{"id":474,"date":"2015-11-09T15:22:46","date_gmt":"2015-11-09T13:22:46","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=474"},"modified":"2022-08-18T21:56:44","modified_gmt":"2022-08-18T18:56:44","slug":"meniko-internet-sosiologialta-ohitse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=474","title":{"rendered":"Menik\u00f6 internet sosiologialta ohitse?"},"content":{"rendered":"

Vuoden 2015 pakolaiskriisin ymp\u00e4rill\u00e4 sosiaalisessa mediassa vellova kohu on nostanut pintaan tunteiden lis\u00e4ksi analyysej\u00e4 sosiaalisen median vaikutuksesta ihmisten v\u00e4liseen kommunikaatioon. Er\u00e4s kiinnostavimmista analyyseist\u00e4 levisi julkisuuteen Helsingin Sanomien toimittajan Jussi Pullisen kautta. Pullinen esittelee tutkimusta<\/a>, jossa todetaan, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa pienen v\u00e4hemmist\u00f6n kanta saattaa vaikuttaa paikallisesti enemmist\u00f6n mielipiteelt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa kaikkein erikoislaatuisimmat ihmiset voivat ker\u00e4t\u00e4 itselleen suuren joukon seuraajia. (Pullinen 2015) Tilannetta voimistaa se, ett\u00e4 varsin harvat oikeastaan aktiivisesti kirjoittavat mielipiteit\u00e4\u00e4n sosiaaliseen mediaan. (Lerman et al. 2015)<\/p>\n

Tutkimus on kiehtova, relevantti ja sosiologinen. Se ei kuitenkaan ole sosiologien tekem\u00e4, vaan sen taustalta l\u00f6ytyy Kristina Lermanin johtama tutkijajoukko. Lermanin tausta on tietojenk\u00e4sittelytieteess\u00e4, ei ihmistieteiss\u00e4. Yhteiskuntatieteellisesti relevantti tutkimus ei ole ilmeisesti mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen irtiotto Lermanin uralla, sill\u00e4 arxiv.org-sivun perusteella h\u00e4n on ollut mukana monissa mielenkiintoisilta vaikuttavissa tutkimuksissa kuten Effects of Social Influence in Peer Online Recommendation<\/em> tai Evolution of Conversations in the Age of Email Overload<\/em>.<\/p>\n

Lerman ei suinkaan ole ainoa tietojenk\u00e4sittelytieteen puolella, joka on kiinnostunut tietoteknologian sosiaalisista puolista. Opiskellessani tietojenk\u00e4sittelytiedett\u00e4 lyhyen\u00e4 sivuaineena t\u00f6rm\u00e4sin esimerkiksi alan suurnimen Peter J. Denningin n\u00e4kemyksiin innovaatioista, jotka olisivat voineet olla suoraan jostain tieteen- ja teknologian tutkimuksen artikkelista. Innovaatiot eiv\u00e4t ole Denningille pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uusia ohjelmia tai hilavitkuttimia, vaan perustavanlaatuisia muutoksia yhteis\u00f6n toimintatavoissa. Sivuaineen kautta opin, ett\u00e4 ihmisten ja tietokoneiden v\u00e4lisen vuorovaikutuksen tutkiminen on kokonaan oma alansa tietojenk\u00e4sittelytieteen sis\u00e4ll\u00e4. Ohjelmistokehityksen opetuksessa ihmisi\u00e4, verkkosivuja, servereit\u00e4 ja ohjelman osia k\u00e4siteltiin varhaisessa suunnitteluvaiheessa \u201dtoimijoina\u201d samaan tapaan kuin toimijaverkostoteoriassa. L\u00e4hestymistapa oli niin koruton ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen, ett\u00e4 se sai toimijaverkostoteorian ymp\u00e4rill\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 velloneen akateemisen riitelyn vaikuttamaan huonolta vitsilt\u00e4: siis totta kai<\/em> kaikki j\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan osallistuvat erilaiset toimijat, ihmiset, koneet, koodinp\u00e4tk\u00e4t pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa, jotta suunnitteilla oleva j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii<\/em>\u2026<\/p>\n

