Hippokrateen aikoina sanalla krisis tarkoitettiin sairauden k\u00e4\u00e4nnekohtaa, ep\u00e4varmaa ja jopa mystist\u00e4 hetke\u00e4, joka saattaa johtaa sek\u00e4 toipumiseen ett\u00e4 kuolemaan (OED). Nykym\u00e4\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n sairaus on organismia tai sen osa j\u00e4yt\u00e4v\u00e4 patologinen ja ep\u00e4tavallinen tila, joka voidaan tunnistaa tietyist\u00e4 oireista. Sairaudet voidaan jakaa karusti ulkoisten taudinaiheuttajien aikaansaamiin ja elimist\u00f6n sis\u00e4isist\u00e4 toimintavaikeuksista johtuviin tiloihin ja n\u00e4iden erilaisiin yhdistelmiin. (Merriam Webster) Sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kriisej\u00e4 voidaan k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 samoin joko ulkoisten tekij\u00f6iden tai sis\u00e4isten dynamiikkojen yhteiskunnallisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 aiheuttamina patologioina. Esimerkiksi taloustieteellisess\u00e4 ajattelussa markkinatalouden kriisit ovat itse markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4lle eksogeenisia eli ulkol\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja ysk\u00e4npuuskia, jotka johtuvat mist\u00e4 vain muusta kuin itse talousj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Itse esit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 ulkoper\u00e4iselle kriisitulkinnalle osin vaihtoehtoisen ja osin t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n k\u00e4sityksen j\u00e4rjestelm\u00e4kriisist\u00e4.<\/p>\n
Yhteiskunta ei ole biologinen organismi. Yhteiskunta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole monoliitti, jonka institutionaalinen rakenne olisi pysyv\u00e4. Kuitenkin yhteiskunnalliset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat usein hyvin kiinteit\u00e4 muodostumia, ja ne edelt\u00e4v\u00e4t yksitt\u00e4isten yksil\u00f6iden tahtoa ja toimintaa. Esimerkiksi rahaj\u00e4rjestelm\u00e4 voi pysy\u00e4 p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n samanlaisena sukupolvia, ja se ehdollistaa meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Yhteiskunnalla on my\u00f6s aineenvaihduntansa: riippuu yhteiselon saamista muodoista, mill\u00e4 tavoin yhteiskunta hoitaa luontosuhteensa. Lukuisista saamistaan muodoista huolimatta t\u00e4m\u00e4 aineenvaihdunta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 inhimillisen el\u00e4m\u00e4n ja t\u00e4ten my\u00f6s yhteiskunnan s\u00e4ilymisen kannalta. Sen toiminta vaatii j\u00e4rjestelm\u00e4n ehtojen jatkuvaa tuottamista ja yll\u00e4pitoa, eli uusintamista<\/i>.<\/p>\n
Yhteiskuntatietellinen klassikko, filosofi ja poliittisen taloustieteen kriitikko Karl Marx korostaa uusintamisen roolia yhteiskunnassa. Yhteiskunnalliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja yleisemmin sosiaalisten suhteiden j\u00e4rjest\u00e4misen tavat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t, elleiv\u00e4t ne uusiudu ehdoiltaan. Yhteiskunnallisen tuotantoprosessin on oltava sen muodosta riippumatta jatkuva siten, ett\u00e4 se k\u00e4y aina uudelleen l\u00e4vitse samat vaiheet. Jokainen kokonaisuutena tarkasteltu yhteiskunnallinen tuotantoprosessi on samalla uusintamisprosessi, tuotannon edellytykset ovat samalla uusintamisen edellytyksi\u00e4. (Marx 1974, 508) Esimerkiksi nyky\u00e4\u00e4n vallitseva talousj\u00e4rjestelm\u00e4 vaatii sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6voima ja p\u00e4\u00e4oma ovat aina uudelleen toisiaan vastassa ty\u00f6markkinoilla ja tuotantoprosessissa, jossa p\u00e4\u00e4oma on esineellistynyt v\u00e4liaikaisesti ty\u00f6v\u00e4lineiden ja muun kiinte\u00e4n p\u00e4\u00e4oman muotoon (emt. 512). Ty\u00f6l\u00e4isten el\u00e4m\u00e4n edellytyksen\u00e4 toimiva palkka on p\u00e4\u00e4oman n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6voiman uusintajana: se