![\"Kuva](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Segregaatio-kuva1.jpg\")
<\/a>Burgessin lis\u00e4ksi my\u00f6s Hoyt ja Harris & Ullman ovat tehneet omat karttamaiset urbaanin maank\u00e4yt\u00f6n mallit. Hoytin (b) malli on yleisilmeelt\u00e4\u00e4n keh\u00e4m\u00e4inen Burgessin (a) mallin tavoin. Erona on se, ett\u00e4 toiselle puolelle kaupunkia keskittyy enemm\u00e4n pient\u00e4 teollisuutta ja ty\u00f6l\u00e4isten asutusta ja toiselle puolelle keskiluokan asutusta, ja kapealle alueelle yl\u00e4luokan asumusta. Harris & Ullmanin mallissa (c) on yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n vy\u00f6hykett\u00e4. Mallissa keskustaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t toisella puolella kevyen teollisuuden, ty\u00f6l\u00e4isten asuinalue ja toiselle puolella keskiluokan asuinalueet. Ty\u00f6v\u00e4enluokan asuinalueen puolella on my\u00f6s kauempana raskaanteollisuuden vy\u00f6hyke ja kaupungista erill\u00e4\u00e4n on teollinen l\u00e4hi\u00f6. Keskiluokan ja yl\u00e4luokan asuinalueiden v\u00e4liss\u00e4 on pieni yrityskeskittym\u00e4, ja erill\u00e4\u00e4n yl\u00e4luokan asumuksen takana on asumisl\u00e4hi\u00f6 (Savage et al 2003, 72-73).<\/p>\n
Segregaation selitykset<\/b><\/p>\n
Segregaatiolle on historiallisia, ekologisia, ekonomisia, demografisia ja poliittisia selityksi\u00e4. Historiallisen selityksen mukaan segregaatio on tapahtunut teollistumisen vuoksi ja 1960-luvun suburbanisaation eli l\u00e4hi\u00f6istumisen vuoksi. Ekologisen mallin (esim Burgess 1925) mukaan segregaatio on keh\u00e4m\u00e4ist\u00e4 sosiaaliryhmien mukaan siten, ett\u00e4 k\u00f6yhimm\u00e4t asuivat tiiviisti l\u00e4hell\u00e4 keskustaa (Loop) ja hyv\u00e4osaisimmat v\u00e4lj\u00e4sti kaukana keskustaa. Alkuper\u00e4isen ekologisen teorian mukaan kalleimmat asunnot sijaitsevat kauempana keskustasta, jolloin voidaan panostaa isompiin ja paremmin varusteltuihin taloihin. T\u00e4m\u00e4 teoria on kuitenkin osoitettu kaupunkien my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ja on todettu, ett\u00e4 segregaatiota selitt\u00e4\u00e4 ennemminkin kaupunkien historiallinen kehitys; vanhimmat ja huonokuntoisimmat talot sijaitsevat l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 keskustaa ja uusimmat ja hyv\u00e4kuntoisimmat talot kauimpana. Demografiset selitykset pohjautuvat siihen, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on tapana pysy\u00e4 samalla asuinalueella. Nuoret muuttavat suhteellisen usein mutta perheellistyess\u00e4 ihmiset alkavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 asuinalueelle el\u00e4k\u00f6itymiseen saakka. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vanhimpiin kaupunginosiin syntyy vanhusvaltaista asumista ja uusimpiin lapsiperheit\u00e4. (Andersen 2003, 17-19). T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 esimerkiksi Tampereen Kalevassa, yhdess\u00e4 Tampereen vanhimmista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4, jossa asuu nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa vanhuksia ja opiskelijoita, ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi alueen tulotaso on yksi Tampereen alhaisimmista (Taloussanomat 2011).<\/p>\n
Asuntopolitiikalla on my\u00f6s suuri merkitys segregaatiolle. Usein ns sosiaalisen asumisen asuntoja on rakennettu v\u00e4hemm\u00e4n houkutteleville kaupunginosille ja korkeatasoisia omistusasuntoja houkutteleviin paikkoihin. T\u00e4m\u00e4 pohjautuu kaavoitukseen ja kaupunkien asuntotarpeeseen. Jos sosiaalisia asuntoja on v\u00e4h\u00e4n, niin pitkien jonojen vuoksi vain kaikkein huono-osaisimmat saavat asunnon, koska heill\u00e4 ei ole muuta mahdollisuutta kuin jonottaa ja odottaa. Segregaatiota tapahtuu my\u00f6s asuntomarkkinoiden diskriminaation vuoksi. Kaikkein konkreettisimmin t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy siten, ett\u00e4 vuokranantajat eiv\u00e4t halua vuokrata asuntoa toimeentulotukea saavalle tai etniseen v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvalle (Andersen 2003, 19-23).<\/p>\n
<\/p>\n
Urbaani rappeutuminen ja gentrifigaatio<\/b><\/p>\n
Urbaani rappeutuminen (urban decay) on my\u00f6s yksi keskeinen segregaation aspekti. Urbaanissa rappeutumisessa tietyt kaupunginosat rapistuvat, \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n suurin osan asunnoista lopulta jopa asuinkelvottomiksi. T\u00e4m\u00e4n katsotaan johtuvan muun muassa sosiaalisten asuntojen yksityist\u00e4misest\u00e4, kysynn\u00e4n laskusta, naapurustosta. Sosiaalisten asuntojen yksityist\u00e4minen hankkeita on ollut Iso-Britanniassa esimerkiksi Right to Buy 1980-luvulla. Suomessa sosiaalisia asuntoja ARA on vasta hiljattain alkanut yksityist\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta silloinkin hyvin v\u00e4h\u00e4n ja tiukasti. Vuonna 1980 Iso-Britanniassa oli 6,5 miljoonaa kunnan vuokra-asuntoa, mutta vuoteen 2004 menness\u00e4 vuokra-asuntoja oli alle 4 miljoonaa yksityist\u00e4misen vuoksi. Yksityist\u00e4misen seurauksena hyv\u00e4osaisimmat pystyiv\u00e4t ostamaan parhaita asuntoja j\u00e4tt\u00e4en vuokra-asuntoihin asumaan vain kaikkein huono-osaisimmat ja huonoimmat asunnot (Leeds Tenants Federation 2006). Vuonna 1988 tehdyn lain vuoksi Iso-Britanniaan ei rakenneta en\u00e4\u00e4 kunnan vuokra-asuntoja (council housing) vaan sosiaalisesta asumisesta vastaavat yksityiset voittoa tuottamattomat asumisyhdistykset (housing associations), joiden tarkoitus on tarjota edullista sosiaalista asumista. Niiden itsen\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta asumisyhdistyksi\u00e4 s\u00e4\u00e4telee ja rahoittaa valtio.<\/p>\n
Yksityist\u00e4misen seurauksena sosiaaliset asunnot alkoivat keskitty\u00e4 enenemiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja sosiaalisista asunnoista alettiin rakentaa yh\u00e4 isompia kokonaisuuksia \u2013 jopa yhdess\u00e4 toisen asumisyhdistyksen kanssa. T\u00e4m\u00e4 toi kustannustehokkuutta, mutta my\u00f6s ennen kaikkea huono-osaisuuden keskittymist\u00e4 yhdelle alueelle. Nyky\u00e4\u00e4n jopa 50 prosenttia sosiaalisissa vuokra-asunnoissa asuvista on yli 65 \u2013vuotiaita Iso-Britanniassa. L\u00e4hes kaikki uudet asukkaat ovat 16-29 \u2013vuotiaita, joilla on pieni\u00e4 lapsia.73 prosenttia sosiaalisissa asunnoissa asuvista saa asumistukea ja 21 prosenttia on yksinhuoltajia (Leeds Tenants Federation 2006). Sosiaalisten asuntojen yksityist\u00e4minen on my\u00f6s aiheuttanut sen, ett\u00e4 kaikilla omistajilla ei ole varaa kunnostaa asuntoa, joten se rappeutuu. Toisaalta yksityiset asumisyhdistyksetk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t usein koe tarvetta uudistamiselle. Kysynn\u00e4n laskeminen johtuu usein naapuruston maineesta ja taloudellisesta tilanteesta. Vuokratulojen laskiessa asuntoa ei ole varaa kunnostaa ja toisaalta vuokralaisilla ei ole varaa korkeampaan vuokraan.<\/p>\n
