{"id":1913,"date":"2022-12-19T14:24:27","date_gmt":"2022-12-19T12:24:27","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1913"},"modified":"2022-12-19T14:41:52","modified_gmt":"2022-12-19T12:41:52","slug":"seksuaalinen-kansalaisuus-vammaisten-henkiloiden-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1913","title":{"rendered":"Seksuaalinen kansalaisuus vammaisten henkil\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto <\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 pohdin seksuaalioikeuksia vammaisuuden viitekehyksess\u00e4. Tekstini osittain pohjautuu Tarvitsemme apua seksiss\u00e4 -Perjantai-dokkarin (2019) videomateriaaliin sek\u00e4 Ylen (2019) \u201dAvustaja Jannina Tallberg on vieress\u00e4, kun Miika ja Raila Riikonen harrastavat seksi\u00e4: \u201cPystyn sulkemaan itseni pois siit\u00e4 tilanteesta\u201d artikkeliin kyseisest\u00e4 dokumentista. Dokumentti sek\u00e4 Ylen artikkeli k\u00e4sittelev\u00e4t vammaisuuteen liitettyj\u00e4 ennakkoluuloja, seksuaalisuutta ja avustettua seksi\u00e4. Dokumentissa Raila ja Miika Riikonen antavat kasvot avustetulle seksille ilmi\u00f6n\u00e4. He molemmat ovat vaikeasti liikuntavammaisia ja tarvitsevat apua ymp\u00e4rivuorokauden erilaisissa arkip\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 toiminnoissa sek\u00e4 yhteiskuntaan osallistumisessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi he tarvitsevat apua erilaisissa hyvinvointiin liittyviss\u00e4 toimissa, kuten my\u00f6s seksin harrastamisessa. Heill\u00e4 on apunaan yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n eri avustajaa, joista kaksi auttaa heit\u00e4 my\u00f6s seksiss\u00e4. Dokumentissa on haastateltu my\u00f6s Jannina Tallbergia, joka toimii Miikan henkil\u00f6kohtaisena avustajana sek\u00e4 auttaa pariskuntaa avustetussa seksiss\u00e4. (Yle, 2019.) <\/p>\n\n\n\n

Ylen artikkelissa Erityistason seksuaaliterapeutti Tanja Roth kertoo avustetun seksin olevan Suomessa yht\u00e4 tabu kuin vammaisuus ja seksuaalisuuskin. H\u00e4nen mukaansa avusteiselle seksille ei ole olemassa yht\u00e4 selke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Avusteinen seksi voidaan jakaa passiiviseen ja aktiiviseen auttamiseen. Dokumentissa avustaja Jannina Tallberg avustaa pariskuntaa molemmilla tavoilla. H\u00e4n voi auttaa passiivisesti esimerkiksi avustettavien vaatteiden riisumisessa ja seksiv\u00e4lineiden ojentamisessa. Aktiivisessa auttamisessa avustaja voi olla enemm\u00e4n mukana seksin harrastamisessa osallistumatta kuitenkaan itse toimintaan. Jannina aloitti ensin passiivisessa avustamisessa, mutta on sen j\u00e4lkeen auttanut pariskuntaa my\u00f6s aktiivisesti. Aktiivisessa auttamisessa Jannina voi esimerkiksi auttaa nostolaitteen hytkytyksess\u00e4 tai pariskunnan kehojen liikuttamisessa. (Yle, 2019.) <\/p>\n\n\n\n

Pariskunta kuvaa seksin harrastamisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana heid\u00e4n hyvinvointiaan ja parisuhdettaan. Dokumentissa Raila kuvaa seksuaalisuutta my\u00f6s n\u00e4in: \u201dJos ihmiselt\u00e4 otettaisiin seksuaalisuus pois, j\u00e4isi vain tyhj\u00e4 kuori\u201d. H\u00e4n kuvaa seksuaalisuuden olevan kuin ihmisen sielu. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Raila kuvaa orgasmien olevan parhainta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 kroonisten kipujen helpottamiseen, mink\u00e4 puolesta h\u00e4n kokee my\u00f6s seksin harrastamisen itselleen merkityksellisen\u00e4. (Yle Areena, 2019; Yle, 2019.) Avusteinen seksi on kuitenkin edelleen vain v\u00e4h\u00e4n tunnettu ilmi\u00f6 Suomessa, vaikka se voisi mahdollistaa vammaisten henkil\u00f6iden hyvinvointia ja seksuaalisuuden toteuttamista. <\/p>\n\n\n\n