Minulla on aikaisempaa taustaa tietojenk\u00e4sittelyst\u00e4, sill\u00e4 olen aikoinaan suorittanut datanomi-lukio-kaksoistutkinnon. Kiinnostuin kauppaoppilaitoksessa siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset oikeastaan tekev\u00e4t uusilla laitteilla ja ohjelmistoilla, ja mik\u00e4 niiden merkitys oikeastaan on. Keskustelu tietotekniikan yhteiskunnallisista vaikutuksista oli aktiivista, mutta sis\u00e4ll\u00f6t\u00f6nt\u00e4. Tietoyhteiskunnasta oli 2000-luvun alkuvuosiin menness\u00e4 tullut jo jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ja tyls\u00e4\u00e4 poliittista jargonia. Toivottiin, ett\u00e4 tietoyhteiskuntaan jatkuva panostaminen johdattaisi maan talouden uusille kasvu-urille. Kukaan ei vain oikeastaan vaikuttanut pohtivan mit\u00e4 se tarkoittaa, ei ainakaan kauppaoppilaitoksessa. Lukiossa innostuin yhteiskuntatieteist\u00e4 historian kautta, ja p\u00e4\u00e4dyin lopulta opiskelemaan sosiologiaa. Kuten monet muut huumaannuin yhteiskuntatieteiden kriittisyydest\u00e4 ja uusista n\u00e4k\u00f6aloista. Tietotekniikka sai j\u00e4\u00e4d\u00e4.<\/p>\n

Nyt vuosia my\u00f6hemmin en kadu opiskeluvalintojani, mutta minusta tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 muut tieteet ovat ottaneet sosiologiasta er\u00e4voiton nykyajan analysoinnissa. Tietotekniikka on levinnyt ja muuttanut muotoaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiivaasti, ja sosiologia ei ehk\u00e4 ole pysynyt kehityksen per\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n pieni tappio, sill\u00e4 esimerkiksi monta vuotta p\u00e4\u00e4sykoekirjana toimineessa Sosiologia<\/em>-kirjassa todettiin, ett\u00e4 nykyhetken analyysi on yksi sosiologian ydinteht\u00e4v\u00e4 (Jokinen & Saaristo 2004). On totta, ett\u00e4 sosiologia on kyll\u00e4 pysynyt tiettyjen teemojen per\u00e4ss\u00e4. Maahanmuutto ja ik\u00e4\u00e4ntyminen, molemmat aikamme merkitt\u00e4vi\u00e4 megatrendej\u00e4, ovat hyvin edustettuna sosiologisessa keskustelussa, kirjallisuudessa ja (ainakin Helsingin yliopiston) kurssitarjonnassa. Sen sijaan tietoyhteiskunnan todeksi tulemisen vaikutuksen ja merkityksen tutkiminen vaikuttaa j\u00e4\u00e4neen pois sosiologian kiinnostuksen kohteista. T\u00e4m\u00e4 on paitsi harmillista niin my\u00f6s jokseenkin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4. Olihan sosiologi Manuel Castells aikoinaan koko tietoyhteiskunta-k\u00e4sitteen pioneeri. Castellsin my\u00f6hemm\u00e4t kirjoitukset eiv\u00e4t tosin ole en\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4neet kovin suurta huomiota. Muuttuivatko sosiologian sis\u00e4iset trendit ja prioriteetit, vai menik\u00f6 aika aikalaisdiagnoosin ohitse?<\/p>\n

Ei tietenk\u00e4\u00e4n ole reilua sanoa, etteik\u00f6 sosiologeja kiinnostaisi tietotekniikan vaikutus yhteiskuntaan (ja ehk\u00e4 yhteiskunnan vaikutus tietotekniikkaan). Nimekk\u00e4ist\u00e4 sosiologeista Zygmunt Bauman<\/a> (2012) on kritisoinut toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalinen media edist\u00e4isi demokratiaa. Baumanin kirjoitus ilmestyi aikana, jolloin mediassa py\u00f6ri n\u00e4kemyksi\u00e4, jotka ovat tiivistett\u00e4viss\u00e4 lauseeseen \u201dFacebook aiheutti Arabikev\u00e4\u00e4n\u201d. Arabikev\u00e4t on sittemmin muuttunut sekasorroksi Pohjois-Afrikassa ja L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4. Tietourkintapaljastukset ja kuplautuminen (joka ilmi\u00f6n\u00e4 kaipasi kipe\u00e4sti sosiologin silm\u00e4\u00e4) ovat sittemmin hillinneet some-intoilua. Baumanin kriittikki oli annos tervett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 mediamyllytyksen keskell\u00e4.<\/p>\n

