{"id":1985,"date":"2023-12-28T12:00:00","date_gmt":"2023-12-28T10:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1985"},"modified":"2023-12-28T11:58:26","modified_gmt":"2023-12-28T09:58:26","slug":"kirjoittaminen-kuuluu-kaikille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=1985","title":{"rendered":"Kirjoittaminen kuuluu kaikille"},"content":{"rendered":"\n

Yhteiskuntatieteiden opiskelu on myllerrys, joka vaikuttaa tapaamme ajatella ja olla. Moni opiskelija saapuu opintojen \u00e4\u00e4relle puhkuen tiedonjanoa ja halua saada vastauksia. Silmiss\u00e4 hehkuu halu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotain, johon tiukasti tarttua totuutena. Monialaiset yhteiskuntatieteiden perusopinnot tuovat kuitenkin todellisuuden vasten kasvoja nopeasti. Ei ole mit\u00e4\u00e4n tiukkaa totuutta, johon tarttua ja se voi olla my\u00f6s lamaannuttavaa. Silmille vy\u00f6ryy kysymykset todellisuudesta, olemassaolosta, objektiivisuudesta, epistemologiasta ja dualismin ylitsep\u00e4\u00e4sy yrityksist\u00e4. Se tuo eteen kasap\u00e4in eri aikakausien teoreetikoita, klassikoita ja koulukuntia. Silmiss\u00e4 vilisee Putnam, Beauvoir, Simmel, Freire, Moscovici ja Marx. Klassikoiden v\u00e4liss\u00e4 revit\u00e4\u00e4n hiuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja yritet\u00e4\u00e4n pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kyse ei ole vain opittavan materiaalim\u00e4\u00e4r\u00e4n laajuudesta, vaan my\u00f6s meist\u00e4 itsest\u00e4mme. Ei ole ihme, jos alamme kyseenalaistaa tapaamme olla, toimia ja ajatella. Olisi naiivia ajatella, ettei omaa itse\u00e4\u00e4n ala tarkastella, kun p\u00e4iv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4ns\u00e4 edess\u00e4 on teorioita, jotka kyseenalaistavat ihmisten kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 omaa sosiaalista asemaansa, sis\u00e4istetty\u00e4 sortoa ja symbolista v\u00e4kivaltaa. Sit\u00e4 mukaan, kun yhteiskunnallistumista alkaa hahmottaa opintojen my\u00f6t\u00e4 kehittyvien linssien l\u00e4pi, voi moni itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 el\u00e4m\u00e4n asia saada aivan uudet v\u00e4rit ja ulottuvuudet, eik\u00e4 se ole aina helppoa. <\/p>\n\n\n\n

Ei ole ihme, jos tuntee itsens\u00e4 voimattomaksi, kun edess\u00e4 on informaatiotulva ja monialaisesti erilaisia teorioita, suuntauksia ja tapoja ajatella maailmaa. Siin\u00e4 voi olla vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omaa paikkaansa ja sit\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4, jota itse haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. On vaikeaa hahmottaa kokonaisuuksia ja opittujen asioiden v\u00e4lisi\u00e4 siltoja, kun teorioiden kehikot ovat niin suuria. Voi my\u00f6s helposti tuntea itsens\u00e4 pieneksi kaiken keskell\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 jopa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, ettei ole sit\u00e4 omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Meill\u00e4 kaikilla on kuitenkin \u00e4\u00e4ni ja meid\u00e4n tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Aikaa ja ajatuksia kirjoittamiselle <\/h2>\n\n\n\n

Brittil\u00e4inen luokkatutkija Beverley Skeggs (2014, s.9) on todennut prosessoivansa mielt\u00e4 askarruttavia kysymyksi\u00e4 kirjoittamalla. H\u00e4n kuvailee kirjoittimista ymm\u00e4rt\u00e4misen prosessina ja t\u00e4m\u00e4 on ajatus, johon itsekin haluan tarttua. N\u00e4en kirjoittamisen dialogina itsen ja ajatuksien kanssa. Se on ajatuksia eteenp\u00e4in viev\u00e4\u00e4 ja ruokkivaa dialektiikkaa, joka auttaa saamaan kiinni ajatuksen haituvista ja antaa alustan muodostaa niist\u00e4 kokonaisuuden. Siksi toivoisinkin, ett\u00e4 meill\u00e4 opiskelijoilla olisikin enemm\u00e4n aikaa ja mahdollisuuksia pys\u00e4hty\u00e4 kirjoittamaan ajatuksiamme. <\/p>\n\n\n\n

