuporvarit-popularisoi-luokka-analyysia-tulikivenkatkuisella-paatoksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1777","title":{"rendered":"Anna Kontulan Pikkuporvarit popularisoi luokka-analyysi\u00e4 tulikivenkatkuisella paatoksella"},"content":{"rendered":"\n<p>Tietenkin se opiskeluaikanaan luokkatutkimuksesta innostunutta sosiologia l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4. <strong>Anna Kontulan <\/strong>uusin tietokirja <em>Pikkuporvarit <\/em>popularisoi aihepiiri\u00e4 k\u00e4rjekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 uudella pamfletillaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kontula puhuu kirjassa ennen kaikkea pikkuporvarillisuudesta. Kontula saakin mahdutettua termin alle sisarsanat \u201ckeskiluokkainen\u201d ja \u201cporoporvarillinen\u201d varsin hyvin. Kirjan k\u00e4rken\u00e4 on pikkuporvarillisuus nykyisen\u00e4 vallitsevana ajan henken\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Pikkuporvarillisuus ei ole koherentti ja tarkkarajainen maailmankatsomus, vaan se voi n\u00e4ky\u00e4 monilla tavoilla. Pikkuporvarillisen asenteen olennaisimpia ilmenemi\u00e4 ovat Kontulan kirjassa muun muassa mukavuudenhaluisuus, kontrolloivuus ja ulkokultaisuus. Pikkuporvari ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halua tiedostaa omaa yhteiskunnallista asemaansa ja kenties oman paheksuvan asenteensa syit\u00e4, mist\u00e4 seuraa luokkadenialismia. T\u00e4m\u00e4 ei liene uutta tietoa heille, jotka ovat kuulleet <strong>Beverley Skeggsist\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Pikkuporvari on keskiluokan j\u00e4sen, joka ei koe yhteiskunnallista asemaansa t\u00e4ysin turvatuksi. T\u00e4st\u00e4 seuraa alituinen tarve erontekoihin, erityisesti alempia sosiaaliluokkia ja niin sanottua huonoa makua kohtaan. Mutta ly\u00f6d\u00e4\u00e4n sit\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4inkin. Ovathan naapurin Porsche ja kahden auton autokatos jo aivan kohtuutonta pr\u00f6yst\u00e4ily\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 osin <em>Pikkuporvarit <\/em>ei tuo p\u00f6yt\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n uutta lukijalle, joka on kuullut nimen <strong>Pierre Bourdieu<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Kontulan teos tekee alkupuolellaan koukkauksen historiaan. Mielenkiintoista ja uutta antia tulikin porvarillisuuden kritiikin historiasta. Porvarillisuuden ylevyyden disauttelulla onkin pitk\u00e4t perinteet.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Pikkuporvarillisuuden m\u00e4\u00e4ritelmien ja sosiologisen kirjallisuuden ohelle Kontula on valikoinut my\u00f6s kaunokirjallisia katkelmia. Pikkuporvarillisuudesta tarjotaan kirjassa t\u00e4ten yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tarkoin j\u00e4sennelty muotoilu, vaikka pikkuporvarillisuuden k\u00e4site helposti valuukin sormien l\u00e4pi siihen tarttuessa. Teksti\u00e4 ryyditt\u00e4v\u00e4t tulikivenkatkuiset tiivistykset, jotka ihastuttavat tilaekonomisuudellaan.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201c<em>Pikkuporvarillisen ajattelutavan omaksuminen edellytt\u00e4\u00e4 taloudellista asemaa, jossa on jotakin menetett\u00e4v\u00e4\u00e4, ja siksi tyhj\u00e4taskut harvemmin sairastuvat pikkuporvarillisuuteen.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Pori Jazzista Kontula taas lausuu n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201c<em>Sitten kaatuivat Berliinin muuri, Neuvostoliitto ja keskiluokan ennakkoluulot jazzia kohtaan. Muutamassa vuodessa Pori Jazzista tuli tapahtuma, jossa t\u00e4ytyi k\u00e4yd\u00e4, jos kuvitteli olevansa jotain. (&#8230;) Tapahtuman fokus oli siirtynyt lopullisesti jazzin ihailusta k\u00e4vij\u00f6iden itseihailuun.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Kontula tuo mukaan palettiin pikkuporvarillisuuden yhteiskuntapoliittisia ulottuvuuksia, miss\u00e4 ammutaan ajoittain hieman ohi. Tai ainakin t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n turhan korkealle.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t \u201csairaiden\u201d ja \u201cty\u00f6tt\u00f6mien\u201d kategorioihin tuskin on yksiselitteisesti pikkuporvarillisesta lokeroinnin tarpeesta johtuvia seikkoja. Hieman skeptisesti suhtaudun my\u00f6s linjojen vet\u00e4misen pikkuporvarillisuudesta fasismin nousuun. Tuomitsevaa ja lokeroivaa kyll\u00e4, mutta johtaisiko t\u00e4m\u00e4 hirmuhallinnon nousuun? Ei ehk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Parasta antia kirjassa on bourdieulaisen ja skeggsil\u00e4isenkin luokka-analyysin soveltaminen Suomen kontekstiin. Porvarillinen luokkien kielt\u00e4minen ja samalla tietyn luokkaperformanssin yll\u00e4pit\u00e4minen ovat tunnistettavia ilmi\u00f6it\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Suomessa pikkuporvari sisustaa kotinsa valkoisilla sohvilla ja uskoo yhteiskunnan koostuvan vain yksil\u00f6ist\u00e4. Pikkuporvari my\u00f6s jatkuvasti sekoittaa esteettisen poliittiseen, ja paheksuu muka-poliittisin syin v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla ajattelevia, puhuvia, pukeutuvia ja esimerkiksi seksuaalisuuttaan toteuttavia.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Pikkuporvarit <\/em>on tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kirjoitettu jyr\u00e4hdys pikkuporvarillisen asenteen ominaispiirteist\u00e4 ja riskeist\u00e4. Kirja ei suinkaan ole kaikenkattava katsaus pikkuporvarillisuudesta Suomessa, vaan pikemminkin pyrkimys provokaatioon sek\u00e4 luokka-analyysin popularisoimiseen. T\u00e4ss\u00e4 se onnistuu.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Santtu Paananen, YTM (sosiologi), It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tietenkin se opiskeluaikanaan luokkatutkimuksesta innostunutta sosiologia l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4. Anna Kontulan uusin tietokirja Pikkuporvarit popularisoi aihepiiri\u00e4 k\u00e4rjekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 uudella pamfletillaan. Kontula puhuu kirjassa ennen kaikkea pikkuporvarillisuudesta. Kontula saakin mahdutettua termin alle sisarsanat \u201ckeskiluokkainen\u201d ja \u201cporoporvarillinen\u201d varsin hyvin. Kirjan k\u00e4rken\u00e4 on pikkuporvarillisuus nykyisen\u00e4 vallitsevana ajan henken\u00e4.&nbsp; Pikkuporvarillisuus ei ole koherentti ja tarkkarajainen maailmankatsomus, vaan se voi n\u00e4ky\u00e4 monilla tavoilla. &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1781,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[343,82],"tags":[352,15,351,353,61],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1777"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1777"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1777\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1778,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1777\/revisions\/1778"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1781"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1777"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1777"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1777"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}