uusintaa yksil\u00f6n ja h\u00e4nen tarpeensa (emt. 514\u2013515). T\u00e4m\u00e4 palkka ei voi kapitalistisessa taloudessa nousta tasolle, joka vaarantaisi p\u00e4\u00e4oman laajennetun uusintamisen, eli sen arvonlis\u00e4yksen (emt. 557). Talouden rattaiden py\u00f6riminen vaatii ty\u00f6n tuotteiden realisoitumista markkinoilla, miss\u00e4 myyj\u00e4n ja ostajan roolien t\u00e4ytyy uusiutua. P\u00e4\u00e4oman kiertokulku vaatii ty\u00f6prosessissa tuotetun ja markkinoilla realisoidun lis\u00e4arvon muuntumista voitoksi, ja p\u00e4\u00e4oman laajennettua kasautumista, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy talouden rahallista pintaa tarkastellessa tarpeena jatkuvaan talouskasvuun. (Marx 1976, 50\u201351)<\/p>\n
Marxin n\u00e4k\u00f6kulma antaa ty\u00f6kaluja tutkia yhteiskuntatason kriisej\u00e4 uusintamisen kriisein\u00e4. T\u00e4ten kriisit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole vain ulkopuolisia meteoriitiniskuja tai irrationaalisuusepidemioita, vaan mit\u00e4 useimmiten j\u00e4rjestelm\u00e4n tavanomaisen toiminnan ajoittain aiheuttamia ja sen katkaisevia kausia, jotka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kontekstissa, ja joihin sis\u00e4ltyy mahdollisuus yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen kumoutumiseen tai kumoamiseen erilaisin seurauksin. Palaan n\u00e4ihin uudistamisen teemoihin tekstin loppupuolella. Esit\u00e4n seuraavaksi kaksi esimerkki\u00e4 uusintamisen kriiseist\u00e4, joista ensimm\u00e4inen koskee koko kapitalistista tuotantomuotoa yleens\u00e4, j\u00e4lkimm\u00e4inen tapausesimerkki koskee euroopan yhteisvaluutta-aluetta.<\/p>\n
<\/p>\n
Kaksi esimerkki\u00e4<\/b><\/p>\n
Voiton suhdeluvun laskutendenssi on Marxin mukaan kapitalistista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 alituisesti kriisiytt\u00e4v\u00e4 lainalaisuus, jolla on kuitenkin sen suoraviivaista vaikutusta rajoittavia vastatendenssej\u00e4. P\u00e4\u00e4omien v\u00e4linen kilpailu ajaa kapitalistit nostamaan jatkuvasti ty\u00f6n tuottavuutta, mik\u00e4 tekee pienten yritysten toiminnasta aina vain hankalampaa, v\u00e4lill\u00e4 jopa mahdotonta (Marx 1974, 562). Tuottavuuden kehitt\u00e4minen vaatii aina vain uusien teknologioiden ja tuotantoprosessien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 tavarapaljoudessa esineellistyv\u00e4n arvon suhde tuotantov\u00e4lineiden hintaan laskee jatkuvasti. P\u00e4\u00e4omaa t\u00e4ytyy sijoittaa aina vain enemm\u00e4n koneisiin ja raaka-aineisiin ty\u00f6voimaan n\u00e4hden (emt. 565). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kapitalistisen talousj\u00e4rjestelm\u00e4n piiriss\u00e4 tuottavuuden parantuminen johtaa paradoksaalisesti voittoasteiden laskuun ja t\u00e4t\u00e4 kautta taloudellisiin kriiseihin (Marx, 1976, 218\u2013219). Kun p\u00e4\u00e4omien voittoasteet laskevat, sijoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenee, mik\u00e4 tarkoittaa supistunutta tuotantoel\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy ty\u00f6paikkojen v\u00e4hentymisess\u00e4, ja t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s kysynn\u00e4n haipumisessa. Kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kriisiytymisell\u00e4 on vahvoja sosiaalisia vaikutuksia, sill\u00e4 ihmisten p\u00e4ivitt\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n uusintaminen on kiinni markkinatavaroista. Kriisin vaikutukset korostuvat etenkin maissa, joissa ei ole kyllin kattavaa sosiaalista turvaverkkoa.<\/p>\n