VAMMAISUUS JA KANSALAISUUS <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vammaisuudelle ei ole olemassa yht\u00e4 universaalia m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, vaan m\u00e4\u00e4ritelmiin vaikuttaa ajallinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6. Vammaistutkimuksessa on yleist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vammaisuus sosiaalisen mallin mukaan. Kyseisen mallin mukaan yksil\u00f6n toimintakyvytt\u00f6myys on sosiaalisesti rakennettua ja sosiaalisesti koettua. Vammaisuuden ei siis n\u00e4hd\u00e4 olevan fyysinen ominaisuus tai olotila, joka olisi ep\u00e4normaali tai alempiarvoinen, vaan pikemminkin sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen sellaiseksi. T\u00e4ll\u00f6in sosiaaliset normit, uskomukset ja k\u00e4yt\u00e4nteet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t vammaisuutta tai toimintakyvytt\u00f6myytt\u00e4. Esimerkiksi lait, tavat ja rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ihmisten toimimista yhteiskunnassa. Sosiaalisen mallin mukaan vammainen henkil\u00f6 voi osallistua yhteiskunnan toimintaan, kunhan vain ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 muutetaan vammaisten henkil\u00f6iden tarpeita ja toimintakyky\u00e4 tukevaksi. (Hirschmann & Linker, 2015.)<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen mallin vastakohta on l\u00e4\u00e4ketieteellinen malli, joka puolestaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vammaisen henkil\u00f6n vajavaisena. T\u00e4m\u00e4n mallin mukaan yksil\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in vika, joka pit\u00e4isi korjata, eik\u00e4 huomiota suunnata ymp\u00e4rist\u00f6n muuttamiseen. L\u00e4\u00e4ketieteellinen mallin mukaan yksil\u00f6n n\u00e4hd\u00e4\u00e4n k\u00e4rsiv\u00e4n kehostaan ja automaattisesti olevan alempiarvoinen kuin muut. Kyseinen malli vaikuttaa my\u00f6s siihen, millaiset kehot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n normaaleina ja standardeina. T\u00e4m\u00e4nkaltaiseen kehonormiin voidaan n\u00e4hd\u00e4 kuuluvan valkoiset ja toimintakykyiset mieskehot. Suurin osa ei t\u00e4h\u00e4n malliin sopeudu ja silti se ohjaa sit\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, miten kehojen pit\u00e4isi toimia tai millaisia niiden pit\u00e4isi olla. (Hirschmann & Linker, 2015.)<\/p>\n\n\n\n

Kansalaisuus, kuten ei vammaisuuskaan, ole staattinen tai universaali konsepti, vaan kyseiset k\u00e4sitteet ovat historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneita. Kansalaisuudella usein viitataan johonkin tiettyyn ryhm\u00e4\u00e4n, yhteis\u00f6\u00f6n ja kulttuuriin kuulumisena. Kyseiset kuulumisen ryhm\u00e4t tai yhteis\u00f6t voivat olla pienempi\u00e4 tai suurempia instituutioita, kuten kirkkoja, kuntia, valtioita, osavaltioita tai erilaisia poliittisia liittoja, kuten Euroopan unioni. Yhteis\u00f6\u00f6n kuuluminen synnytt\u00e4\u00e4 erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kansalaisuus m\u00e4\u00e4rittelee osallisuuden ehtoja. Kansalaisuus on kuitenkin alati muuttuva k\u00e4site, jolle on erilaisia merkityksi\u00e4. Usein se pelkistet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteeksi, joka koskee vain poliittista kansalaisuutta ja v\u00e4lill\u00e4 se suorastaan rinnastetaan ihmisen\u00e4 oloon. Marcia Rioux ja Fraser Valentine ovat m\u00e4\u00e4ritelleet kansalaisuutta sis\u00e4\u00e4n- ja ulossulkeviksi mekanismeiksi, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kuulumista, j\u00e4senyytt\u00e4 ja etuoikeuksia sek\u00e4 velvollisuuksia. Kansalaisuutta voidaan tarkastella my\u00f6s identiteettin\u00e4, joka m\u00e4\u00e4rittelee oikeuksia, velvollisuuksia sek\u00e4 voi olla yhdist\u00e4v\u00e4 tai erottava tekij\u00e4 ihmisten v\u00e4lill\u00e4. (Hirschmann & Linker, 2015; Tarvainen & Teittinen, 2021.) <\/p>\n\n\n\n

Kansalaisuus sis\u00e4\u00e4n- ja ulossulkevana mekanismina voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sit\u00e4, ketk\u00e4 ovat hyvi\u00e4 ja etuoikeutettuja kansalaisia ja ketk\u00e4 puolestaan kuuluvat kansalaisuuden marginaaliin. Erityisesti feministiset ja kriittisen rotuteorian (critical race theory) tutkijat ovat kritisoineet kansalaisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, sill\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n se k\u00e4sitteen\u00e4 kattaa p\u00e4\u00e4llisin puolin taloudellisesti toimeentulevan etuoikeutetun valkoisen miehen. Se sulkee ulos muita t\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuulumattomia, mutta erityisesti toimintakyvytt\u00f6mi\u00e4 kehoja. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 juridisten m\u00e4\u00e4ritelmien mukaan kansalaisuus t\u00e4yttyy, mutta ihmisi\u00e4 silti kohdellaan toisen luokan kansalaisina. T\u00e4ll\u00f6in juridiset kansalaisoikeudet toteutuvat p\u00e4\u00e4llisin puolin, mutta esimerkiksi syrjint\u00e4\u00e4 silti tapahtuu. L\u00e4nsimaissa naisia, etniseen v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvia ja vammaisia henkil\u00f6it\u00e4 on kohdeltu toisen luokan kansalaisina pitkin historiaa. (Hirschmann & Linker, 2015.) <\/p>\n\n\n\n

