{"id":410,"date":"2015-02-22T12:42:12","date_gmt":"2015-02-22T10:42:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=410"},"modified":"2022-08-18T21:52:24","modified_gmt":"2022-08-18T18:52:24","slug":"lisaa-maanpuolustuksen-sosiologiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=410","title":{"rendered":"Lis\u00e4\u00e4 maanpuolustuksen sosiologiaa"},"content":{"rendered":"

Sosiologi-lehdess\u00e4 1\/2014 Anssi Per\u00e4kyl\u00e4<\/a> per\u00e4\u00e4nkuulutti koti-instituution etsimist\u00e4. H\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 sosiologin olisi hyv\u00e4 sitoutua johonkin yhteiskunnalliseen kentt\u00e4\u00e4n, jonka kautta sosiologiaansa harjoittaa. Tarjolla olisi nyt instituutio, johon hyvin harva sosiologi on viime vuosikymmenin\u00e4 juurtunut: maanpuolustus.<\/p>\n

Maanpuolustus on \u00e4kkiv\u00e4\u00e4rien upseerien ja asehullujen reservil\u00e4isten touhua, talvisotahurmosta, varusmiesajan harmautta ja salaiseksi julistettuja asiakirjoja. Ei savua ilman tulta, mutta stereotyyppisten armeijakuvien taakse on j\u00e4\u00e4nyt paljon tutkimatonta. Puolustusvoimat on avautunut yhteiskuntaan (toisten mielest\u00e4 liikaakin), eiv\u00e4tk\u00e4 piikkilanka-aidat saa est\u00e4\u00e4 sosiologienkaan perehtymist\u00e4 asevoimien sosiaaliseen todellisuuteen. Puolustusvoimissa tutkimuslupamenettely on selke\u00e4 ja suora tie sis\u00e4\u00e4n. Toisaalta ajan saatossa ja t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 maanpuolustuskeskustelu ett\u00e4 tutkijoiden ja puolustusvoimien v\u00e4linen suhde ovat poliittisesti latautuneita. Reflektoiva sosiologi joutuu aina pohtimaan eettisi\u00e4 valintojaan sek\u00e4 suhdettaan tutkittaviin, tutkimusaiheeseensa ja valtakoneistoihin. Kaikki vastaukset eiv\u00e4t maanpuolustuksen kohdalla ole helppoja.<\/p>\n

Puolustusvoimissa on her\u00e4tty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tutkittavaa riitt\u00e4isi, ett\u00e4 my\u00f6s muista kuin puolustusvoimien intresseist\u00e4 l\u00e4htev\u00e4ll\u00e4 maanpuolustustutkimuksella on suuri arvo ja ett\u00e4 \u201dtalon\u201d ulkopuolelta tuleva kritiikki ja n\u00e4k\u00f6kulmat ovat hedelm\u00e4llisempi\u00e4 kuin pelkk\u00e4 organisaation sis\u00e4inen keskustelu. Erityisesti Maanpuolustuskorkeakoulussa on suosittu toimintamallia, jossa tutkimusyhteisty\u00f6h\u00f6n pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamalla omaa toimintaa tutkimusalustaksi. Suurempia ja pienempi\u00e4 ampuma- ja yhteistoimintaharjoituksia ynn\u00e4 muita koulutus- ja tutkimustilaisuuksia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n liuta vuosittain. Esimerkiksi aina tammikuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kadettien ampumaleirill\u00e4 Kuhmon Vuosangassa Lapin yliopiston tutkijat ovat tehneet etnografista tutkimusta unesta ja nukkumisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Yhteiskuntatieteist\u00e4 ammentavia sotatieteenaloja Maanpuolustuskorkeakoululla ovat taloustieteeseen tukeutuva sotatalous, politiikan ja kansainv\u00e4listen suhteiden tutkimusta soveltava strategian oppiaine, sek\u00e4 sosiologiaan ja sosiaalipsykologiaan perustuva sotilassosiologia. Soveltavaa sotilassosiologista tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen toimintakykyosastolla. Alan ensimm\u00e4inen professuuri perustettiin Maanpuolustuskorkeakouluun vuonna 2014. Suomen Sotilassosiologinen Seura on pitk\u00e4j\u00e4nteisesti muistuttanut tutkimusalan olemassaolosta, yll\u00e4pit\u00e4nyt kiinnostusta aihepiirin kysymyksiin sek\u00e4 luonut yhteyksi\u00e4 alan tutkijoiden ja harrastajien kesken.<\/p>\n