Urbaanin rappeutumisen vastakohtana voidaan pit\u00e4\u00e4 gentrifigaatiota. Gentrifigaatio on prosessi, jossa keskiluokkaiset ostavat halvalla ty\u00f6v\u00e4enluokan asuntoja, jotka ovat kokeneet urbaania rappeutumista. \u201d– gentification is fundamentally a process of class restructuring which is spatially articulated at the neighbourhood level\u201d<\/i> (Paton ym. 2012, 1476). Gentrifioidut asuinalueet sijaitsevat usein keskustan l\u00e4hettyvill\u00e4. Ostajat ovat usein nuoria keskiluokkaisia naisia, koska yh\u00e4 suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 naisista asuu yksin ja kaupungeissa. Lis\u00e4ksi syyn\u00e4 edullisten asuntojen ostoon on my\u00f6s usein se, ett\u00e4 naiset saavat v\u00e4hemm\u00e4n palkkaa ja n\u00e4in heill\u00e4 on varaa vain edullisimpiin asuntoihin. N\u00e4in ollen nuoria naisia voidaan siis pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisina gentrifigaation moottoreina. Kun useat keskiluokkaiset ostavat ja kunnostavat asuntoja samalta alueelta alue gentrifioituu eli ns. keskiluokkaistuu. T\u00e4ll\u00f6in asuinalueen hinnat nousevat ja perinteinen ty\u00f6v\u00e4enluokkainen asutus ajetaan ahtaalle (esim Paton 2013).<\/p>\n
Syit\u00e4 gentrifigaatiolle on monia. Kaikkein yleisimm\u00e4t selitykset ovat rent gap ja uusi keskiluokkainen ideologia (new middle class ideology). Rent gap tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kiinteist\u00f6n potentiaalinen arvo ylitt\u00e4\u00e4 sen nykyisen arvon, jolloin asunnon ostoa voidaan pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 sijoituksena. Uusi keskiluokkainen ideologia taas viittaa siihen, ett\u00e4 nuorille keskiluokkaisille on kehittynyt boheemi ideologia ik\u00e4\u00e4n kuin kapinana vanhempien porvarillisille arvoille. Gentrifigaatiota aiheutti my\u00f6s ns juppiutuminen, jonka seurauksena keskiluokkaiset nuoret eiv\u00e4t halunneet asua vanhempiensa tavoin l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 vaan l\u00e4hell\u00e4 keskustaa (Andersen 2003, 66).<\/p>\n
<\/p>\n
Segregaation \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t<\/b><\/b><\/p>\n
Segregaation \u00e4\u00e4rip\u00e4in\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 slummeja, ghettoja, ns. aidattuja yhteis\u00f6j\u00e4 (gated communities) ja dual city -teoriaa. Slummeissa asuvat kaikkein k\u00f6yhimm\u00e4t ja aidatuissa yhteis\u00f6iss\u00e4 kaikkein rikkaimmat, jotka kokevat huono-osaisuuden uhkana. Ghetoilla tarkoitetaan huono-osaisten mustien asuinalueita, joita esiintyy etenkin Yhdysvalloissa. Dual city \u2013teorian mukaan kaupunki jakautuu ik\u00e4\u00e4n kuin kahteen erilliseen kaupunkiin, esimerkiksi Glasgow\u2019ta on v\u00e4itetty dual cityksi. Dual city- teorian esitteli Mollenkopf ja Castells vuonna 1991. Heid\u00e4n mukaan New York on dual city, eli New Yorkissa on ik\u00e4\u00e4n kuin kaksi sosiaalisesti jakautunutta kaupunkia, joiden v\u00e4lill\u00e4 ei tapahdu kommunikaatiota.<\/p>\n
Varsinaisia ghettoja ei esiinny Suomessa eik\u00e4 Iso-Britanniassa vaikkakin etenkin Iso-Britanniassa on melko suuria etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen keskittymi\u00e4. Euroopassa segregaatiota tapahtuu rodun sijaan enemm\u00e4nkin yhteiskuntaluokan kautta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n varsinaisia slummeja ei ole, mutta etenkin ne asuinalueet, joilla on paljon asuinkelvottomia asuntoja muistuttavat slummeja. Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 Euroopassa asuinalueet jakautuvat luokkastatuksen mukaan on kuitenkin melko vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 puhtaasti luokkahomogeenisi\u00e4 alueita \u2013 luokat keskittyv\u00e4t useimmiten kaupunginosaa pienemmille alueille ja seassa asuu eri luokkia edustavia. Kaikkein homogeenisimpi\u00e4 ovat uusimmat asuinalueet, joissa on omistusasuntoja; alueelle voi muuttaa vain kun on tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 varallisuutta. Sosiaaliluokalla on my\u00f6s merkityst\u00e4 asunnon omistukseen; suurin osa keskiluokkaista perhetaustaa edustavista oli asunnon omistajia kun vastaavasti ei koulutetuista ty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 alle puolet (Savage ym 2003, 79-80).<\/p>\n
Davis (1990) mukaan esimerkiksi Los Angelesiin on syntynyt ns aidattuja yhteis\u00f6j\u00e4 (gated communities)<\/i>, joita hyv\u00e4osaiset rakentavat (esim: Savage ym 2003, 84). N\u00e4m\u00e4 ovat yksi erist\u00e4ytymisen \u00e4\u00e4rimuoto ja ne on rakennettu, koska pel\u00e4t\u00e4\u00e4n toisten (the Other) olevan vaaraksi (ecology of fear). \u201d\u2014is programmed to ensure a seamless continuum of middle-class work, consumption and recreation, without unwonted exposure to Downtown\u2019s working-class street environments\u201d <\/i>(Davis 1990, 163).<\/p>\n
Regeneraatiolla (regeneration) tarkoitetaan: \u201d.. comprehensive integrated vision and action which leads to the resolution of urban problems which seeks to bring about lasting improment in the economic, physical, social and environmental condition of an area that has been subject to change\u201d<\/i> (Roberts & Sykes 2000, 17). Regeneraatiolla pyrit\u00e4\u00e4n siis edist\u00e4m\u00e4\u00e4n sosiaalista sekoittumista, mik\u00e4 on keskeisess\u00e4 roolissa kun halutaan ehk\u00e4ist\u00e4 sosiospatiaalista eriarvoistumista. Nyky\u00e4\u00e4n gentrifigaatiota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s regeneraation v\u00e4lineen\u00e4: keskiluokkaa houkutellaan asumaan ty\u00f6v\u00e4enluokkaisilla alueilla uusien rakennushankkeiden ja kaavoitusten muodossa.<\/p>\n
Esimerkkikaupunkien asuntokannan taustaa<\/b><\/b><\/p>\n
Suomella ja Skotlannilla on hyvin erilainen yleinen historia, mutta yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Tampereen ja Glasgow\u2019n historioista. Molemmat kaupungit ovat vanhoja teollisuuskaupunkeja, joissa asui paljon ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Molemmissa on ollut vahva punainen ty\u00f6v\u00e4enliike ja alueella on asuttu jo hyvin varhaisessa historiassa joen ja kosken l\u00e4heisyyden vuoksi.<\/p>\n