Vammaisuuden m\u00e4\u00e4ritteleminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sen m\u00e4\u00e4rittely vaikuttaa vammaisten asemaan yhteiskunnassa. Vammaisten oikeuksissa laki on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Lakien avulla m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksia useilla el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla, kuten ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4, asumisessa ja palveluiden tarjoamisena sek\u00e4 syrjinn\u00e4n est\u00e4misess\u00e4. Laeista huolimatta vammaiset henkil\u00f6t suljetaan usein useilta el\u00e4m\u00e4n osa-alueilta pois ja he voivat kohdata ennakkoluuloja, syrjint\u00e4\u00e4 ja katkeilevaa osallisuutta yhteiskuntaan. Vammaisiin henkil\u00f6ihin kohdistuvaa syrjint\u00e4\u00e4, jonka syyt perustuvat heid\u00e4n ruumiilliseen erilaisuuteensa, kutsutaan ableismiksi. Yhteiskunnan normit ja rakenteet vaikuttavatkin siihen, ketk\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n toisia alempiarvoisemmiksi sek\u00e4 millaisia ennakkoluuloja ja asenteita joitakin ihmisryhmi\u00e4 kohtaan on. Ableistiset rakenteet vaikuttavat vammaisuuden n\u00e4kemiseen negatiivisena ilmi\u00f6n\u00e4 ja sosiaalisena ongelmana. (Hirschmann & Linker, 2015, Tarvainen & Teittinen, 2021.) <\/p>\n\n\n\n

Vammaisuuden m\u00e4\u00e4rittelyn molempia malleja, l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 ja sosiaalista, on mahdollista havaita suomalaisen yhteiskunnan j\u00e4rjest\u00e4ytymisess\u00e4. Yhteiskunnan rakennetusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 voi havaita l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 mallia. Esimerkiksi on paljon sellaisia tiloja, joita ei ole tehty esteett\u00f6miksi ymp\u00e4rist\u00f6iksi. Sosiaalista mallia, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen yhteiskunnan muuttamisesta vammaisen toimintakyky\u00e4 tukevaksi, on havaittavissa suomalaisen yhteiskunnan palveluj\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Suomalainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 mahdollistaa erilaisten palveluiden saamisen. Esimerkiksi vammaisten henkil\u00f6iden on mahdollista saada vamman asteen mukaan erilaista henkil\u00f6kohtaista apua ja tukea avustajapalveluiden kautta. Avustajapalveluita voi saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi kouluihin, vapaa-ajalle ja kodin askareisiin. Avustajapalvelut ovat yleens\u00e4 my\u00f6s avustettaville ilmaisia. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi erilaisia apuv\u00e4lineit\u00e4 on mahdollista saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4nkaltaisia apuv\u00e4lineit\u00e4 ovat esimerkiksi kuulolaite, py\u00f6r\u00e4tuoli ja apuv\u00e4lineit\u00e4 kommunikoinnin tukeen. Ongelmallista kyseisiss\u00e4 palveluissa voi kuitenkin olla se, ett\u00e4 usein n\u00e4iden palveluiden anominen on vammaisen henkil\u00f6n tai heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 vastuulla ja n\u00e4it\u00e4 harvemmin tarjotaan automaattisesti. <\/p>\n\n\n\n

SEKSUAALINEN KANSALAISUUS<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Seksuaaliselle kansalaisuudelle ei ole olemassa yht\u00e4 yleist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Seksuaalista kansalaisuutta voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 esimerkiksi kahden erilaisen l\u00e4hestymistavan kautta. Ensimm\u00e4inen niist\u00e4 tarkastelee seksuaalista kansalaisuutta seksuaalioikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ll\u00f6in voidaan esimerkiksi tarkastella, keille sosiaalisille ryhmille tiettyj\u00e4 seksuaalioikeuksia my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n ja keilt\u00e4 niit\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in huomio voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s siihen, kuinka eri ihmisryhm\u00e4t voivat itse ilmaista seksuaalisuuttaan. Toinen n\u00e4k\u00f6kulma laajentaa seksuaalisen kansalaisuuden k\u00e4sitett\u00e4 koskemaan laajemmin kansalaisoikeuksia seksuaalisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ll\u00f6in huomiota voidaan suunnata siihen, kuinka henkil\u00f6n seksuaalisuus vaikuttaa h\u00e4nen kansalaisoikeuksiinsa. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n seksuaalisen kansalaisuuden ensimm\u00e4ist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 eli tarkastelen seksuaalista kansalaisuutta seksuaalioikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Seksuaalioikeuksia voidaan tarkastella kolmen tason kautta. Kyseisi\u00e4 tasoja ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taso, seksuaali-identiteetin taso ja seksuaalisten suhteiden taso. Jokainen taso pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kolme kategoriaa, jonka kautta seksuaalioikeuksia l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n. (Richardson, 2000.) <\/p>\n\n\n\n