Sotilassosiologinen tutkimus on vuosikymmeni\u00e4 rajautunut pitk\u00e4lti puolustusvoimien sis\u00e4iseksi toiminnaksi. Alan pienimuotoisuus sek\u00e4 et\u00e4isyys emotieteist\u00e4 ja siviiliyliopistojen akateemisesta yhteis\u00f6st\u00e4 eiv\u00e4t ole olleet omiaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n sotilassosiologian kehityst\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisikin, ett\u00e4 sotilassosiologia voisi jatkossa toimia foorumina, jonka kautta siviiliyliopistoissa ja -tutkimuslaitoksissa teht\u00e4v\u00e4, alaa koskeva sosiaalitieteellinen ja humanistinen tutkimus kohtaisi puolustusvoimien tutkimuksen. Tommi Hoikkalan, Mikko Salasuon ja Anni Ojaj\u00e4rven Tunnetut sotilaat<\/i> (2009) sek\u00e4 Ville Kivim\u00e4en Tieto-Finlandia palkittu Murtuneet mielet<\/i> (2013) ovat viime vuosien innostavinta sotilassosiologiaa, vaikkeiv\u00e4t ne itse\u00e4\u00e4n sotilassosiologiaksi lukisikaan. Sotilassosiologiaa (military sociology) v\u00e4ljemm\u00e4ksi rajaukseksi on kansainv\u00e4lisiss\u00e4 keskusteluissa ehdotettu termi\u00e4 \u201dsociology of the military\u201d. Sodan sosiologia (sociology of war) puolestaan keskittyy makrotason tarkasteluihin: Miten ja millaiset yhteiskunnat ajautuvat sotiin sek\u00e4 miten sodat vaikuttavat yhteiskuntiin, niiden sosiaalisiin rakenteisiin?<\/p>\n

Sosiaalipsykologisesti painottunut suomalainen sotilassosiologia ei arvatenkaan ole tutkimusaiheidensa osalta kattanut koko sit\u00e4 kirjoa, joka kansainv\u00e4lisess\u00e4 sotilassosiologiassa on ollut agendalla. Kirjo on edustettuna sotilassosiologian kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n p\u00e4\u00e4foorumeilla, joita on kolme: Sosiologian kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjest\u00f6n ISA:n asevoimiin liittyv\u00e4 jaosto (Research Committee on Armed Forces and Conflict Resolution<\/i>, RC01) perustettiin 1960-luvulla. European Research Groups on Military and Society <\/i>(ERGOMAS) muodostuu lukuisista ty\u00f6ryhmist\u00e4, joista useimpien teemat ovat sotilassosiologialle t\u00e4rkeit\u00e4. Yhdysvalloissa toimiva, Chicagon yliopiston koordinoima verkosto IUS (The Inter-University Seminar on Armed Forces and Society<\/i>) julkaisee alan keskeist\u00e4 tieteellist\u00e4 aikakauslehte\u00e4 Armed Forces & Society<\/i>. Tutustumisen arvoinen on my\u00f6s kaksikielinen Res Militaris \u2013 European Journal of Military Studies<\/i>.<\/p>\n