Tuntuvana nykyp\u00e4iv\u00e4n esimerkkin\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4kriisist\u00e4 k\u00e4y euroalueen pitk\u00e4\u00e4n jatkunut taantuma. Taloustieteilij\u00e4 ja Kreikan uuden hallituksen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on kuvannut teoksessaan Maailmantalouden Minotauros tarkkan\u00e4k\u00f6isesti Euroopan kriisin maailmantaloudellista kontekstia. T\u00e4m\u00e4n euroalueen \u201dkreikkalaisen tragedian\u201d syyp\u00e4\u00e4n\u00e4 ei ole Kreikkalainen kansanluonne tai v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen kansallinen politiikka. Kreikka ei ole ulkoista nuolenosumaa k\u00e4rsinyt Akilleen kantap\u00e4\u00e4 taikka hybrisp\u00e4iss\u00e4\u00e4n liian l\u00e4helle aurinkoa lent\u00e4nyt siipens\u00e4 sulattanut Ikaros. Kansallinen tauti ei olisi saanut Euroopan j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4 polvilleen; eurotaloutta j\u00e4yt\u00e4\u00e4 rahaliiton j\u00e4rjestelm\u00e4kriisi.<\/p>\n
Mik\u00e4 vain yhteisvaluutta-alue tarvitsee toimiakseen ylij\u00e4\u00e4mien kierr\u00e4tysmekanismin, jolla ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 tuottavien talousyksik\u00f6iden ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 kanavoidaan alij\u00e4\u00e4m\u00e4alueiden talouteen, muutoin kasvava kaupan ep\u00e4tasapaino hajottaa alueen (Varoufakis 2014, 80). Euroopan unionin perustaneesta ja eurolle pohjan antaneesta vuonna 1992 solmitusta Maastrichtin sopimuksesta j\u00e4tettiin Saksan vaatimuksesta pois ylij\u00e4\u00e4m\u00e4n kierr\u00e4tysmekanismit, mik\u00e4 pakotti alij\u00e4\u00e4m\u00e4maat luomaan nettokysynt\u00e4\u00e4 Saksan vientituotteille (emt. 220). T\u00e4m\u00e4 tarkoitti alij\u00e4\u00e4m\u00e4maiden jatkuvaa velkaantumista. Yhdysvaltain rahoitussektorin romahtaessa vuonna 2008 finansialisaation vivutuskiimassa vakavaraisuuden rippeetkin h\u00e4vitt\u00e4neet Eurooppalaiset pankit joutuivat ongelmiin. Euroalueen rakenteellisten valuvikojen vuoksi jokainen maa joutui vastaamaan omista pankeistaan. EKP ja komissio \u201dkansallistivat\u201d pankkien velat, mik\u00e4 sai julkisen velan nousemaan r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Samanaikaisesti talouden laskusuhdanne iski Eurooppaan. (emt. 222\u2013223)<\/p>\n
Kriisin sy\u00f6vereiss\u00e4 eurooppalaiset pankkiirit p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t alkaa ly\u00f6d\u00e4 vetoa euroalueen heikoimpien lenkkien vararikolla CDS-luottoriskijohdannaisten avulla (emt. 223\u2013224). Eurokriisi muuntui itse\u00e4\u00e4n uusintavaksi noidankeh\u00e4ksi. T\u00e4ss\u00e4 kriisi alkaa muistuttamaan jo autoimmuunitautia: refleksinomainen pankkien julkinen rahoitus ja alij\u00e4\u00e4m\u00e4maille saneltu leikkauskuuripolitiikka ainoastaan syvent\u00e4v\u00e4t kriisi\u00e4. Yhteisvaluutan piiriss\u00e4 devalvointi ei tule kysymykseenk\u00e4\u00e4n, IMF, EKP ja ylij\u00e4\u00e4m\u00e4maat tuputtavat kriisin ratkaisuna vain korkeakorkoista lainaa ja leikkaustoimenpiteit\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vain entisest\u00e4\u00e4n pankkien ep\u00e4luottamusta kriisimaiden velanmaksukykyyn. (emt. 225\u2013226)<\/p>\n
<\/p>\n
Historian muutosvoimat ja kriisin seuraukset<\/b><\/p>\n
Siin\u00e4 miss\u00e4 voiton suhdeluvun laskutendenssi on kapitalistiseen tuotantotapaan yleisesti sis\u00e4ltyv\u00e4 kriisiytt\u00e4v\u00e4 lainalaisuus, eurokriisin aiheuttaneet ja kriisi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t olosuhteet ovat kiinni rahaliiton erityisist\u00e4 poliittisista olosuhteista ja projekteista. Monet riste\u00e4v\u00e4t yhteiskunnalliset ristiriidat ovat luoneet aivan omanlaisensa kriisin. My\u00f6s voittoasteilla on toki yhteytens\u00e4 kriisiin muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 pankkiirien sijoittaessa voitto-odotuksiltaan huikaiseviin luottoriskijohdannaisiin taloudelliset investoinnit aidosti tuottaviin projekteihin j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4isemmiksi (Varoufakis 2014, 224). T\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu kapitalistisen tuotannon ja sen lainalaisuuksien vallitessa, mutta siten, ett\u00e4 monenlaiset poliittiset ja juridiset