Seksuaalioikeuksien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taso <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Seksuaalioikeuksien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taso keskittyy tarkastelemaan oikeutta nauttia seksuaalisesta mielihyv\u00e4st\u00e4 ja toteuttaa seksi\u00e4 haluamallaan tavalla. Kyseisess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 seksuaalisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisten luonnolliseksi fyysiseksi tarpeeksi ja osaksi ihmisyytt\u00e4. Seksuaalioikeuksien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taso voidaan l\u00e4hesty\u00e4 kolmen kategorian kautta, joita ovat oikeus seksuaaliseen toimintaan, seksuaaliseen mielihyv\u00e4\u00e4n ja seksuaaliseen itsem\u00e4\u00e4rittelyyn. Oikeutta seksuaaliseen toimintaan voidaan l\u00e4hesty\u00e4 tarkastelemalla sit\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja kiellettyn\u00e4 seksuaalisena toimintana eri ihmisryhmien kohdalla. Esimerkiksi joidenkin ihmisryhmien kohdalla luonnollista tarvetta harrastaa seksi\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 olevan tai joillekin ihmisryhmille jokin on sallittua ja puolestaan toisille kielletty\u00e4. Historiallisesti vammaiset henkil\u00f6t on usein kategorisoitu aseksuaalisiksi eli heid\u00e4n ei n\u00e4hd\u00e4 kokevan seksuaalista vetovoimaa toisiin ihmisiin tai vain hyvin v\u00e4h\u00e4n. (Richardson, 2000.) Toinen stereotypia vammaisista henkil\u00f6ist\u00e4 on ollut kategorisoida heid\u00e4t hyperseksuaalisiksi. Kyseisist\u00e4 oletuksista on historiallisesti seurannut vammaisten seksuaalioikeuksien rajoittamista esimerkiksi erilaisten lakien kautta. Vammaisia on pakkosterilisoitu sek\u00e4 heid\u00e4n on ollut laitonta harrastaa intiimej\u00e4 suhteita. (Rainey, 2011, s. 141.)  <\/p>\n\n\n\n

Oikeutta seksuaaliseen toimintaan voidaan tarkastella my\u00f6s sen kautta, kuinka seksuaalisten halujen n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ja ilmaisemista rajoitetaan eri ihmisryhmilt\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset saavat omilla kehoillaan tehd\u00e4. Historiallisesti vammaisilta ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvilta, kuten homoilta, on kielletty seksuaalisuuden n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ja sen harjoittamista toisten henkil\u00f6iden kanssa. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan liittyy my\u00f6s keskustelu yksityisest\u00e4 ja julkisesta. T\u00e4ll\u00f6in seksuaalioikeuksien my\u00f6nt\u00e4minen voi tapahtua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla yksityisesti, mutta suhtautuminen seksuaalisuuden ilmaisemiseen julkisesti voi olla silti kielteist\u00e4. Esimerkiksi homouden poistaminen rikosnimikkeest\u00e4 vaikutti asenteisiin niin, ett\u00e4 seksuaalisuuden toteuttamista yksityisesti kotona ei katsottu en\u00e4\u00e4 pahalla, kunhan homouttaan ei tuo julkisesti esille. (Richardson, 2000.)<\/p>\n\n\n\n

Seksuaalioikeuksien toiminnan tasoon liittyy my\u00f6s oikeus seksuaaliseen nautintoon. T\u00e4m\u00e4n oikeuden ei n\u00e4hd\u00e4 tarkoittavan vain oikeutena harrastaa seksi\u00e4 eri tavoin, vaan huomio keskittyy oikeuteen nauttia seksuaalisesta mielihyv\u00e4st\u00e4 ja tyydytyksest\u00e4. 1970-lukuun saakka seksuaalisen nautinnon on usein n\u00e4hty olevan vain miesten seksuaalioikeus. Toisen aallon feministinen liike alkoi vastustamaan kyseist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa ja sen tavoitteena oli laajentaa oikeus nauttia seksuaalisesta mielihyv\u00e4st\u00e4 koskemaan kaikkia ihmisi\u00e4. Kyseisen n\u00e4k\u00f6kulman my\u00f6t\u00e4 seksuaalista nautintoa alettiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n my\u00f6s kuluttajan oikeutena, jonka seurauksena kansalaisia alettiin kategorisoimaan my\u00f6s seksuaalisen nautinnon kuluttajina. (Richardson, 2000.)<\/p>\n\n\n\n