1800 ja 1900-luvuilla suurin osa glasgowlaisista asui tenementtitaloissa \u2013 n\u00e4iss\u00e4 taloissa asuminen oli my\u00f6s yleist\u00e4 muualla Iso-Britanniassa. Tenementtitaloissa (kirjaimellisesti vuokrataloissa) asuivat sek\u00e4 k\u00f6yh\u00e4t ty\u00f6l\u00e4iset ett\u00e4 paremmin toimeentulevat. K\u00f6yhimm\u00e4t asuivat niin sanotuissa single-end asunnoissa, jotka sijaitsivat nimens\u00e4 mukaisesti talojen p\u00e4\u00e4dyiss\u00e4 ja olivat vain yhden huoneen kokoisia. Asunnoissa keitti\u00f6n virkaa toimitti useimmiten takkasijann\u00e4k\u00f6inen keittokomero (kts kuva 2 Single-end \u2013asunnosta).<\/p>\n Rikkaimmat asuivat jopa 5-6 huoneen tenementtitaloissa, joten tenementtitalot eiv\u00e4t olleet vain k\u00f6yh\u00e4list\u00f6lle. Glasgow\u2019ssa tenementtitalot rakennettiin yleens\u00e4 valkoisesta tai punaisesta hiekkakivest\u00e4 ja ne olivat yleens\u00e4 3-4 kerrosta korkeita, ja jokaisessa rapussa oli kaksi tai useampi asunto. Jopa hieman parempiosaiset suosivat vuokralaisuutta omistusasumisen sijaan, joten vuokralaisuus ei tarkoittanut huono-osaisuutta. Suureen osaan tenementtitaloista rakennettiin vasta j\u00e4lkik\u00e4teen s\u00e4hk\u00f6t ja vesiputket, jonka vuoksi ne ovat usein talojen ulkopuolella. Lis\u00e4ksi asunnoissa ei ollut yleens\u00e4 vessaa ja etenkin ensimm\u00e4isiss\u00e4 taloissa vessat olivat takapihalla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alettiin rakentaa rappukohtaisia vessoja, joissa ei kuitenkaan ollut esimerkiksi k\u00e4sienpesumahdollisuutta. Vuonna 1892 asetuksessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin vuokrais\u00e4nti\u00e4 tarjoamaan sis\u00e4vessat kaikille, mutta t\u00e4m\u00e4 onnistui vasta 1960-luvun tienoilla. Ne vuokrais\u00e4nn\u00e4t, jotka noudattivat m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, siirsiv\u00e4t kustannukset korkeampiin vuokriin. Tenementtitaloille tyypillist\u00e4 on isot ikkunat ja suuri huone korkeus. Nyky\u00e4\u00e4n ei ole juuri ns. single-end \u2013asuntoja, vaan ne on yhdistetty isompiin ja niist\u00e4 on usein tehty esimerkiksi sis\u00e4vessoja. Suurimmissa tenementtitalo asunnoisa oli ns. closet \u2013huoneita, jotka olivat esimerkiksi palvelijoille. N\u00e4ihin closetteihin mahtui vain vuode tai vaatekaappi. Tyypillist\u00e4 oli my\u00f6s rakentaa ns. baywindow \u2013ikkunat eli kaarevat ikkunat olohuoneessa (esim Lanark Archieves 2011; Tenement House 2011; NTS; Scotland on Screen; Glasgow City Council: history). Vanhimpia Glasgow\u2019n asuinalueita ovat esimerkiksi Maryhill, Partick, vanha Drumchapel ja Shettleston, ja nuorimpia uusi Drumchapel, Easterhouse, Sighthill ja Milkcastle (kts kartta 1).<\/p>\n Glasgow oli ennen el\u00e4v\u00e4 ja rikas kaupunki, Second City of the Empire<\/i>. Glasgow eli ennen toista maailman sotaa ja hieman sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4asiassa teollisuudesta ja telakkatoiminnasta Clyde-joen rannoilla. Sanotaan, ett\u00e4 \u201d Glasgow made the Clyde and the Clyde made Glasgow\u201d<\/i>. Yhteen aikaan Glasgow\u2019ssa valmistettiin jopa melkein 1\/5 kaikista maailman laivoista (First train). Telakkatoiminnan hiivuttua Glasgow suisui alam\u00e4keen ty\u00f6tt\u00f6myyden ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n hiipumisen vuoksi (Gray & Mooney 2011). Tenementtitalojen monipuolisuuden ja niiden keskustan l\u00e4hettyville rakentamisen vuoksi ne ovat juuri niit\u00e4 taloja Skotlannin asuntokannassa, jotka kokevat gentrifigaatiota. Esimerkiksi Clyde-joen varrella olevissa tenementtitaloissa asui telakkaty\u00f6l\u00e4iset, mutta keskustan l\u00e4heisyyden ja jokimaiseman vuoksi seutu on gentrifioitumassa. On toki kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 melko suuri osa Skotlannin asuntokannasta on vanhoja tenementtitaloja.<\/p>\n <\/p>\n Tampereella kaupungin kehittymisen kannalta t\u00e4rkeint\u00e4 oli skotlantilaissyntyisen James Finlayssonin puuvillatehdas ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kaupunkiin tuli puu- ja raskasteollisuutta Tammerkosken joenrantaan. Tehtaiden rakennuksia on edelleen paljon pystyss\u00e4 keskustan alueella ja monet niist\u00e4 on muutettu liike- ja asuinhuoneistoiksi. Tampereen ydinkeskustassa on edelleen toiminnassa Takon kartonkitehdas. Vanhimpia kaupunginosia Tampereella ovat Kalevan l\u00e4hell\u00e4 oleva Kytt\u00e4l\u00e4 ja Pyynikin seutu, mukaan lukien Pispala (Tampereen kaupunki, Historia lyhyesti; kts kartta 2). Suurimpana erona Skotlannin asuntokantaan on se, ett\u00e4 Suomessa vanhatkin rakennukset on rakennettu p\u00e4\u00e4asiassa puusta sen helpon saatavuuden ja edullisuuden vuoksi. Paloherkkyyden vuoksi esimerkiksi nykyisen keskustanalueella olevan Kytt\u00e4l\u00e4n tehdasty\u00f6l\u00e4isten puutalot ovat palaneet Tampereen valtauksessa 1918 ja paikalle on my\u00f6hemmin rakennettu kivisi\u00e4 asuin- ja liiketaloja (Koskestavoimaa, Kaupunginosa XI – Kytt\u00e4l\u00e4n pohjoisosa). Pispalassa on yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 paljon vanhoja puutaloja (kts kuva 3). Huomattavaa on kuitenkin se, ett\u00e4 Tampereella etenkin Pispalassa on paljon hyl\u00e4ttyj\u00e4 taloja ja yritysten liiketiloja. Maailman sotien aikaan monet Tampereen asuinalueet kokivat suuria tuhoja, joten sotien j\u00e4lkeen haasteena oli ihmisten asuttaminen, jota pyrittiin ratkaisemaan rakentamalla uusia asuinalueita ja taloja (Koskesta voimaa, Kaupunki 1918-1940). Tampere koki Neuvostoliiton hajotessa suuren kolauksen, koska se vei paljon tuotteita Neuvostoliittoon. T\u00e4m\u00e4n seurauksena useiden tehtaiden tuotanto joko loppui tai v\u00e4heni dramaattisesti ja t\u00e4m\u00e4n seurauksena Tampereella alkoi uusi br\u00e4nd\u00e4ys teollisuuskaupungista teknologian kaupungiksi.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Toisen maailman sodan j\u00e4lkeinen rakentaminen<\/b><\/p>\n L\u00e4hi\u00f6ityminen eli suburbanisaatio oli ensin keskiluokan ja yl\u00e4luokan ilmi\u00f6; he hakivat v\u00e4ljemp\u00e4\u00e4 asutusta ja ty\u00f6v\u00e4enluokka j\u00e4i asumaan kaupungin keskustan liepeille. Toisen maailman sodan j\u00e4lkeen l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 alettiin rakentaa nopeasti asuntopulan vuoksi kaupunkien laitamille. N\u00e4ihin l\u00e4hi\u00f6ihin rakennettiin niin Suomessa kuin Skotlannissa kaupungin vuokra-asuntoja ja muita elementtitaloja. Muutto uusiin l\u00e4hi\u00f6ihin tarkoitti usein my\u00f6s l\u00e4heisten suhteiden katkaisemista sukulaisiin ja ydinperhekeskeisyyden nousua. Monissa uusissa l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 ei ollut juurikaan palveluja tai kunnollista julkista liikennett\u00e4, jotka lis\u00e4siv\u00e4t sosiaalisten ongelmien kasautumista. Toisaalta uudet l\u00e4hi\u00f6asunnot tarjosivat monille my\u00f6s nykyaikaisia asumismukavuuksia.