ristiriidat niveltyv\u00e4t taloudellisiin ristiriitoihin. Eurokriisin juuret voivat juontaa osaltaan Yhdysvaltain uusliberaaleihin poliittisiin projekteihin ja finansialisaatioon, joilla pyrittiin omalta osaltaan puuttua voittoasteiden laskuun, mutta kriisin muodostuminen nykyisenlaiseksi vaati monien keskin\u00e4isniveltyneiden ristiriitojen vaikutusta. Eurokriisi\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 viallisen rahaliiton omituinen tilanne, jossa kansallisvaltio voi joutua maksukyvytt\u00f6m\u00e4ksi, ja euroalueella vallitseva politiikan hegemonia. My\u00f6s moralistiset ideologiat koskien velkojen takaisinmaksua pelaavat kriisin pussiin. Saksan valtapolitiikalla on oma asemansa tapahtumissa, kuten Kreikan poliittisilla kehityskuluilla. Louis Althusserin ymm\u00e4rrys ristiriidoista ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisest\u00e4 antaa n\u00e4hd\u00e4kseni hedelm\u00e4llisi\u00e4 ajattelun apuv\u00e4lineit\u00e4 kriisin erityisyyden n\u00e4kemiseen. Yhteiskunnassa ei ole puhtaasti kapitalismin ristiriitojen aiheuttamia tapahtumia. Historiassa erityiset olosuhteet eiv\u00e4t koskaan astu sivuun, kun ajan tullessa \u201dh\u00e4nen majesteettinsa Talous harppoo dialektiikan kuninkaallista tiet\u00e4 pitkin\u201d. Talouden viime k\u00e4dess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4vyys ei tarkoita sen yksinomaista vaikutusta historiallisena muutosvoimana. (Althusser 1962)<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4kriisi voi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 horjuneen j\u00e4rjestelm\u00e4n tasapainottuessa takaisin tavanomaisiin kantimiinsa. Esimerkiksi voiton suhdeluvun laskun kriisiytt\u00e4m\u00e4 talous l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Andrew Klimanin mukaan kasvu-uransa, kun p\u00e4\u00e4omaa on tuhoutunut tarpeeksi paljon, jotta odotettavissa olevat voittoasteet nousevat j\u00e4lleen korkeiksi. T\u00e4t\u00e4 toipumista edesauttaa muun muassa tyhjilleen j\u00e4\u00e4neiden tehdashallien halvat hinnat. Ennen lamaa korkeahintaisiksikin listatut yritykset voi nyt saada huokealla tuotannolliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. (Kliman 2009)<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4kriisi voi johtaa sek\u00e4 yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen uudistamiseen joko sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti esiintyvi\u00e4 vikoja paikkaavalla tavalla taikka sen kumoukselliseen korvaamiseen perusteellisesti erilaisella j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen vaihtoehto on historiallisesti harvinaisempi, ja se vaatiikin vallankumouksellista yhteiskunnallista tilannetta, jossa moninaisten ristiriitojen heikent\u00e4m\u00e4t valtakeskittym\u00e4t kohtaavat tarpeeksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista poliittista liikehdint\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Yhteiskunnan perusrakenteen sin\u00e4lleen j\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 muutoksesta on olemassa paljon enemm\u00e4n esimerkkej\u00e4. Eurokriisi olisi ainakin Varoufakiksen mukaan mahdollista ratkaista jopa nykyisen institutionaalisen kehyksen puitteissa, mik\u00e4li poliittista tahtoa vain l\u00f6ytyisi. (Varoufakis ym. 2014)<\/p>\n
Taloutta kriisiytt\u00e4v\u00e4\u00e4 voittoasteiden laskua pyrittiin 70-luvulla taltuttamaan Yhdysvalloissa uusliberaalilla talouspolitiikalla, muun muassa palkkojen polkeminen j\u00e4tti yrityksille suuremmat m\u00e4\u00e4r\u00e4t voittoa sijoitettuun p\u00e4\u00e4omaan n\u00e4hden. 70-luvulta alkanut ja 90-luvulla kiihtynyt finansialisaatio mahdollisti vaurauden kasaantumisen, ja palveli samalla luokkavallan palauttamista (Harvey 2005, 90). Palkkojen polkiessa paikallaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ainoa mahdollisuus ottaa osaa finanssimaailman valtaviin rikkauksiin oli kuplan paisuttamien asuntojen arvoa vastaan otetut kulutuslainat (Varoufakis 2014, 146). T\u00e4m\u00e4 yksityisvelkavetoinen kysynn\u00e4n luominen oli omiaan tuottamaan satumaisia voittoja sijoitetuille p\u00e4\u00e4omaerille, mutta samalla se sitoi taloutta yh\u00e4 vahvemmin riskiluottoihin: tulevan kriisin siemenet kylvettiin jo edellist\u00e4 ratkaistaessa.<\/p>\n