Avustettu seksi liittyy oikeuteen nauttia seksuaalisesta mielihyv\u00e4st\u00e4. Suomessa ei ole olemassa selke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 avustetulle seksille. Yleens\u00e4 avustajat ja avustettavat voivat sopia yhdess\u00e4, mit\u00e4 avustettuun seksiin kuuluu ja millaista se voisi olla niin, ett\u00e4 kaikilla osapuolilla on hyv\u00e4 olla. Ylen artikkelissa haastateltu erityistason seksuaaliterapeutti Tanja Roth kehottaa tekem\u00e4\u00e4n kirjallisen sopimuksen avusteisesta seksist\u00e4. Avustajilla ei ole velvollisuutta auttaa seksin harrastamisessa tai tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tuntuu heist\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Avustetussa seksiss\u00e4 t\u00e4ytyy ottaa huomioon my\u00f6s avustajien seksuaalioikeudet. (Yle, 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Vammaisten henkil\u00f6iden oikeutta nauttia seksuaalisesta mielihyv\u00e4st\u00e4 voisi parantaa se, ett\u00e4 avustettu seksi olisi tunnetumpi ilmi\u00f6 ja k\u00e4yt\u00e4nne. Miikan avustaja Jannina Tallberg ei ollut kuullut avustetusta seksist\u00e4 ennen Riikosten avustamista. H\u00e4n ei siis ollut kuullut siit\u00e4 puhuttavan l\u00e4hihoitajakoulutuksessa eik\u00e4 aiemmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jannina kuitenkin tarjoutui itse avustamaan Riikosia seksiss\u00e4. H\u00e4n ajattelee, ett\u00e4 haluaisi tai suorastaan vaatisi tukea seksin harrastamiseen, jos olisi itse vammautunut. (Yle, 2019). <\/p>\n\n\n\n

Kolmas kategoria seksuaalisten oikeuksien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasoon on oikeus seksuaaliseen itsem\u00e4rittelyyn ja kehon koskemattomuuteen. Kyseisell\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmalla tarkoitetaan yksil\u00f6n oikeutta turvalliseen seksiin, kehon autonomiaan ja sen kontrolliin. T\u00e4m\u00e4 kattaa my\u00f6s esimerkiksi oikeuden aborttiin. Seksuaalioikeuksien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasoon liittyy my\u00f6s oikeus saada seksuaalikasvatusta. Kyseinen n\u00e4k\u00f6kulma on n\u00e4in ollen my\u00f6s yhteydess\u00e4 muihin kansalaisoikeuksiin. (Richardson, 2000.)<\/p>\n\n\n\n

Ylen (2019) artikkelissa kerrotaan vammaisten henkil\u00f6iden seksuaalikasvatuksen j\u00e4\u00e4neen usein puutteelliseksi. Vammaisiin henkil\u00f6ihin kohdistuvat ennakkoluulot voivat my\u00f6s n\u00e4ky\u00e4 seksuaalikasvatuksen tavoissa tai sen puutteesta. Vammaisilla voi olla erilaisia vammoja, jotka vaikuttavat seksin harrastamiseen. Esimerkiksi halvaukset voivat vaikuttaa raajojen tai genitaalien toimintaan. T\u00e4ll\u00f6in tyypillisimm\u00e4t seksiasennot eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 onnistu. Onkin havaittu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltaisissa tilanteissa seksuaalikasvatus tai -neuvonta voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 puutteelliseksi, eik\u00e4 erilaisista tavoista harrastaa seksi\u00e4 kerrota. (Rainey, 2011, s. 141.) <\/p>\n\n\n\n

Raineyn (2011) havaintoja jakaa my\u00f6s Ylen (2019) uutisessa haastateltu erityistason seksuaaliterapeutti ja seksuaalikasvattaja Tanja Roth. Roth k\u00e4y erilaisissa instituutioissa kertomassa ja kouluttamassa ihmisi\u00e4 seksuaalisuudesta, seksin muodoista ja esimerkiksi avustetusta seksist\u00e4. Rothin mukaan vammaisuus, seksuaalisuus ja avustettu seksi ovat edelleen tabuja Suomessa ja vammaisten seksuaalioikeuksien toteutuminen on Suomessa edelleen heikkoa. Rothin mukaan monien vammaisten henkil\u00f6iden seksuaalikasvatus on ollut puutteellista. Rothin mukaan ei ole erikseen olemassa vammaisten seksuaalisuutta, vaan seksuaalisuus kuuluu kaikille. (Yle, 2019.) Vammaisille henkil\u00f6ille olisi siis tarpeellista kertoa laajasti seksuaalisuuteen liittyvist\u00e4 asioista, kuten my\u00f6s avustetusta seksist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Seksuaalioikeudet identiteetin tasolla <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toinen taso tarkastella seksuaalioikeuksia on identiteetin kautta. T\u00e4ll\u00f6in huomio siirtyy toiminnan tasolta ihmisen itsens\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyyn ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Seksuaali-identiteetti voi toimia sis\u00e4\u00e4n- ja ulossulkevana mekanismina kansalaisuuden kategorisoinnissa. Identiteetti voi silloin vaikuttaa my\u00f6s toiminnan tason mahdollisuuksiin ja oikeuksiin. Identiteetti\u00e4 voidaan seksuaalioikeuksin n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastella kolmen eri oikeuskategorian (itsem\u00e4\u00e4rittelyn, itseilmaisun ja itseoivalluksen) kautta. (Richardson, 2000.) <\/p>\n\n\n\n