Opiskelijalla tulisi olla aikaa kahlata materiaaleissa ja olla jumissa teorioiden ristivedossa. Pit\u00e4isi saada pys\u00e4hty\u00e4 ajattelemaan ja haahuilemaan, sill\u00e4 pikajuoksun keskell\u00e4 on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Sosiologian teht\u00e4v\u00e4 on paikantaa arkiajattelun kannalta \u201dn\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4\u201d asioita ja kysymyksi\u00e4, jotta voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisten ongelmien todellisia syit\u00e4 ja tehd\u00e4 niit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi (Purhonen ym. 2006, s. 19). Miten me voimme hahmottaa n\u00e4it\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita ja oppia kysym\u00e4\u00e4n oikeita kysymyksi\u00e4, jos emme saa aikaa pys\u00e4hty\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n? <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuitenkin tuntuu silt\u00e4, ettei kirjoittamiselle ole aikaa, eik\u00e4 varsinaisesti haahuilullekaan. Kirjoittaminen kaikuu pakkopullaisuutta oppimisteht\u00e4vien kautta ja ajatuskin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 kirjailusta tuottaa hikikarpaloita otsalle. Toivoisin, ettei opiskelijoiden suhde kirjoittamiseen olisi vain pakollisien oppimisteht\u00e4vien pusertamisen varassa, vaan kirjoittamisesta muodostuisi mahdollisuus tarkastella ja kehitt\u00e4\u00e4 omia ajatuksia. Kirjoittamisesta muodostuisi ajattelun apuv\u00e4line, jonka parissa voisi viipyill\u00e4 niin yksin kuin yhdess\u00e4 muiden kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4\u00e4n pahoin, ett\u00e4 yhteiskunnallinen tilanne ja opiskelijoiden haasteet ovat kuitenkin tiell\u00e4 kirjoituksen tielle l\u00f6yt\u00e4miseen. Opiskelijoiden opintojen aikainen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on yleistynyt, eik\u00e4 se ole ihme, sill\u00e4 moni opiskelija kokee ep\u00e4varmuutta toimeentulostaan (Saari, Koskinen, Attila & S\u00e1ren, 2020, s. 61, 82). Vaikka Eurostudent VII \u2013tutkimuksen (Saari ym. 2020, 61\u201362) mukaan opiskelijoiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ei ole suoraviivaisesti poissa opintoihin k\u00e4ytetyst\u00e4 ajasta, mutta pelk\u00e4\u00e4n sen olevan pois resursseista prosessoimaan opittuja asioita. Viek\u00f6 opiskelun suorituskeskeinen kulttuuri meit\u00e4 kauemmas sosiologian ytimest\u00e4, koska opintojen suorittamisesta on muodostunut kilpajuoksu kohti valmistumista? <\/p>\n\n\n\n

Harhapolkujen ammentava voima <\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tekstinkin kirjoittaminen on ollut t\u00e4ynn\u00e4 harhapolkuja.  Olen ajautunut selaamaan tuhottoman monia artikkeleita, katsomaan Yle areenasta kyselytunteja ja sit\u00e4 kautta Finlexiin arvioimaan hallituksen esityksi\u00e4 eduskunnalle. Olen eksynyt pohtimaan oppimista, kirjoittamisen ulottuvuuksia, opiskelijoiden ahtaalle ajamista ja ep\u00e4toivoa, joka yhteiskunnallisesta tilasta on kaikuna hahmottuvissa. V\u00e4lill\u00e4 olen saanut itseni takaisin kirjoituksen pariin, vain eksy\u00e4kseni uudelleen. Olen ollut ennen kova s\u00e4ttim\u00e4\u00e4n itse\u00e4ni jatkuvasta haahuilusta ja niin sanotusta aikaansaamattomuudesta, kunnes olen tajunnut sen oleellisuuden. Harhapolut ovat kaikkea muuta kuin tarpeetonta, erityisesti yhteiskuntatieteilij\u00e4lle. Er\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ni sanoja lainaten, aina pit\u00e4\u00e4 olla aikaa kivien potkiskelulle. <\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada hahmottaa, miten maailma kulloinkin makaa. N\u00e4kisin, ett\u00e4 kriittiseen yhteiskuntatieteelliseen ymm\u00e4rrykseen kuuluu todellisuuden hahmotus prosessina ja muutoksena, eik\u00e4 staattisena tilana (Freire, 2005, s.101). Jotta voimme pysty\u00e4 aitoon dialogiin ja laajempaan ymm\u00e4rrykseen, meill\u00e4 tulee olla aikaa my\u00f6s hahmottaa maailman tilaa t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4, peilipintana menneeseen ja kehitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 suuntaviivana tulevaisuuteen. Sosiologian teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 sen kriittinen potentiaali ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan (Purhonen ym. 2006, s.19), mutta miten voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja n\u00e4hd\u00e4 kritiikki\u00e4, jos meill\u00e4 ei sosiaalitieteilij\u00f6in\u00e4 ole aikaa uppoutua ajankohtaisiin aiheisiin tai kurssikirjojen ulkopuolisiin materiaaleihin? En usko, ett\u00e4 se onnistuu pelkill\u00e4 luentosulkeisilla tai teoriatiivistelmien tenttimisell\u00e4, vaan se vaatii oppimisen prosesseja ja harhaan astumisia. Eksymist\u00e4 teorioiden kehikkoon ja sielt\u00e4 takaisin. <\/p>\n\n\n\n