<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4n ehdottomat rajat<\/b><\/p>\n
Sosiaaliset j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat olla samaan aikaan sek\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 ett\u00e4 kriisialttiita, mist\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 esimerkkin\u00e4 k\u00e4y taloudellinen j\u00e4rjestelm\u00e4mme, jonka jatkuva kasvu on ollut t\u00e4ysin sidoksissa todella energiaintensiivisiin fossiilisiin energianmuotoihin. Kapitalistinen j\u00e4rjestelm\u00e4 kohtaa mink\u00e4 vain kasvutaloutta vaativan talousj\u00e4rjestelm\u00e4n tavoin rajansa viimeist\u00e4\u00e4n ekologisessa kriisiss\u00e4. (ks. esim. Monbiot 2014) Yhdeks\u00e4st\u00e4 maailmanlaajuisesta el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4st\u00e4 prosessista jo nelj\u00e4 on ylitt\u00e4nyt inhimillisen vaikutuksen seurauksena turvallisuuden rajat. Sukupuuttoaalto, typpikierron ongelmat ja ilmastonmuutos uhkaavat ihmisel\u00e4m\u00e4n uusintamisen mahdollisuuksia. (Guardian 2015) Kapitalistinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 on mit\u00e4 ilmeisemmin ristiriidassa inhimillisen el\u00e4m\u00e4n uusintamisen ehtojen kanssa. Yhteiskunnallinen luontosuhde on t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 yhteiskuntatutkimuksen kohde. Uusintamisen kohtalonkysymys vaatii yhteiskunnallista mielikuvitusta, se velvoittaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Kirjoittaja on Petro Leinonen Tampereen yliopistosta<\/strong><\/p>\n (Artikkelin kuvan l\u00e4hde: http:\/\/www.tomatobubble.com\/id647.html )<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n Althusser, Louis (1962): Contradiction and Overdetermination<\/i>. Marxists Internet Archive. Saantitapa: https:\/\/www.marxists.org\/reference\/archive\/althusser\/1962\/overdetermination.htm<\/a><\/p>\n Guardian (2015): Rate of environmental degradation puts life on Earth at risk, say scientists<\/i>. Toimittajana Oliver Milman. Saantitapa: http:\/\/www.theguardian.com\/environment\/2015\/jan\/15\/rate-of-environmental-degradation-puts-life-on-earth-at-risk-say-scientists<\/a><\/p>\n Harvey, David (2005): A Brief History of Neoliberalism<\/i>. Oxford University Press.<\/p>\n Kliman, Andrew (2009): \u201dThe Destruction of Capital\u201d and the Current Economic Crisis<\/i>. Julkaistu sivulla Radical Perspectives on the Crisis. Saantitapa: https:\/\/sites.google.com\/site\/radicalperspectivesonthecrisis\/finance-crisis\/on-the-origins-of-the-crisis-beyond-finance\/kliman%E2%80%9Cthedestructionofcapital%E2%80%9Dandthecurrenteconomiccrisis<\/a><\/p>\n Marx, Karl (1974): P\u00e4\u00e4oma osa 1: P\u00e4\u00e4oman tuotantoprosessi<\/i>. Edistys, Moskova.<\/p>\n Marx, Karl (1976): P\u00e4\u00e4oma osa 3: Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi<\/i>. Edistys, Moskova.<\/p>\n Merriam-Webster Dictionary: Disease<\/i>. Saantitapa: http:\/\/www.merriam-webster.com\/medical\/disease<\/a><\/p>\n Monbiot, George (2014): It\u2019s simple. If we can\u2019t change our economic system, our number\u2019s up<\/i>. Guardian. Saantitapa: http:\/\/www.theguardian.com\/commentisfree\/2014\/may\/27\/if-we-cant-change-economic-system-our-number-is-up<\/a><\/p>\n Online Etymology Dictionary (OED): crisis (n.)<\/i>. Saantitapa: http:\/\/www.etymonline.com\/index.php?term=crisis<\/a><\/p>\n Varoufakis, Yanis (2014): Maailmantalouden Minotauros<\/i>. Vastapaino, Tampere.<\/p>\n