Oikeudella itsem\u00e4\u00e4rittelyyn tarkoitetaan oikeutta itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oma seksuaali-identiteetti. Identiteetin ei siis tarvitse silloin perustua tiettyyn toimintaan vaan siihen, mit\u00e4 ihminen itse tuntee. Seksuaali-identiteetin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 olevan valittu toimintatapa, vaan luonnollinen osa ihmist\u00e4. Seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kohdistuva syrjint\u00e4\u00e4 perustuu t\u00e4ll\u00f6in persoonallisuuteen eik\u00e4 ole yksil\u00f6n kontrolloitavissa, mik\u00e4 seksuaalioikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ep\u00e4reiluna. (Richardson, 2000.) Yhteiskunnassamme heteronormatiiviset oletukset vaikuttavat kaikkiin ihmisiin, mutta erityisesti vammaisiin henkil\u00f6ihin. Vammaisten henkil\u00f6iden oletetaan automaattisesti olevan heteroseksuaaleja, mik\u00e4 vaikuttaa t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s seksuaalikasvatukseen. Seksuaalikasvattajat eiv\u00e4t usein tarjoa muita muotteja vammaisten seksuaalisuuteen kuin heteroseksuaalisuuden. (Rainey, 2011, s.141.) Kyseiset oletukset voivat vaikeuttaa vammaisten henkil\u00f6iden itsem\u00e4\u00e4rittely\u00e4 tai positiivisen min\u00e4kuvan luomista. <\/p>\n\n\n\n

Oikeudelle itseilmaisuun puolestaan tarkoitetaan oikeutta olla my\u00f6s julkisessa tilassa oma itsens\u00e4 ja ilmaista seksuaali-identiteetti\u00e4\u00e4n. Kyseinen oikeus on yhteydess\u00e4 sosiaaliseen ja kulttuuriseen el\u00e4m\u00e4ntapaan ja kansalaisuuteen sek\u00e4 niiden esiintuomiseen. Kyseiseen oikeuteen liittyy my\u00f6s oikeus yksityiseen eli itseilmaisun tavat ja muodot saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse eik\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n ole velvollisuutta \u201dolla ulkona kaapista\u201d julkisessa tilassa, jos niin ei itse halua. Oikeus itseoivalluksesta (self-realization) pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n oikeutta olla oma (erilainen) itsens\u00e4 ja korostaa omaa marginaalista identiteetti\u00e4\u00e4n. Kyseinen k\u00e4site on yhteydess\u00e4 kulttuuriseen kansalaisuuteen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kyseinen k\u00e4site liittyy my\u00f6s kulutukseen ja oikeuteen ostaa ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tietynlaista el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4. (Richardson, 2000.) Vammaisten henkil\u00f6iden kohdalla oikeutta itseilmaisuun ja itseoivallukseen voi hankaloittaa haitalliset ennakkoluulot ja stereotypiat, kuten oletukset aseksuaalisuudesta tai hyperseksuaalisuudesta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ennakkoluuloja liittyy my\u00f6s vammaisten henkil\u00f6iden seksikkyyteen tai pikemminkin siihen, ettei heit\u00e4 ole n\u00e4hty sellaisina. (Rainey, 2011, s.141; Richardson, 2000.) <\/p>\n\n\n\n

Vammaisten henkil\u00f6iden oikeutta ilmaista omaa marginaalista tai seksuaali-identiteetti\u00e4\u00e4n voisi vahvistaa representaation keinoin. Populaarikulttuuri, valtavirtainen porno ja seksuaalikasvatus voivat pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tiettyj\u00e4 normeja ja mielikuvia siit\u00e4, millaista seksin pit\u00e4isi olla ja millainen henkil\u00f6 on haluttava. Porno on usein heteronormatiivista ja seksi\u00e4 harrastavat ovat usein t\u00e4ysin toimintakykyisi\u00e4. Tuotettu porno seuraa my\u00f6s usein tietty\u00e4 k\u00e4sikirjoitusta, joka luo mielikuvaa siit\u00e4, millaista seksin kuuluisi olla. Kyseiset mielikuvat ja normit voivat lis\u00e4t\u00e4 paineita ja tunteita v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisuudesta. Vammaisten toiseuttaminen voi hankaloittaa positiivisen min\u00e4kuvansa luomista seksuaalisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ennakkoluulot voivat vaikeuttaa kumppanin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. (Rainey, 2011, s. 141\u2013142.) Representaation muuttaminen esimerkiksi populaarikulttuurissa erilaisin keinoin voisi vaikuttaa siihen, ett\u00e4 vammaiset henkil\u00f6t voisivat kokea itsens\u00e4 haluttavana ja riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 tuntea oikeutta tuoda omaa seksuaalisuuttaan my\u00f6s esille.  <\/p>\n\n\n\n

Seksuaalioikeudet seksuaalisten suhteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunta ja siten seksuaalioikeudet j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t usein sosiaalisten suhteiden, erityisesti parisuhteiden, kautta. Yhteiskuntia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tyypillisesti heteronormatiivisuus, mink\u00e4 puolesta kansalaisuus rakentuu my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oikeuksiin vaikuttaa erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet, kuten ableismi ja patriarkaalisuus. Seksuaalioikeuksia seksuaalisten suhteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta voidaan tarkastella kolmen kategorian kautta. Kyseisi\u00e4 kategorioita ovat oikeus seksuaalisiin toimintoihin henkil\u00f6kohtaisissa suhteissa, oikeutta valita kumppani sek\u00e4 oikeus seksuaalisen suhteen julkiseen validointiin. (Richardson, 2000.)<\/p>\n\n\n\n