<\/p>\n Suomessa 1990-luvulla l\u00e4hi\u00f6iden rapistuminen alkoi n\u00e4ky\u00e4 ja asuntojen korjaustarpeen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa edelleen. L\u00e4hi\u00f6it\u00e4 alettiin tuolloin Suomessa n\u00e4hd\u00e4 syrj\u00e4ytyneiden ihmisten asuinpaikkoina ja syrj\u00e4ytymisen syin\u00e4 (Kokkonen ym 2009, 6). Tampereella oli vuonna 2011 yhteens\u00e4 49 000 vuokra-asuntoa ja valtion tuella rakennettuja 22 900. Tampereen kaupungin omistamia tai hallinnoimia asuntoja oli 14 500 (Tampereen kaupunki, Vuokra-asunnot). Hervanta on Tampereen suurin l\u00e4hi\u00f6 ja se rakennettiin kallioiselle mets\u00e4- ja suomaalle, jota paikalliset kutsuivat Takamaaksi sen vaikeakulkuisuuden vuoksi. Muita kaupunginosia ovat Kaleva, Kaukaj\u00e4rvi ja Tesoma. Hervannasta pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n laaja ja yhten\u00e4inen, mutta johdonmukaisuus j\u00e4i puuttumaan, koska suunnittelu oli kokonaan teknisten suunnittelijoiden k\u00e4siss\u00e4. Heid\u00e4n suunnitelmansa olivat niin suuria, ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4nkin rakennustahdilla ne n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t melko mahdottomilta. Hervantaa markkinoitiin nykyaikaisena asuinalueena ulkoilumahdollisuuksineen ja j\u00e4rvineen. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen mielikuva ei v\u00e4lity betonien lomasta. Suunnitteluvaiheessa 1960-luvulla Hervannassa oli vain kaatopaikka ja pari taloa. Hervannan haastavien maasto-olosuhteiden vuoksi maastoa muokattiin radikaalisti: kallioita r\u00e4j\u00e4ytettiin, korkeaa Lukonm\u00e4ke\u00e4 madallettiin 9 metri\u00e4, suot t\u00e4ytettiin ja mets\u00e4t kaadettiin. Eniten asuntoja Hervannassa valmistui 1970-luvulla, jolloin valmistui jopa 750-800 taloa vuodessa. 1980-luvulla asuntoja rakennettiin 500 vuodessa ja 1990-luvulla 200 vuodessa. Ensimm\u00e4iset asukkaansa Hervanta sai hein\u00e4kuussa 1973 (kts kuva 4). Hervannassa asuu muuta Tamperetta enemm\u00e4n opiskelijoita, ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4, maahanmuuttajia ja toimeentulotuen saajia. El\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 ei ole viel\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n, mutta v\u00e4est\u00f6rakenne on muuttumassa ihmisten vanhetessa (vrt Glasgow\u2019n l\u00e4hi\u00f6t ja segregaation demografinen teesi). Hervannan asuntokanta on tulossa j\u00e4lleen muutoksen kynnykselle, sill\u00e4 1970-luvulla rakennetut elementtitalot ovat peruskorjauksen tarpeessa (Karjalainen 2008, 9-16). Nyt elet\u00e4\u00e4n siis sit\u00e4 aikaa, jolloin p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 suuriin peruskorjauksiin vai annetaanko asuntojen rapistua Glasgow\u2019n elementtitornitalojen tavoin.<\/p>\n <\/p>\n Tesoman l\u00e4hi\u00f6 laskettiin kuuluvaksi Raholaan ennen 1960-lukua, jolloin l\u00e4hi\u00f6n rakennus alkoi. T\u00e4ll\u00f6in kaupunkiin matkustaminen sujui linja-autoilla ja junalla, joka meni kaksi kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hijunaliikennett\u00e4 ei ole. Vuonna 1967 Tesomalle rakennettiin peruskoulu (Lyytik\u00e4inen, 2007). Taloussanomien (2011) selvityksess\u00e4 Tesoma oli 4. k\u00f6yhin kaupunginosa. K\u00f6yhin kaupunginosa oli Kaleva ja toiseksi k\u00f6yhin Hervanta. Velaatta oli 3. k\u00f6yhin ja sen sijoitus selittynee sill\u00e4, ett\u00e4 se on kokonaan maanseudulla ja siell\u00e4 asuu paljon el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4. Kalevan ja Tesoman k\u00f6yhyytt\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s el\u00e4kel\u00e4isten suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t, poikkeuksena se, ett\u00e4 Kalevassa asuu my\u00f6s paljon opiskelijoita oppilaitosten ja keskustan l\u00e4heisyyden vuoksi.<\/p>\n Hervannassa ja Tesomalla pienituloisuutta selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kasaantunut huono-osaisuus ja kaupungin vuokra-asunnot. Hervannassa lis\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s suuri opiskelijav\u00e4est\u00f6 Teknillisen yliopiston vuoksi. Tilastossa ei n\u00e4y Nekala tai Kaukaj\u00e4rvi, vaikka nekin miellet\u00e4\u00e4n suuren kaupunginvuokra-asuntojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi huonoiksi asuinalueiksi. Kaukaj\u00e4rvi on verraten uusi l\u00e4hi\u00f6, jonka betonikerrostalot on rakennettu 1980-luvulla. Kaukaj\u00e4rvi sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Hervantaa. Nekala sijaitsee vain muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta ja talot on sek\u00e4 omakotitaloja ett\u00e4 puisia vanhoja kerrostaloja, joissa on useimmiten viel\u00e4 kaakeliuunit ja puuhellat paikoillaan. Vanhat puukerrostalot on rakennettu p\u00e4\u00e4asiassa 1940-50-luvuilla (TVA). Kalevan talot on rakennettu samoihin aikoihin, mutta keskustan l\u00e4heisyyden vuoksi Kalevassa suosittiin kerrostaloja (kts kuvat 5 ja 6).<\/p>\n <\/p>\n Glasgow\u2019ssa rakennettiin \u201dslummien puhdistuksien\u201d (slum cleareance) aikaan toisen maailman sodan j\u00e4lkeen kaupungin vuokra-asuntoja kauas keskustasta (esim Castlemilk, Drumchapel, Easterhouse ). Glasgow\u2019n derivoituneimpana alueena pidet\u00e4\u00e4n uusien l\u00e4hi\u00f6iden ohella Shettlestonin kaupunginosaa. Alueella on paljon vanhoja teollisuusty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja korkea pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myysaste. 1960-luvulla rakennettiin keskustan kupeessa sijaitsevaan Sighthillin kaupunginosaan tornikerrostaloja vastaamaan asuntopulaan. Ne muutettiin 1990-luvulla turvapaikanhakijoiden asuinpaikaksi, mutta nyky\u00e4\u00e4n osaa asuntoja ollaan uudistamassa (refurbished) ja osaa purkamassa niiden huonokuntoisuuden vuoksi (UK Housing Wiki Sighthill). Yleisen\u00e4 trendin\u00e4 on vanhojen kaupungin tornitalojen purkaminen huonokuntoisuuden ja huono-osaisuuden stigman vuoksi, koska stigmaa on vaikea poistaa. Tornitalot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n alienaation (alienation) ja k\u00f6yhyyden merkkin\u00e4, jota korostaa tornitalojen ikkunasta hypp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tehdyt itsemurhat. Aikaisemmin muutto tornitaloihin n\u00e4htiin elintason paranemisena: ihmiset saivat siistimm\u00e4t ja v\u00e4ljemm\u00e4t asunnot nykyajan mukavuuksilla entisten ns. slummitalojen sijaan, joissa ei ollut vesijohtoja tai sis\u00e4vessaa.