Ongelmana kuitenkin on se, ett\u00e4 Bauman l\u00e4hestyy uutta ilmi\u00f6t\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin vanhan maailman perspektiivist\u00e4. Bruno Latourin (2005) mukaan sosiologialla on nyky\u00e4\u00e4n taipumusta hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 uusien ilmi\u00f6iden kimppuun ilman, ett\u00e4 niist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n edes kunnollista analyysi\u00e4, koska monet sosiologiset n\u00e4kemykset ovat ehtineet luutua. Uusia ilmi\u00f6t\u00e4 tarkastellaan vakiintuneiden n\u00e4kemysten sis\u00e4ll\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 Bauman olisi voinut mietti\u00e4, kertooko se, ett\u00e4 ihmiset jakavat itsest\u00e4\u00e4n niin auliisti tietoja netiss\u00e4 kenties jotain yksityisyyden k\u00e4sitteen muutoksesta, tai siit\u00e4, miten paljon yksityisyytt\u00e4 edes oikeasti arvostetaan. Internet ja digitalisaatio saattavat siis asettaa uuteen valoon tai muokata monia, ellei kaikkia, sosiologian tutkimuskohteita.<\/p>\n

 <\/p>\n

Interneti\u00e4 kyll\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, osittain jo t\u00e4ysin rutiininomaisesti, tiedonhaun apuna ja l\u00e4hteiden l\u00f6yt\u00e4miseen. Harjoituskursseilla opetetaan t\u00e4ysin luontevasti esimerkiksi blogien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 laadullisen tutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4. Sen sijaan harvemmin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksiin siit\u00e4, miten internet on vaikuttanut tutkimuskohteisiin. Veikkaan, ett\u00e4 internet on muuttanut vaikkapa ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 ainakin jotenkin sitten Matti Kortteisen ja Hannu Tuomikosken (1998) Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n<\/em> julkaisun. Ty\u00f6nhaku tapahtuu nyky\u00e4\u00e4n hyvin pitk\u00e4lti internetin kautta, ja yritykset ovat alkaneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietotekniikkaa hakemusten k\u00e4sittelyyn<\/a> (Elkins 2015). Netin ep\u00e4persoonallisemman puolen vastapainona on mahdollisuus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vertaistukea ja kohtalotovereita. Muistan kuinka 2000-luvun alkupuolella internetin mahdollisuus tarjota sosiaalisia kontakteja heikossa sosiaalisessa asemassa oleville her\u00e4tti paljon kiinnostusta.<\/p>\n

On kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuinka paljon internet tarjoaa positiivisia sosiaalisia kokemuksia. Esimerkiksi ty\u00f6n alla olevassani pro gradu-tutkielmassani paljastui, ett\u00e4 vuonna 2009 ani harva noin 800 vastaajasta koki sosiaalista arvostusta internetiss\u00e4. Internetin mahdollisia vaikutuksia ei siis pid\u00e4 yliarvioida. Kuusi vuotta on tosin pitk\u00e4 aika kiivastahtisella 2000-luvulla, ja luvut saattaisivat olla nyky\u00e4\u00e4n hieman erilaiset. Tai ehk\u00e4p\u00e4 ahkeratkaan netink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t saa internetist\u00e4 sosiaalista arvostusta? T\u00e4t\u00e4, kuten monta muutakaan mahdollista asiaa, ei ole tutkittu.<\/p>\n

Uskon, ett\u00e4 sosiologia sek\u00e4 tarvitsee ett\u00e4 kykenee tarjoamaan uuden aikalaisdiagnoosin tietotekniikan roolista yhteiskunnassa. On tietysti asia erikseen her\u00e4tt\u00e4isik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 suurvisio laajempaa kiinnostusta. Toki luonnehdinnat ajan hengest\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t aina kiinnostusta, mutta sosiologia ei ole ainoa ajankuvien l\u00e4hde. Sosiologian kentt\u00e4 on hajanainen, ja laajempi julkisuus vaikuttaa karkaavan sosiologian ulottumattomiin. Ehk\u00e4p\u00e4 Castellsin n\u00e4kemykset upposivat poikkeuksellisen hedelm\u00e4lliseen maaper\u00e4\u00e4n 1990-luvulla. Vuoden 2015 sosiologip\u00e4ivill\u00e4 er\u00e4s henkil\u00f6 tuskailikin sen kanssa, miten sosiologin \u00e4\u00e4nen saisi kuuluviin \u201dtrollausyhteiskunnassa\u201d (mik\u00e4 mahtava aikalaiskuva!).<\/p>\n