Oikeutta seksuaalisiin toimintoihin henkil\u00f6kohtaisissa suhteissa on erotettu toiminnan tasolta sen takia, ett\u00e4 seksuaalisia toimintoja voi harrastaa yksin tai yhdess\u00e4. Yhteiskunnalliset rakenteet ja asenteet vaikuttavat seksuaalisten toimintojen sallittavuuteen henkil\u00f6kohtaisissa suhteissa. Esimerkiksi ik\u00e4 on yksi t\u00e4m\u00e4nkaltainen tekij\u00e4, joka vaikuttaa seksuaalisiin toimintoihin. Ik\u00e4 seksuaalisia toimintoja rajoittavana tekij\u00e4n\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s kulttuurisidonnaista. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ik\u00e4\u00e4 voidaan tulkita eri maissa ja yhteis\u00f6iss\u00e4 sukupuolittuneesti. (Richardson, 2000.) <\/p>\n\n\n\n

Oikeuteen valita kumppani sis\u00e4ltyy ajatus siit\u00e4, millaisten ihmisryhmien kanssa ihminen on oikeutettu harrastamaan seksi\u00e4 tai kenet on oikeutettu ottamaan kumppanikseen. Historiallisesti vammaisia henkil\u00f6it\u00e4 on koskenut erilaiset oikeudet kumppanin valintaan tai jopa kyseinen oikeus on kielletty kokonaan. Esimerkiksi vuonna 1933 Natsipuolue s\u00e4\u00e4ti pakkosterilisaatio lain koskemaan kaikkia vammaisia henkil\u00f6it\u00e4. Steriloiduilla ihmisill\u00e4 ei t\u00e4ten ollut mahdollisuutta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n menn\u00e4 naimisiin. (Richardson, 2000.) Nykyisin vammaisten oikeutta perustaa perhe tai solmia avioliitto m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 YK:n vuonna 2006 tehty Yleissopimus vammaisten oikeuksista ja sen Artikla 23. Suomi on ratifioinut kyseisen sopimuksen vuonna 2016. (Suomen s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelman sopimussarja, 2016.) <\/p>\n\n\n\n

Oikeus seksuaalisten suhteiden julkiseen validointiin liittyy kysymykset siit\u00e4, millaiset oikeudet erilaisilla parisuhteilla on. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitossa voi olla heikommat sosiaaliset ja juridiset oikeudet kuin heteropareilla. Samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeudet voivat olla huonommat esimerkiksi adoption, perimisen tai maahanmuuton n\u00e4k\u00f6kulmista. (Richardson, 2000.) Edell\u00e4 mainitut oikeuksien toteutumisen haasteet voivat koskea my\u00f6s vammaisia seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvia.  <\/p>\n\n\n\n

YHTEENVETO <\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 olen tarkastellut seksuaalioikeuksia vammaisten henkil\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vammaiset henkil\u00f6t on historiallisesti kategorisoitu usein haluttomiksi ja \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisiksi\u201d harrastamaan seksi\u00e4 tai olemaan seksuaalisissa suhteissa. Historiallisesti vammaisia henkil\u00f6it\u00e4 on pakkosterilisoitu sek\u00e4 heid\u00e4n seksuaalisuuden tapojaan tai seksuaalisuuden ilment\u00e4mist\u00e4 on rajoitettu erilaisin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6jen kautta. Nykyinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 pyrkii turvaamaan vammaisten henkil\u00f6iden seksuaalioikeudet. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin vaikuttaisi j\u00e4\u00e4v\u00e4n ideaalitasolle eik\u00e4 vammaisten henkil\u00f6iden seksuaalioikeudet t\u00e4ysin toteudu. Toteutumisen puutteellisuuteen n\u00e4ytt\u00e4isi vaikuttavan tyypillisesti syv\u00e4\u00e4n juurtuneet haitalliset asenteet ja ennakkoluulot vammaisia henkil\u00f6it\u00e4 kohtaan. <\/p>\n\n\n\n