<\/p>\n Easterhouse, Castlemilk ja Drumchapel rakennettiin heti maailman sotien j\u00e4lkeen 1950-luvulla perifeeriselle peltomaalle kaukana kaikista kaupoista ja huonoilla kulkuyhteyksill\u00e4. Nykyaikaisen asumisen hintana oli siten etenkin perheen \u00e4ideille erist\u00e4ytyminen suvusta ja vanhasta naapuriyhteis\u00f6st\u00e4. Vasta vuosia my\u00f6hemmin niihin tuli kouluja, kauppoja, pankki ja poliisiasema (UK Housing Wiki Castlemilk\/Drumchapel\/Easterhouse). Red Road Housing Estatet rakennettiin vuonna 1969 keskustan l\u00e4helle (kts kuva 7). Ne tarjosivat kodin jopa 5000 tuhannelle asukkaalle ja olivat my\u00f6s Euroopan korkeimmat asuintalot, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s asukkaiden kertomuksissa siit\u00e4, kuinka tuulisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4 talot heiluivat (BBC 2012). Red Road Estatet olivat muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Sighthillista ja niihinkin my\u00f6hemmin asutettiin turvapaikanhakijoita. Red Road Housing Estate oli siit\u00e4 erikoinen, ett\u00e4 sinne rakentui alussa vahva yhteis\u00f6 ja siell\u00e4 oli jopa 1000 hengen bingohalli. Lis\u00e4ksi Red Road Estate rakennettiin ter\u00e4skehyksist\u00e4 (ei betoni) ja paloturvallisuus varmistettiin suurella m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 asbestia, mik\u00e4 on n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen vaikeuttanut talojen purkamista (UK Housing Wiki Red Road).<\/p>\n Castlemilkin kaupunginosassa oli uusi ns. slum clearance 1990-luvun alussa, sill\u00e4 se oli yksi Skotlannin deprivoituneimmista alueista. Easterhousella jatkuvat edelleen ongelmat ja monet asukkaista ovat pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ja siell\u00e4 asuu eniten skotlantilaisia etniselt\u00e4\u00e4n taustaltaan kuin miss\u00e4\u00e4n muualla Skotlannissa (Glasgow City Council: census). Vuonna 2012 esimerkiksi r\u00e4j\u00e4ytettiin Red Road Housing Estate, joka koostui kahdeksasta tornitalosta (BBC 2012). Voidaan siis sanoa, ett\u00e4 slummien puhdistamista tehd\u00e4\u00e4n edelleen samoilla metodeilla: siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asukkaita muihin kohteisiin ja purkamalla vanhat talot.<\/p>\n <\/p>\n Gentrifigaatio poliittisena v\u00e4lineen\u00e4<\/b><\/p>\n Gentrifigaatiota ja sosiaalista sekoittumista (social mixing) on k\u00e4ytetty regeneraatio strategiana ty\u00f6v\u00e4enluokkaisilla asuinalueilla. Gentrifigaatio politiikassa on pohjimmiltaan kyse: \u201d the regulation, management, control and social reproduction of particular populations; populations which may be considered to be problematic, flawed and disorderly in different and multiple ways\u201d<\/i> (Paton ym 2012, 1472. Gentfigaatio on k\u00e4ytetympi poliittinen keino Skotlannissa ja muualla Iso-Britanniassa kuin Suomessa. Pieni\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4 on kuitenkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n Deprivaatio n\u00e4kyy my\u00f6s rakennusten autioitumisena. Jopa Glasgow\u2019n ydinkeskustassa on autioita rakennuksia. Glasgow\u2019ssa on 12 prosenttia Skotlannin kaikesta autioituneesta maasta (derelict) (2012, National Statistics). T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti heikent\u00e4\u00e4 kaupungin imagoa, jota on pyritty nostamaan erilaisilla kampanjoilla kuten Glasgow\u2019s Miles Better (1984), The Glasgow Garden Festivals (1988), The European City of Culture (1990), The City of Architecture (1999), Scotland with Style (2003) ja Glasgow\u2019n Kansainyhteis\u00f6n kisoilla (2014) (Glasgow City Council: Glasgow Miles Better; Secret Scotland;. EU; Glasgow City Council: Glasgow City of Architecture; See Glasgow; Glasgow 2014). Glasgow\u2019n Kansainyhteis\u00f6n kisojen (Commonwealth Games) seurauksena on purettu esimerkiksi Red Road Housing Estate- rakennuksia. T\u00e4m\u00e4 on osa poliittisesti ohjattua gentrifigaatiota. Suurilla on urheilutapahtumilla on aina ollut Iso-Britanniassa regeneratiivinen vaikutus- tapahtumien vuoksi purkaminen ja rakentaminen on sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 (Paton ym. 2012, 1470-1472).<\/p>\n Toinen hyv\u00e4 esimerkki on Glasgow\u2019n Partickin kaupunginosa Clyde-joen (Rive Clyde) rannalla. Partick sijaisetsee aivan l\u00e4hell\u00e4 West Endi\u00e4 ja Glasgow\u2019n yliopistoa. Entist\u00e4 satama- ja telakkaty\u00f6l\u00e4isten korttelia regeneroidaan projektissa nimelt\u00e4 \u201dGlasgow Harbour Development\u201d (kts kuva 8). Rakentamista perustellaan mediassa n\u00e4in: \u201cGlasgow has a lack of premium quality housing, a need which Glasgow Harbour is addressing.\u201d<\/i> (Springburn Academy). Sosiaalinen sekoittuminen ei ole kuitenkaan onnistunut ristiriidoitta ja etenkin vanhempi ty\u00f6v\u00e4enluokkainen asukaskunta kokee tulleensa loukatuksi ja ahtaalle ajetuksi nousevien vuokrien vuoksi. Neoliberaalisuuden hengess\u00e4 sosiaalisten asuntojen yksityist\u00e4misen vuoksi vuokralaisista on tullut asiakkaita, kuluttajia. T\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s termi\u00e4 kuluttaja kansalaisuus (consumer citizenship). Kuluttaja kansalaisuudessa oletetaan, ett\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on vapaus valita miss\u00e4 asuu. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisen hyvin Partickin gentrifigaationa (Paton 2013, 89-92). Er\u00e4s Partickin asuinalueen asukas selitt\u00e4\u00e4 gentrifigaation ongelman hyvin: \u201d \u2013and that is the biggest difference between the<\/i> \u201dhaves\u201d and the \u201dhave nots\u201d, the people who have grown up there all their lives and they can\u2019t afford to stay there.