 <\/p>\n

Internet koetaankin v\u00e4lill\u00e4 tieteenvastaiseksi paikaksi, miss\u00e4 tunteet ovat pinnalla, ja nopeatempoinen viestint\u00e4 pelkistyy sadan merkin twiitteihin. On totta, ett\u00e4 internetist\u00e4 on tullut er\u00e4\u00e4nlainen raivolaatikko, eik\u00e4 internet ole t\u00e4ytt\u00e4nyt siihen joskus liitettyj\u00e4 toiveita \u00e4lyllisen debatin voitosta. Er\u00e4\u00e4t viimeaikaiset trendit internetiss\u00e4 kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 harkituille, asialliseen tyyliin esitetyille n\u00e4kemyksille on kysynt\u00e4\u00e4. Faktantarkistus, jota Suomessa edustaa Faktabaari, on nouseva maailmanlaajuinen trendi ja vastaavasti Facebook-yhteis\u00f6 Klikins\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4 taistelee huomiohakuista klikkijournalismia vastaan.<\/p>\n

Sosiologisesti informoitu internetin tutkimus auttaisikin suhteuttamaan interneti\u00e4 kohtaan esitettyj\u00e4 toiveita ja pelkoja. Esimerkiksi stereotypia internettiin vihakirjoittelevista ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 nuorista miehist\u00e4 voi olla joko paikkaansapit\u00e4v\u00e4 tai sitten vain yksi osa pitk\u00e4\u00e4 ennakkoluulojen jatkumoa. 1800-luvulla pel\u00e4ttiin, ett\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enluokka suistaa yhteiskunnan barbariaan (Skeggs 2004), 2010-luvulla pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ex-ty\u00f6v\u00e4enluokka suistaa internetin barbariaan.
\nSosiologit saattaisivat siis kyet\u00e4 tarjoamaan harkittuja n\u00e4kemyksi\u00e4, joilla voisi olla kysynt\u00e4\u00e4 akateemisen maailman ulkopuolellakin. Internetin ymp\u00e4rill\u00e4 vellovat kysymykset yksityisyydest\u00e4, seurannasta, sananvapaudesta ja vihapuheesta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t valtavasti keskustelua. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemykset pit\u00e4isikin sitten vain tuoda esille. Digitaalisesta sosiologiasta kirjoittanut Deborah Lupton (2010) painottaakin teoksessaan Digital Sociology: An Introduction<\/em>, ett\u00e4 digitaalinen sosiologia on muutakin kuin vain internetin tutkimista. Se on kanssak\u00e4ymist\u00e4 muiden internetin k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa – olivatpa he sitten akateemikkoja tai maallikkoja. Kanssak\u00e4yminen tutkimuskohteen kanssa (joskin ei ehk\u00e4 n\u00e4in kirjaimellisesti) ei ole sosiologialle mit\u00e4\u00e4n uutta. Sosiologit ovat vain olleet hitaita ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia kommunikaatiov\u00e4yli\u00e4.<\/p>\n

Ehk\u00e4 sosiologit vierastavat tietotekniikkaa. Ainakin heid\u00e4n osaamistasonsa sen suhteen vaihtelee varsin paljon. T\u00e4m\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huono asia, sill\u00e4 n\u00e4ille henkil\u00f6ille voi olla muunlaista t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osaamista ja n\u00e4kemyst\u00e4. Olisi kuitenkin hyv\u00e4, jos yliopisto kykenisi tarjoamaan sosiologeille riitt\u00e4v\u00e4t valmiudet toimia digitaalisessa maailmassa. Valitettavasti trendi on, ainakin Helsingin yliopistossa, ollut pikemminkin se, ett\u00e4 esimerkiksi ohjelmisto-opetuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja on supistettu. T\u00e4m\u00e4 on hyvin harmillista erityisesti sen valossa, ett\u00e4 ohjelmisto-osaaminen voi olla hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n

Tietotekninen osaaminen saattaisi lis\u00e4ksi toimia er\u00e4\u00e4nlaisena siltana sosiologian ja tietojenk\u00e4sittelytieteen v\u00e4lill\u00e4. Digitaalisen sosiologian voi ajatella olevan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti monitieteellinen projekti (Marres 2013). Onneksi tietojenk\u00e4sittelytieteess\u00e4 monitieteellisyys on keskeinen osa koko tieteenalan itseymm\u00e4rryst\u00e4: tietojenk\u00e4sittelytiede tarjoaa ty\u00f6kaluja muille tieteenaloille, ja luo samalla uusia tieteidenv\u00e4lisi\u00e4 kytk\u00f6ksi\u00e4 (Raatikainen 2007). Sosiologian ja tietojenk\u00e4sittelytieteen hedelm\u00e4llinen liitto onkin ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isempi kuin mit\u00e4 \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ajattelisi.<\/p>\n