Kuin Hannu ja Kerttu pipareita polulle ripotellen, auttaa kirjoittaminen palaamaan sielt\u00e4 teorioiden keskelt\u00e4 takaisin t\u00e4h\u00e4n hetkeen. Kirjoittaminen on kuin punomisprosessi, joka auttaa hahmottamaan oppimaamme ja mahdollistaa siltojen luomisen opittujen asioiden v\u00e4lille. Se auttaa j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 monia utuiselta tuntuvia teorioita ja niiden rajapintoja, laittaa ne vuoropuheluun kesken\u00e4\u00e4n ja synnytt\u00e4\u00e4 uudenlaisia kokonaisuuksia ja ajatuksia. Skeggsin (2014, s.9) mukaan se mahdollistaa muodon antamisen niille ideoille, joiden kanssa el\u00e4mme. Oli kirjoitus sitten ranskalaisin viivoin vedeltyj\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, proosap\u00e4tkiin k\u00e4tkettyj\u00e4 ajatelmia tai kirjekuoreen sotkuisasti raapustettu ajatuskartta, se on aina apukeino hahmottaa my\u00f6s ajattelunpolkujamme. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoituksella kohti laajempaa keskustelua <\/h2>\n\n\n\n

Kirjoittaminen on ajattelun ty\u00f6kalu, joka auttaa prosessoimaan oppimista. Se on tapa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 ja leikitell\u00e4 omilla ajatuksilla, mutta my\u00f6s mahdollisuus hahmottaa kokonaisuuksia konkreettisemmassa muodossa. Se on mahdollisuus heitt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4kin tuntuvia ajatelmia. Nuo sanailut ja sotkuiset tekstitiedostot voivat vaikuttaa tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isilt\u00e4, mutta niiden ymm\u00e4rryst\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 voima on uskomaton. Se lattialle pudonnut kirjekuori ja siihen piirretty ajatuskartta voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suuren ajatuslukon avautumisen.  Se kuvaa hienosti kirjoittamisen oivalluksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnetta. Kirjoitus on siis vuoropuhelua omien ajatuksien kanssa, mutta parhaimmillaan se on mahdollisuus laajemmalle dialogille julkaistussa muodossa. <\/p>\n\n\n\n

Koen, ett\u00e4 sosiologian, ett\u00e4 laajemmin yhteiskuntatieteiden sis\u00e4ll\u00e4 olisi mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 suuremmassa mittakaavassa keskustelua, oppia uutta ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oivalluksia yhdess\u00e4. Yhteiskuntatieteilij\u00f6ill\u00e4 on oivat l\u00e4ht\u00f6kohdat dialogiin, yhteiseen oppimiseen ja toimintaan pyrkivien ihmisten kohtaamiseen. Meill\u00e4 on useita yliopistoja ja erilaisia opintojen painotuksia, joten ammennettavaa vuoropuhelulle on olemassa. Ajattelen, ett\u00e4 kirjoittamisen ja kirjoitusten julkisen jakamisen kautta on mahdollisuus pyrki\u00e4 oppimaan yhdess\u00e4 enemm\u00e4n kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tied\u00e4mme ja jakamaan ideoitamme my\u00f6s laajemmalle yleis\u00f6lle. Kirjoittamisen tuotoksen asettaminen muiden tarkasteluun on aina mahdollisuus dialogille, jossa on mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 yksil\u00f6n ajattelua syvemmille ulottuvuuksille.  (Freire,2005, s.98\u201399.) <\/p>\n\n\n\n