\u201d <\/i>(Paton 2013, 92). Er\u00e4\u00e4lle toiselle haastateltavalle oli k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 vuokrais\u00e4nt\u00e4 oli remontoinut (refurbished) asuntoa ja vuokra oli noussut 200 punnalla. Rajoitettu sosiaalinen asuntokanta tarkoitti monille muuttopakkoa alueelta. Monille on my\u00f6s k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 he ovat liian kovatuloisia sosiaaliseen asumiseen, mutta heill\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n varaa asua yksin, jolloin monet ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t asuvat vanhempiensa luona tai soluissa. Kiteytyksen\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 useammalla keskiluokkaisella on suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, miss\u00e4 asuu. \u201dControl over fixity to place is a key conceptual resource for understanding class in a way that brings together the issues of capital alongside property and culture\u201d<\/i> (Paton 2013, 94-98).<\/p>\n <\/p>\n Tampereella varsinaista gentrifigaatio ei juuri ole, mutta sosiaalista sekoittumista pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n monin tavoin. Hervannassa pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s sosiaaliseen sekoittumiseen, koska Hervannan yksipuolista kerrostalovaltaista asuntotarjontaa ja vuokra-asuntojen suurta osuutta pidet\u00e4\u00e4n ongelmallisena ja niiden lis\u00e4\u00e4misen koetaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n antisosiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja sosiaalisia ongelmia. Osa vastaajista oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 korkeatasoinen asuntotuotanto v\u00e4hent\u00e4isi sosiaalisia ongelmia (Karjalainen 2008, 37). T\u00e4llaisen trendin n\u00e4kee Hervannassa esimerkiksi uusien Matrix-tornitalojen my\u00f6t\u00e4. Kaukaj\u00e4rvelle on my\u00f6s hiljattain rakennettu Kaukaj\u00e4rven Vanilja- uudisrakennus kompleksi, jota mainostetaan luonnonl\u00e4heisen\u00e4 ja nykyaikaisena. Glasgow\u2019sta kuitenkin huomaa, ett\u00e4 t\u00e4llainen ns. pakotettu regeneraatio ja gentrifigaatio eiv\u00e4t toimi erityisen hyvin (vrt Partick tai Sighthill).<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Asuinalueen vaikutus: vertailussa Tampere ja Glasgow<\/b><\/p>\n Suomessa on melko v\u00e4h\u00e4n tutkittu asuinalueiden vaikutusta terveydentilaan tai sosiaalisiin saavutuksiin, sill\u00e4 Suomessa deprivaatio on harvemmin homogeenist\u00e4 asuinalueella ja toisaalta deprivaatio pienemp\u00e4\u00e4. Britanniassa on sen sijaan hieman enemm\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tutkittu niin kvantitatiivisin kuin kvalitatiivisin menetelmin (esim. Atkinson & Kintrea 2004). Suomalaisen tutkimuksen puutteen vuoksi t\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 vertaillaan kirjoittajan havaintojen mukaan n\u00e4it\u00e4 alueita retroetnografisella otteella. Suomessa asuinaluetutkimus on keskittynyt enemm\u00e4n perhetaustaan, koulutukseen, tuloihin, etnisyyteen ja maahanmuuttoon (esim.Kauppinen ; Saikkonen 2000; Tuominen 2006; Virtanen 2005). Ylitalo Erja (2013) on vasta tutkinut kuinka asuntokannan muutokset v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t segregaatiota Turun Varissuolla. Vastaavanlainen tutkimus puuttuu Tampereen l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4. Vuodelta 2002 l\u00f6ytyy vain tutkimus, jossa verrataan Tampereen ja Helsingin metropolitanien erilaisuutta ja segregaatiota, ja tulokseksi tuli se, ett\u00e4 Tampereella segregaatio on mosaiikkimaista ja pient\u00e4 eik\u00e4 niin johdonmukaista it\u00e4-l\u00e4nsi akselilla kuin Helsingiss\u00e4 (Siiril\u00e4 ym 2002, 1).<\/p>\n \u201dGlasgow vaikutus\u201d (Glasgow effect) on termi, jota on k\u00e4ytetty siit\u00e4, ett\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n jo Glasgow\u2019ssa asuminen heikent\u00e4\u00e4 terveydentilaa \u2013 vaikutus s\u00e4ilyy vaikka vakioitaisiin erilaisia tekij\u00f6it\u00e4 ja vertailtaisiin muihin vastaaviin britannialaisiin teollisuuskaupunkeihin kuten Liverpooliin. Shettlestonin aluetta on pidetty Glasgow\u2019n kurjimpana alueena terveyden kannalta; alueella miesten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli vain 63 \u2013 vuotta ja alueella asuu paljon pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ja muuten deprivoituneita asukkaita (Urban Glasgow; Guardian 2004). Nyky\u00e4\u00e4n ns. Shettlestonin miehen (Shettleston man) elinik\u00e4 on noussut 71 \u2013vuoteen, joka on jo Glasgow\u2019n keskitasoa, mutta silti yh\u00e4 matalimpia Iso-Britanniassa, mik\u00e4 yh\u00e4 viittaa \u201dGlasgow vaikutuksen\u201d olemassaoloon. Nyky\u00e4\u00e4n alimmat elini\u00e4n odotteet ovat Maryhillin ja Springburnin alueilla Glasgow\u2019ssa, jotka ovat vanhoja ty\u00f6v\u00e4enasutusalueita (Evening Times 2012; SPHSU). Vastaavanlaista vaikutusta ei ole tutkittu tai havaittu miss\u00e4\u00e4n Tampereen kaupunginosassa. On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Tampereen deprivointuneimmilla alueilla eli Hervannassa, Tesomalla, Kaukaj\u00e4rvell\u00e4 ja Nekalassa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen terveydentila on huonompi tietyiss\u00e4 taloissa niiden asukaskunnan vuoksi. Kyseess\u00e4 ei ole kuitenkaan vastaavanlainen laaja-alainen ilmi\u00f6 kuin Glasgow\u2019ssa.<\/p>\n Asuinalueen vaikutusta (area effect) ovat tutkineet esimerkiksi Atkinson & Kintrea (2004, 437-453) vertaamalla Glasgow\u2019n ja Edinburghin asuinalueita. He valitsivat molemmista deprivoituneen alueen, rikkaan alueen ja sosiaalisesti sekoittuneen alueen (usein gentrifioidun). Asukkaat selittiv\u00e4t eroja ja niiden pysyvyytt\u00e4 erist\u00e4ytymisen, sosialisaation ja maantieteellisesti rajoitettujen sosiaalisten verkostojen avulla. Deprivoituneilla asuinalueilla erist\u00e4ytyminen johtaa pienemp\u00e4\u00e4n sosiaaliseen p\u00e4\u00e4omaan, jota tarvitaan liikkuvuudessa. Lis\u00e4ksi ihmisten kuvailtiin olevan haluttomia muuttamaan alueilta pois tai k\u00e4ym\u00e4\u00e4n alueen ulkopuolella rahanpuutteen ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien rajojen vuoksi. Hieman samankaltaisia ilmi\u00f6it\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 Tampereelta. Etenkin Hervannassa korostuu se, ett\u00e4 l\u00e4hi\u00f6st\u00e4 ei tarvitse l\u00e4hte\u00e4 pois, koska l\u00e4hi\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyy kaikki peruspalvelut kaupoista terveydenhuoltoon ja Kansanel\u00e4kelaitokseen. Muuttohaluttomuus n\u00e4kyy asuinalueiden ik\u00e4rakenteiden muutoksina.