Mit\u00e4 kaikkea sosiologi voisi sitten puolustusvoimissa tutkia? Yhteis\u00f6j\u00e4 ja identiteettej\u00e4, rutiineja ja rituaaleja, arvoja ja kulttuuria, makua ja ruumiillisuutta – vain sosiologinen mielikuvitus on rajana. Puolustusvoimissa sosiaaliset erot ja jaot kiertyv\u00e4t yhteen sotilashierarkian ja organisaatiorakenteiden kanssa. Monisyinen siviili-sotilas -rajalinja sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t kohtaamiset ja rajanylitykset konkretisoituvat kutsunnoissa ja varusmiesten astuessa palvelukseen, varuskuntapaikkakuntien arjessa, puolustusvoimien ty\u00f6ntekij\u00e4ryhmien v\u00e4lill\u00e4, ulkoistettaessa puolustusvoimien toimintoja yrityksille, yhteiskunnallisen eliitin maanpuolustuskursseilla, mediassa sek\u00e4 asevoimien poliittisessa ohjauksessa ja niin edelleen. Suomen puolustamisen eetos, retoriikka ja diskurssit ovat kohdanneet muutospaineita ja muuntuneet, mik\u00e4 heijastuu my\u00f6s ideaalityyppisen byrokratian loputtomassa dokumentaatiossa. Puolustusvoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4viin kuuluvat Suomen sotilaallisen puolustamisen ohella muiden viranomaisten tukeminen sek\u00e4 kansainv\u00e4linen kriisinhallinta. J\u00e4lkimm\u00e4iset tuottavat aivan omanlaisiaan kysymyksenasetteluja ja sosiaalisia prosesseja.<\/p>\n

Maanpuolustuksen kentt\u00e4 on toki puolustusvoimia laajempi. Puolustushallinnon lis\u00e4ksi puolustusteollisuus ja vapaaehtoiset maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6t ovat paitsi poliittisesti latautuneita yhteiskunnallisia toimijoita, my\u00f6s sosiaalisesti rakentuneita verkostoja ja yhteis\u00f6j\u00e4. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli laajentaa kriiseihin varautumista koskevan yhteistoiminnan ja vastuun kaikille yhteiskuntasektoreille. Millainen kuva yhteiskunnasta, kansalaisuudesta tai yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 sis\u00e4ltyy huoltovarmuutta, resilienssi\u00e4 ja yhteiskunnan kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 koskeviin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja rakenteisiin? Puolustushallinnon sis\u00e4ll\u00e4 ennakointi sek\u00e4 uhkakuvien ja -skenaarioiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen perustuvat yhteiskunta-analyysille. Samalla ne tuottavat yhteiskuntaa sidoksina, organisaatioina, verkostoina ja merkityksin\u00e4.<\/p>\n

Omasta kokemuksesta voin sanoa, ett\u00e4 maanpuolustus on kiehtova ja helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4, mutta vaikeasti avautuva ja kerroksinen todellisuutensa – siis sosiologin haaste parhaasta p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja on Teemu Tallberg, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

(Artikkelin kuvan l\u00e4hde: ”Uusi professuuri Maanpuolustuskorkeakouluun”-tiedote, (p\u00e4ivitetty 25.9.2014. Julkaistu 18.9.2014) http:\/\/www.puolustusvoimat.fi\/)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiologi-lehdess\u00e4 1\/2014 Anssi Per\u00e4kyl\u00e4 per\u00e4\u00e4nkuulutti koti-instituution etsimist\u00e4. H\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 sosiologin olisi hyv\u00e4 sitoutua johonkin yhteiskunnalliseen kentt\u00e4\u00e4n, jonka kautta sosiologiaansa harjoittaa. Tarjolla olisi nyt instituutio, johon hyvin harva sosiologi on viime vuosikymmenin\u00e4 juurtunut: maanpuolustus. Maanpuolustus on \u00e4kkiv\u00e4\u00e4rien upseerien ja asehullujen reservil\u00e4isten touhua, talvisotahurmosta, varusmiesajan harmautta ja salaiseksi julistettuja asiakirjoja. Ei savua ilman tulta, mutta stereotyyppisten … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,81],"tags":[110,111,59,18],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/410"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=410"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/410\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1881,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/410\/revisions\/1881"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}