Internet kuitenkin tarjoaa monia l\u00e4hteit\u00e4 kartuttaa omaa osaamista. Etsiv\u00e4n sormi vain saattaa menn\u00e4 suuhun tiedonpaljouden keskell\u00e4. Motivaatio saattaa lipsua vertaistuen ja ohjauksen puuttuessa. Luentojen ja itsen\u00e4isen opiskelun v\u00e4liss\u00e4 on kuitenkin tilaa digitaalisesta sosiologiasta kiinnostuneiden ep\u00e4viralliselle yhteisty\u00f6lle. Er\u00e4s esimerkki t\u00e4llaisesta toiminnasta on brittil\u00e4isen opintopiirin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 Digital sociology-blogi. N\u00e4kisin mieluusti Suomessakin jotain vastaavaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00e4nkin kirjoitukseni er\u00e4\u00e4nlaiseen \u201dseuranhakuilmoitukseen\u201d. Jos olet digitalisaatiosta kiinnostunut sosiologi, joka haluaa jakaa n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n tai osallistua yhteisoppimiseen, ota yhteytt\u00e4 minuun.<\/p>\n

Kirjoittaja on Oskari Lappalainen Helsingin yliopistosta<\/strong><\/p>\n

oskari.j.lappalainen (at) helsinki.fi<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\n<\/strong><\/p>\n

Bauman, Zygmunt. 2012. Verkon Viettylys<\/em>. Voima 5-2012.
\nhttp:\/\/uusi.voima.fi\/blog\/arkisto-voima\/verkon-viettelys\/<\/p>\n

Denning, Peter J. 2004. The Social Life of Innovation<\/em>. Communications of the ACM, April 2004, 15-19. (ACM Digital Library)<\/p>\n

Elkins, Kathleen. 2015. How to get past the robots that are reading your r\u00e9sum\u00e9<\/em>. Business Insider, 6. helmikuuta 2015.
\nhttp:\/\/uk.businessinsider.com\/how-to-get-past-the-robots-that-are-reading-your-resume-2015-2?r=US&IR=T<\/p>\n

Jokinen, Kimmo & Saaristo, Kimmo. 2004. Sosiologia<\/em>. WSOY, Helsinki.<\/p>\n

Kortteinen, Matti & Tuomikoski, Hannu. 1998. Ty\u00f6t\u00f6n: tutkimus pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien selviytymisest\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Latour, Bruno. 2005. Reassembling the social: an introduction to actor-network-theory<\/em>. Oxford University Press, New York.<\/p>\n

Lerman, Kristina, Yan, Xiaoran, Wu, Xin-Zeng. 2015. The Majority Illusion<\/em>. USC Information Sciences Institute.<\/p>\n

http:\/\/arxiv.org\/pdf\/1506.03022v1.pdf<\/a><\/p>\n

Lupton, Deborah. 2012. Digital Sociology: An Introduction<\/em>. University of Sydney. http:\/\/ses.library.usyd.edu.au\/handle\/2123\/8621<\/p>\n

Marres, Noortje. 2013. What is digital sociology? <\/em>http:\/\/www.csisponline.net\/2013\/01\/21\/what-is-digital-sociology\/<\/p>\n

Pullinen, Jussi. 2012. Juuri kukaan ei oikeasti sano netiss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ja siksi luulemme m\u00f6ykk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 enemmist\u00f6ksi<\/em>. Nyt.fi 1.10.2015 http:\/\/nyt.fi\/a1305989177284<\/a><\/p>\n

Skeggs, Beverly. 2004. Class, Self, Culture<\/em>. Routledge, London.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 2015 pakolaiskriisin ymp\u00e4rill\u00e4 sosiaalisessa mediassa vellova kohu on nostanut pintaan tunteiden lis\u00e4ksi analyysej\u00e4 sosiaalisen median vaikutuksesta ihmisten v\u00e4liseen kommunikaatioon. Er\u00e4s kiinnostavimmista analyyseist\u00e4 levisi julkisuuteen Helsingin Sanomien toimittajan Jussi Pullisen kautta. Pullinen esittelee tutkimusta, jossa todetaan, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa pienen v\u00e4hemmist\u00f6n kanta saattaa vaikuttaa paikallisesti enemmist\u00f6n mielipiteelt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa kaikkein erikoislaatuisimmat … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,117],"tags":[118,119],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/474"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=474"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/474\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":491,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/474\/revisions\/491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=474"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=474"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=474"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}