<\/p>\n Vanhimmilla asuinalueilla on vanhinta v\u00e4ke\u00e4. Hervannan tilanne on kuitenkin Tampereen muista esimerkkiasuinalueista Kalevan lis\u00e4ksi siit\u00e4 poikkeava, ett\u00e4 oppilaitosten l\u00e4heisyyden vuoksi siell\u00e4 asuu my\u00f6s paljon opiskelijoita ja opiskelijoiden suosimissa pieniss\u00e4 asunnoissa asukasvaihtuvuus voi olla nopeaakin ja ik\u00e4rakenne s\u00e4ilyy nuorena opiskelija-asuntojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi. Perifeerisille l\u00e4hi\u00f6ille rakennettuja l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 (esim Easterhouse, Drumchapel, Castlemilk) rakennettuja taloja kutsuttiin \u201dwhite working class ghetto<\/i>\u201d (Atkinson & Kintrea 2004, 443). Ty\u00f6tt\u00f6myyden sosiaalistuminen n\u00e4htiin ongelmana ja sen n\u00e4htiin aiheutuvan pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myyden intersukupolvisuudesta. Tampereella ei voida viel\u00e4 puhua mist\u00e4\u00e4n asuinalueesta valkoisten ghettona, mik\u00e4 johtuu asuntojen hyv\u00e4st\u00e4 kunnosta verrattuna Iso-Britannian asuntokantaan. Vaarana on kuitenkin, ett\u00e4 jos asuntoja ei korjata ajoissa, niin ne asukkaat, jotka voivat karttavat n\u00e4it\u00e4 huonokuntoisia asuntoja ja osa asunnoista voi autioitua, kuten Glasgow\u2019n tornitaloissa.<\/p>\n <\/p>\n Yhteenveto<\/b><\/p>\n Segregaatio prosessi on selvemmin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Glasgow\u2019ssa kuin Tampereella. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa maiden historia, tuloerot, sosiaaliset olot ja maiden v\u00e4kiluku. Eroavaisuuksista huolimatta Tampereella ja Glasgow\u2019ssa on paljon samankaltaisuuksia. Molemmat ovat vanhoja punaisia teollisuuskaupunkeja, jotka ovat kohdanneet suhdanteiden ja olosuhteiden vaihdellessa rakennemuutoksia.<\/p>\n Gentrifigaation rooli regeneraation ja sosiaalisen sekoittumisen v\u00e4lineen\u00e4 on kiistaton. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomessa esimerkiksi Hervannan ja Glasgow\u2019ssa Partickin ja vanhojen kaupungin vuokrataloalueiden imagojen parantamisiin. Molemmissa kaupungissa tapahtuu my\u00f6s ns. urbaania rappeutumista vaikkakin Glasgow\u2019ssa n\u00e4kyv\u00e4mmin. Hervannassa huonokuntoiset talot jatkavat rapistumistaan ja jotkut teollisuus rakennukset tyhjenev\u00e4t, mutta vahvat asuntoyhti\u00f6t ja yleinen asuintaso pit\u00e4\u00e4 asunnot kuitenkin asuttavina. Glasgow\u2019ssa sen sijaan rappeutuu kokonaiset asuin- ja teollisuusalueita asuinkelvottomiksi. Glasgow\u2019ssa urbaania rappeutumista tapahtuu etenkin perifeerisill\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ill\u00e4 tornitaloissa, ja gentrifigaatiota tapahtuu keskustan l\u00e4heisyydess\u00e4 olevilla vanhoilla ty\u00f6v\u00e4enasuinalueilla, joissa on paljon tenementtitaloja. Kaikkein homogeenisimpi\u00e4 asuinalueita ovat uusimmat asuinalueet ja heterogeenisimpi\u00e4 vanhimmat asuinalueet. Uudet asuinalueet ovat homogeenisimpi\u00e4 siksi koska ihmiset, joilla on tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 varallisuutta voivat muuttaa ja ostaa talon alueelta. Suomen kaupunkien segregaatiosta kaupunginosittain tarvittaisiin kuitenkin enemm\u00e4n sosiologista tutkimusta, jotta aluevaikutusta ja sosiaalista eriviarvoisuutta voitaisiin arvioida luotettavasti.<\/p>\n <\/b><\/p>\n Sanna Kailaheimo<\/b><\/p>\n Kirjoittaja on Sosiologi-lehden toinen p\u00e4\u00e4toimittaja ja Turun yliopiston sosiologian opiskelija <\/b><\/p>\n L\u00e4hdeluettelo:<\/b><\/p>\n Andersen, H.S. (2003) Urban Sores: On the Intercation between segregation, urban decay and deprived neighbourhoods. Aldershot: Ashgate. s. 1-183.<\/p>\n Atkinson, R. & Kintrea, K. (2004) \u2018Opportunities and Despair, it\u2019s all in there\u2019: Practitioner Experiences and Explanations of Area Effects and Life Chances. Sociology<\/i>. 38(3<\/b>): 437-455.<\/p>\n BBC (2012) The end of Glasgow’s Red Road housing estate http:\/\/www.bbc.co.uk\/news\/uk-scotland-glasgow-west-18366783<\/a> Viitattu: BBC 2012<\/p>\n Burgess, E.W. (1925) The Growth of the City: An Introduction to a Research Project (from: Robert Park et al. (eds), The City<\/i> (1925), Teoksessa: The City Reader, LeGates, R.T. & Stout, F. (ed.) (1998) Lontoo: Routledge, s. 89-97.<\/p>\n Davis, M. (1990) Fortress L.A. (from City of Quartz: Excavating the Future in Los Angeles. Teoksessa: The City Reader, LeGates, R.T. & Stout, F. (ed.) (1998) Lontoo: Routledge, s. 159-163.<\/p>\n Engels, F. (1845) The Great Towns. Teoksessa: The Condition of the Working Class in England.<\/i> http:\/\/www.marxists.org\/archive\/marx\/works\/1845\/condition-working-class\/ch04.htm<\/a><\/p>\n EU, European Capitals of Culture: the road to success, from 1985 to 2010. http:\/\/ec.europa.eu\/culture\/pub\/pdf\/ecoc_25years_en.pdf<\/a> Viitattu: EU<\/p>\n Evening Times, 28.09.2012, Healthier Shettleston shakes of \u201csick man of Europe\u201d tag, http:\/\/www.eveningtimes.co.uk\/news\/healthier-shettleston-shakes-off-sick-man-of-europe-tag-102890n.18990134<\/a> Viitattu: Evening Times 2012<\/p>\n First train, http:\/\/www.tpexpress.co.uk\/train-destinations\/glasgow\/overview\/#.Ubgj33dBPRU<\/a> Viitattu: First train<\/p>\n Glasgow City Council, (Census) Population and Households by Ethnicity in Glasgow, Estimates of Changes 2001-2010 for Community Planning Partnership areas and Neighbourhoods http:\/\/www.glasgow.gov.uk\/CHttpHandler.ashx?id=5705&p=0<\/a> Viitattu: Glasgow City Council: census<\/p>\n Glasgow City Council, Cultural Renaissance 1980s and 1990s http:\/\/www.glasgow.gov.uk\/index.aspx?articleid=3705<\/a><\/p>\n Glasgow City Council, Glasgow Green http:\/\/www.glasgow.gov.uk\/index.aspx?articleid=4962<\/a><\/p>\n Glasgow City Council, Postwar Housing http:\/\/www.glasgow.gov.uk\/index.aspx?articleid=3471<\/a><\/p>\n Glasgow City Council, Regeneration \u2013 the New Millenium http:\/\/www.glasgow.gov.uk\/index.aspx?articleid=3702<\/a><\/p>\n Glasgow City Council: City of Architecture, Glasgow \u2013 city of architecture http:\/\/www.glasgow.gov.uk\/index.aspx?articleid=3487<\/a><\/p>\n Viitattu: Glasgow City Council: history<\/p>\n <\/p>\n Glasgow City Council: Glasgow Miles Better http:\/\/www.glasgow.gov.uk\/index.aspx?articleid=5961<\/a> Viitattu: Glasgow City Council: Glasgow Miles Better<\/p>\n Glasgow Commonwealth Games http:\/\/www.glasgow2014.com\/<\/a> Viitattu: Glasgow 2014<\/p>\n Gray & Mooney (2011) Glasgow’s new urban frontier: ’Civilising’ the population of ’Glasgow East’. City, 15(1): 4 \u2014 24.