Kyseisill\u00e4 ennakkoluuloilla on usein todellisia vaikutuksia vammaisten henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vammaisten henkil\u00f6iden kategorisoiminen voi toimia kansalaisuuden ulossulkevana tekij\u00e4n\u00e4 vaikuttaen erilaisten stereotypioiden syntyyn, vaikeuttaen kumppanin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 tai hankaloittaen seksuaalisuuden itseilmaisua. Vammaisten oikeutta seksuaaliseen mielihyv\u00e4\u00e4n voi hankaloittaa avustetun seksin v\u00e4h\u00e4inen tunnettavuus tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys kyseisen ilmi\u00f6n olemassaolosta. Kategorisoiminen ja erilaiset ennakkoluulot voivat vaikuttaa my\u00f6s seksuaalikasvatuksen saantiin, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 ulossulkemisen kokemuksia. Vammaisiin henkil\u00f6ihin kohdistuvat ennakkoluulot voivat vaikuttaa my\u00f6s heid\u00e4n yhteiskunnan j\u00e4senyyden toteutumiseen. Suomalaisessa yhteiskunnassa on onneksi erilaisia palveluita ja apuv\u00e4lineit\u00e4 vammaisten henkil\u00f6iden saatavilla. Tieto omista oikeuksista on kuitenkin ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 palveluita on mahdollista anoa. Tiedon vajavaisuus voi vaikuttaa niin, ett\u00e4 vammaisten henkil\u00f6inen muodollinen kansalaisuus toteutuu, mutta muuten joutuvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n kansalaisuuden marginaalissa. <\/p>\n\n\n\n

Tieto omista (seksuaali)oikeuksista vaikuttaisi olevan merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 seksuaalioikeuksien toteutumisessa. YLE:n (2019) artikkelissa tuotiin esille sit\u00e4, kuinka tieto vammaisten seksuaalioikeuksista on edelleen hyvin vajavaista. Seksuaalioikeuksien tiedon lis\u00e4\u00e4minen vammaisille henkil\u00f6ille itselleen sek\u00e4 kaikille muille olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Koulutus voisi vaikuttaa eriarvoisten rakenteiden ja normien purkamista. Merkitt\u00e4vi\u00e4 keinoja voisi olla sosiaali- ja terveydenhoito henkil\u00f6kunnan kouluttaminen (YLE, 2019). T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tietoa avusteisesta seksist\u00e4 voisi olla t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kertoa my\u00f6s uusille henkil\u00f6kohtaisille avustajille. Yksi keino voisi olla avustajakeskuksen tekem\u00e4t perehdytykset uusille ja vanhoille ty\u00f6ntekij\u00f6illeen. Muita keinoja voisi olla vammaisuuden representaation muutokset. Esimerkiksi tekstiss\u00e4ni esiin nostettu dokumentti Tarvitsemme apua seksiss\u00e4 (2019) on ollut hieno keino laajentaa vammaisten henkil\u00f6iden representaatiota. <\/p>\n\n\n\n

Tiia Hartikainen, YTK, sosiologian maisteriopiskelija, It\u00e4-Suomen yliopisto <\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HDELUETTELO <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hirschmann, N. J. & Linker, B. (2015). Disability, Citizenship, and Belonging: A Critical Introduction. Teoksessa Hirschmann, N. & Linker, B. (eds.) Civil Disabilities: Citizenship, Membership, and Belonging.<\/em> Philadelphia: University of Pennsylvania Press<\/em>, s. 1\u201321. <\/p>\n\n\n\n

\u201dAvustaja Jannina Tallberg on vieress\u00e4, kun Miika ja Raila Riikonen harrastavat seksi\u00e4: \u201cPystyn sulkemaan itseni pois siit\u00e4 tilanteesta\u201d. (7.10.2019). Yle. <\/em>Haettu 6.11.2022 osoitteesta https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11000972<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Rainey, S. (2011). Love, sex, and disability: the pleasures of care<\/em>. Lynne Rienner Publishers. <\/p>\n\n\n\n

Richardson, D. (2000). Constructing sexual citizenship: theorizing sexual rights. Critical Social Policy<\/em>, 20(1), 105\u2013135. https:\/\/doi.org\/10.1177\/026101830002000105<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Suomen s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelman sopimussarja. (2016). Valtioneuvoston asetus. <\/p>\n\n\n\n

Tarvainen, M & Teittinen, A. (2021). Vammaisten ihmisten muuttuva kansalaisuus<\/em>. Teoksessa Hautala, Kivist\u00f6, M., Tarvainen, M., & Teittinen, A. Vammaiset ihmiset kansalaisina. Vastapaino. <\/p>\n\n\n\n

Tarvitsemme apua seksiss\u00e4. (2019). Yle Areena<\/em>. https:\/\/areena.yle.fi\/1-4651057<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto  T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 pohdin seksuaalioikeuksia vammaisuuden viitekehyksess\u00e4. Tekstini osittain pohjautuu Tarvitsemme apua seksiss\u00e4 -Perjantai-dokkarin (2019) videomateriaaliin sek\u00e4 Ylen (2019) \u201dAvustaja Jannina Tallberg on vieress\u00e4, kun Miika ja Raila Riikonen harrastavat seksi\u00e4: \u201cPystyn sulkemaan itseni pois siit\u00e4 tilanteesta\u201d artikkeliin kyseisest\u00e4 dokumentista. Dokumentti sek\u00e4 Ylen artikkeli k\u00e4sittelev\u00e4t vammaisuuteen liitettyj\u00e4 ennakkoluuloja, seksuaalisuutta ja avustettua seksi\u00e4. Dokumentissa Raila ja … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1914,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[398,82],"tags":[385,386,387,376,61,384],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1913"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1913"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1913\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1915,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1913\/revisions\/1915"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1914"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1913"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1913"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}