Laajempana merkityksen\u00e4 kirjoitelmien jakaminen julkisuuteen voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s tieteenalan ulkopuolisten l\u00f6yt\u00e4minen sosiologisen ajattelun pariin. Sosiologiset tutkimukset ovat suunnattu usein sosiaalitieteellisesti koulutetulle yleis\u00f6lle, ja kieli on t\u00e4ynn\u00e4 tieteenalalle erikoistunutta k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4 ja luetun ymm\u00e4rt\u00e4minen suorastaan vaatii sosiaalitieteellist\u00e4 koulutusta. Ehk\u00e4 Sosiologi-lehti kirjoitus- ja julkaisualustana alan opiskelijoille voi olla keino harjoitella alalle tyypillist\u00e4 kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta my\u00f6s mahdollistaa arkitajuisemman tekstin muodostamisen ja julkaisemisen? Ehk\u00e4 se on alusta, jolle voi pienemm\u00e4ll\u00e4 kynnyksell\u00e4 laittaa tarkasteltavaksi niit\u00e4  ajattelun katveita, joita ei yksin meinaa saada selke\u00e4ksi. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi olla alusta laittaa ulos se kriittist\u00e4voimaa huhkuva runo, jonka haluaa tulevan kuulluksi. Ehk\u00e4 me tosiaan tarvitsemme helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kulmaa teoreettisen jargonin lis\u00e4ksi, sill\u00e4 hyv\u00e4 kommunikointi edellytt\u00e4\u00e4 muutakin kuin johdonmukaista asian esitt\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lopulta t\u00e4m\u00e4 kirjoitukseni kirjoittamisesta on h\u00e4t\u00e4huuto sen itsens\u00e4, eli kirjoittamisen puolesta. Meill\u00e4 pit\u00e4isi olla aikaa oppia ja kehitt\u00e4\u00e4 yhteiskuntatieteellist\u00e4 katsettamme ja siihen tulisi olla saatavilla resursseja. Meill\u00e4 tulisi olla enemm\u00e4n mahdollisuuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kirjoittamisen ilo pakon alta ja avata sit\u00e4 kautta mahdollisuuksia kollektiiviseen ajatusten jakamiseen monipuolisesti tieteenalaa laajemmalle yleis\u00f6lle. Meill\u00e4 tulisi olla kaikilla tilaa kirjoittaa, sill\u00e4 meill\u00e4 kaikilla on annettavaa. Meid\u00e4n alallamme kirjoitetaan valtavasti koko ajan, joten olisi kunnia saada lukea muiden opiskelijoiden anteja ja oppeja, joita opintojen aikana on prosessoinut. Siltojen hahmottaminen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien asioiden v\u00e4lill\u00e4 onnistuu yksinkin, mutta paremmin ne saa n\u00e4kym\u00e4\u00e4n useammasta perspektiivist\u00e4 ja siksi olisi ilo saada lukea muiden ajatelmia ja ajatusprosesseja kirjoituksien muodossa. <\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 korona-aika ja yksin opintojen suorittaminen on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeemme railon, joka luo paineita tuoda omia ajatuksiaan n\u00e4ht\u00e4ville. Haluan kuitenkin t\u00e4m\u00e4n tietotulvan ja teorioiden valtameren keskell\u00e4 freirel\u00e4isess\u00e4 hengess\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 me kaikki olemme vain ihmisi\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t yhdess\u00e4 oppimaan enemm\u00e4n kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tied\u00e4mme. Me kaikki olemme yht\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja tiet\u00e4vi\u00e4 samaan aikaan ja parhaimmillaan, meill\u00e4 on dialogin kautta mahdollisuus pyrki\u00e4 oppimaan yhdess\u00e4. Saavuttamaan oppia, joka on enemm\u00e4n kuin se tieto, jota meill\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Siksi haluankin kutsua teit\u00e4 mukaan dialogiin kirjoituksen kautta, jossa meill\u00e4 on kaikilla mahdollisuus yhteiseen oppimiseen ja toimintaan. (Freire, 2005, 98-99.) Opintojen eteen tuleva tietotulva ja maailmanpaino voi tuntua hallittavammalta yhdess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Anniina Palokangas, Hyvinvointi yhteiskunnassa maisteriopiskelija, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Freire, P. (2005). Sorrettujen pedagogiikka<\/em>. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Skeggs, B. (2014). El\u00e4v\u00e4 luokka<\/em>. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Purhonen, S., Rahkonen. & Roos, J. P. (2006). Johdanto. Bourdieun sosiologian merkitys ja ominaislaatu. Teoksessa Purhonen, S. & Roos, J. P. (toim.) Bourdieu ja min\u00e4<\/em>.  Tampere: Vasta-paino.\u202f<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskuntatieteiden opiskelu on myllerrys, joka vaikuttaa tapaamme ajatella ja olla. Moni opiskelija saapuu opintojen \u00e4\u00e4relle puhkuen tiedonjanoa ja halua saada vastauksia. Silmiss\u00e4 hehkuu halu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotain, johon tiukasti tarttua totuutena. Monialaiset yhteiskuntatieteiden perusopinnot tuovat kuitenkin todellisuuden vasten kasvoja nopeasti. Ei ole mit\u00e4\u00e4n tiukkaa totuutta, johon tarttua ja se voi olla my\u00f6s lamaannuttavaa. … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1989,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[405,82],"tags":[409,61,410],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1985"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1985"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1985\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2032,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1985\/revisions\/2032"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1989"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1985"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1985"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1985"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}