<\/p>\n Guardian, 14.03.2004, You’ll be lucky to live to 60 here. But it’s not the third world … it’s Glasgow’s East End (Shettleston Man) http:\/\/www.guardian.co.uk\/society\/2004\/mar\/14\/medicineandhealth.lifeandhealth<\/a> Viitattu: Guardian 2004<\/p>\n Guardian, 2012, Red Road Tower Demolished video http:\/\/www.guardian.co.uk\/uk\/video\/2012\/jun\/11\/glasgows-red-road-tower-demolished-video<\/a> Viitattu: Guardian 2012<\/p>\n Karjalainen, V. (2008) Kaupunginosan luonne ja kaupunkisuunnittelu: Hervanta elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 ja kehitt\u00e4miskohteena. Tampereen yliopisto: Ymp\u00e4rist\u00f6politiikan pro gradu \u2013 tutkielma. S. 1-95. http:\/\/tutkielmat.uta.fi\/pdf\/gradu03157.pdf<\/a><\/p>\n Kauppinen, T.M. Koulun ja asuinalueen vaikutus koulutusuriin. s. 24-30. MetrOP-tutkimus 2010\u20132013 Mit\u00e4 tiedettiin tutkimuksen k\u00e4ynnistyess\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010? <\/i>Viitattu: Kauppinen<\/p>\n Korhonen, J., Sepp\u00e4nen, M. & Haapola, I. (2009) L\u00e4hi\u00f6iden kehitt\u00e4minen Suomessa: Kokemuksia asukkaiden osallistumisesta. Helsingin yliopisto: Koulutus ja kehitt\u00e4miskeskus Palmenia.<\/p>\n Koskesta voimaa, Kaupunki 1918-1940. http:\/\/www15.uta.fi\/koskivoimaa\/kaupunki\/1918-40\/index.htm<\/a> Viitattu: Koskesta voimaa, Kaupunki 1918-1940<\/p>\n Koskesta voimaa. Kaupunginosa XI – Kytt\u00e4l\u00e4n pohjoisosa. http:\/\/www15.uta.fi\/koskivoimaa\/kaupunki\/1918-40\/XI.htm<\/a> Viitattu: Koskestavoimaa, Kaupunginosa XI – Kytt\u00e4l\u00e4n pohjoisosa.<\/p>\n Lanark Archives, 2011 http:\/\/archiver.rootsweb.ancestry.com\/th\/index\/LANARK\/2011-08<\/a> Viitattu: Lanark Archieves 2011<\/p>\n Leeds Tenants Federation (2006) http:\/\/www.tenantshistory.org.uk\/<\/a> Viitattu: Leeds Tenants Federation 2006<\/p>\n Lyytik\u00e4inen (2007) Tesoman kotiseutuk\u00e4vely \u2013 alueen wanhat ja wiisaat asukkaat muistelee. http:\/\/217.149.52.110\/~tesomane\/index_tiedostot\/wanhat_muistelee.pdf<\/a> Viitattu: Lyytik\u00e4inen 2007<\/p>\n Mollenkopf, J.H. & Castells, M. (1991) Dual City: Restructuring New York, Sage Foundation: New York.<\/p>\n National Statistics (2012) Scottish Vacant and Derelict Land Survey 2011 Luettavissa: http:\/\/www.scotland.gov.uk\/Resource\/0038\/00386399.pdf<\/a> Viitattu: National Statistics 2012<\/p>\n Paton, K. (2013) HSA Special Issue: Housing in \u201cHard Times\u201d: Marginality, Inequality and Class. Housing, Theory and Society. 30(1): 84-100.<\/p>\n Paton, K., Mooney, G. & McKee, K. (2012) Class, Citizenship and Regeneration: Glasgow and the Commonwealth Games 2014. Antipode<\/i>. 44(4<\/b>): 1470-1489.<\/p>\n Pollok Evening Times http:\/\/pollok.eveningtimes.co.uk\/area\/pollok-housing-estate-1945.html<\/a> Viitattu: Pollok Evening Times<\/p>\n Roberts, P and Sykes, H (2000) Urban Regeneration \u2013 A Handbook, British Urban Regeneration Association<\/i>, SAGE Publications, London. Luettavissa: http:\/\/www.google.fi\/books?hl=fi&lr=&id=oR70O6MayFAC&oi=fnd&pg=PP1&dq=Roberts,+P+and+Sykes,+H+%282000%29+Urban+Regeneration+%E2%80%93+A+Handbook,+British+Urban+Regeneration+Association,+SAGE+Publications,+London.&ots=8TEOd89Yo_&sig=_Pp5hQ_LwyPQWywNmNtu8ZWiRRk&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false<\/a><\/p>\n Saikkonen, S. (2000) Sosiaalisen taustan vaikutukset koulutustasoon ja niiden muutokset vuosina 1956 – 75 syntyneill\u00e4 kohorteilla. Helsingin yliopisto: pro gradu \u2013tutkielma.<\/p>\n Savage, M., Warde, A. & Ward, K. (2003) Perspectives on Urban Culture. Urban Sociology, Capitalism and Modernity. 2. ed. <\/i>New York: Palgrave Macmillan. s.70-134<\/p>\n Scotland on Screen, Tam Trauchle’s Troubles (clip 1) – Life in a single-end tenement flat in the 1930s http:\/\/scotlandonscreen.org.uk\/database\/record.php?usi=007-000-000-051-C<\/a> Viitattu: Scotland on Screen<\/p>\n Secret Scotland http:\/\/www.secretscotland.org.uk\/index.php\/Secrets\/GlasgowGardenFestival<\/a> Viitattu: Secret Scotland<\/p>\n See Glasgow, http:\/\/www.seeglasgow.com\/<\/a> Viitattu: See Glasgow<\/p>\n Siiril\u00e4, S.,Vattovaara, M. & Viljanen, V. (2002) Well-being in Finland: A comparison of municipalities and residential differentiation in two cities. Fennia<\/i> 180(1-2): 141-149.<\/p>\n SPHSU- Social and Public Health Sciences unit. Understanding the \u201dGlasgow effect\u201d http:\/\/www.sphsu.mrc.ac.uk\/research-programmes\/mh\/hsco\/glasefct.html<\/a> Viitattu: SPHSU<\/p>\n Springburn Academy, Urban Regeneration- Glasgow Harbour http:\/\/www.springburnacademy.glasgow.sch.uk\/Websites\/SchSecSpringburn\/UserFiles\/file\/Geography\/Settlement%20Cycle5%20Glasgow%20Harbour%20Credit%20Answers.pdf<\/a> Viitattu: Springburn Academy<\/p>\n Taloussanomat (2011) 150 Asuinaluettea, joissa rahat eiv\u00e4t riit\u00e4 http:\/\/www.taloussanomat.fi\/asuminen\/2011\/04\/16\/150-asuinaluetta-jossa-rahat-eivat-riita\/20115403\/310<\/a> Viitattu: Taloussanomat (2011)<\/p>\n Tampereen kaupunki, Vuokra-asunnot, p\u00e4ivitettu 14.05.2011 http:\/\/www.tampere.fi\/asuminenjarakentaminen\/asunnonhankinta\/vuokra-asunnot.html<\/a> Viitattu: Tampereen kaupunki 2011<\/p>\n Tampereen kaupunki. Historia lyhyesti http:\/\/www.tampere.fi\/tampereinfo\/sanoinjakuvin\/historia.html<\/a> Viitattu: Tampereen kaupunki, historia lyhyesti.<\/p>\n The National Trust for Scotland, Tenement House http:\/\/www.nts.org.uk\/Property\/Tenement-House\/Learn\/<\/a> Viitattu: NTS<\/p>\n The Tenement House, 2011 http:\/\/archiver.rootsweb.ancestry.com\/th\/read\/LANARK\/2011-08\/1312401032<\/a> Viitattu: Tenement house 2011<\/p>\n Tuominen , T. (2006) \u201dVaatii niin paljon, ett\u00e4 voi kutsua jotakin paikkaa kodikseen\u201d Maahanmuuttajanaisten ajatuksia kodista ja kaupunkitilasta. Tampereen yliopisto: pro gradu \u2013tutkielma.<\/p>\n TVA Tampereen vuokra-asunnot http:\/\/www.tampereenvuokra-asunnot.fi\/nekala.html<\/a> Viitattu: TVA<\/p>\n UK Housing Wiki, Castlemilk http:\/\/ukhousing.wikia.com\/wiki\/Castlemilk<\/a> Viitattu: UK Housing Wiki Castlemilk<\/p>\n UK Housing Wiki, Drumchapel http:\/\/ukhousing.wikia.com\/wiki\/Drumchapel<\/a> Viitattu: UK Housing Wiki Drumchapel<\/p>\n UK Housing Wiki, Easterhouse http:\/\/ukhousing.wikia.com\/wiki\/Easterhouse<\/a> Viitattu: UK Housing Wiki Easterhouse<\/p>\n UK Housing Wiki, Red Road http:\/\/ukhousing.wikia.com\/wiki\/Red_Road<\/a> Viitattu: UK Housing Wiki Red Road<\/p>\n UK Housing Wiki, Sighthill http:\/\/ukhousing.wikia.com\/wiki\/Sighthill_%28Glasgow%29<\/a> Viitattu: UK Housing Wiki Sighthill<\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>
\n<\/b><\/p>\n