{"id":571,"date":"2016-03-15T10:00:10","date_gmt":"2016-03-15T08:00:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=571"},"modified":"2022-08-18T22:00:10","modified_gmt":"2022-08-18T19:00:10","slug":"puheenvuoro-kansallisvaltio-epavarmuuden-keskella-tapaus-paperittomien-terveydenhuolto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=571","title":{"rendered":"Puheenvuoro: Kansallisvaltio ep\u00e4varmuuden keskell\u00e4: tapaus paperittomien terveydenhuolto"},"content":{"rendered":"

Vuodenvaihteessa 2014\u20132015 kysymys paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta puhutti niin kansaa kuin sen edustajia Arkadianm\u00e4ell\u00e4. Suomen eduskunta k\u00e4sitteli tuolloin hallituksen esityst\u00e4 343\/2014vp, joka olisi laajentanut muun muassa* niin kutsuttujen paperittomien siirtolaisten oikeutta julkisiin terveyspalveluihin. <\/strong><\/h4>\n

Paperittomiksi kutsutaan siirtolaisia, jotka el\u00e4v\u00e4t Suomessa vaihtelevan pituisia aikoja ilman lain edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 oleskelulupaa. Laki olisi taannut ennest\u00e4\u00e4n tarjotun kiireellisen sairaanhoidon lis\u00e4ksi paperittomille my\u00f6s terveydenhuoltohenkil\u00f6st\u00f6n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi arvioimat lyhytkestoiset terveyspalvelut, raskauteen ja synnytykseen liittyv\u00e4t palvelut sek\u00e4 alaik\u00e4isille kaikki samat palvelut kuin Suomessa pysyv\u00e4sti asuville tarjotaan. Lain s\u00e4\u00e4t\u00e4mishetkell\u00e4 voimassa oleva arvio lakia koskevien ihmisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Suomessa oli noin 1000\u20132000 henke\u00e4. (HE 343\/2014 vp.) <\/span><\/p>\n

Laki ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4ssyt koskaan \u00e4\u00e4nestykseen asti eduskunnassa. Siit\u00e4 piti huolen viimeisin\u00e4 edustajap\u00e4ivin\u00e4\u00e4n SDP:n kansanedustaja, entinen sis\u00e4ministeri ja pitk\u00e4n linjan poliitikko Kari Rajam\u00e4ki, joka teknisell\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4miskikkailulla perussuomalaisten tukemana huolehti siit\u00e4, ettei eduskunta ehtinyt ennen istuntokautensa loppumista k\u00e4sitell\u00e4 lakia loppuun, jolloin laki raukesi. (Uutisointia esim. Hallamaa 2015.) Asian parissa ty\u00f6skentelevien j\u00e4rjest\u00f6jen kanta lakiesitykseen oli jokseenkin se, ett\u00e4 lopullisessa vesitetyss\u00e4 muodossaankin laki olisi ollut merkitt\u00e4v\u00e4 parannus vallitsevaan tilanteeseen nimenomaan ihmisoikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Oikeus terveyteen kuuluu perusoikeuksiin, jotka taataan kaikille muun muassa perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa, joiden noudattamiseen Suomikin on sitoutunut. (Pakolaisapu 2015.) <\/span><\/p>\n

Eduskunta ehti kuitenkin keskustella lakiesityksest\u00e4 useaan otteeseen ja melko kiivain sanank\u00e4\u00e4ntein. Keskustelussa edustajat jakautuivat kahteen leiriin yli hallitus\u2013oppositio- ja jopa puoluerajojen. Esityksen kannattajien p\u00e4\u00e4argumentti oli ihmisoikeuksien parempi toteutuminen, kun taas vastustava puoli puhui pitk\u00e4lti \u201dlaittoman maahanmuuton\u201d kontrolloinnista ja lain synnytt\u00e4mist\u00e4 vetovoimatekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 hallitsemattomasti kasvavista kustannuksista. Toisaalta vastustajat kokivat asian my\u00f6s periaatteellisena ja perustelivat puheenvuoroissaan, miksi paperittomat eiv\u00e4t ole oikeutettuja suomalaisten veronmaksajien kustantamiin terveyspalveluihin.<\/span><\/p>\n

Mist\u00e4 koko keskustelussa oikeastaan oli kyse? Miksi kysymys n\u00e4in pienen ryhm\u00e4n perusoikeuksien toteuttamisesta sai puheissa niin valtavat mittasuhteet? Asia tuntui periaatteelliselta ja jollain tavalla symbolisesti merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Itse en usko hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n esimerkiksi Rajam\u00e4en esitt\u00e4miin v\u00e4itteisiin siit\u00e4, ett\u00e4 lain s\u00e4\u00e4t\u00e4minen olisi houkutellut maahan lis\u00e4\u00e4 siirtolaisia el\u00e4m\u00e4\u00e4n maan alle. Tuskin kukaan pit\u00e4\u00e4 sellaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 houkuttelevana vaihtoehtona, vaikka olisikin oikeutettu neuvolapalveluihin. V\u00e4itteelle ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 tieteellist\u00e4 tukea (esim. Pedersen ym. 2006, 46\u201347, 68). Kyse ei tosiasiassa voinut olla kustannuksista, koska laki koski niin pient\u00e4 joukkoa ihmisi\u00e4. Mitk\u00e4 siis olivat ne keskustelun taustalla vaikuttaneet poliittiset ja ideologiset ristiriidat, jotka synnyttiv\u00e4t keskustelun j\u00e4nnitteet?<\/span><\/p>\n

Paperittomuus voidaan n\u00e4hd\u00e4 globalisaation muutosvoimien aikaansaamana ilmi\u00f6n\u00e4, ja eduskunnan keskustelussa siihen usein viitataankin ik\u00e4\u00e4n kuin ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 tosiasiana, joka itse kunkin olisi hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. Useampi poliitikko vetoaa siihen, ett\u00e4 paperittomia on jo suomessa, ja paperittomuus ilmi\u00f6n\u00e4 on tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen, halusimme tai emme. Siksi siihen tulee reagoida, n\u00e4iden puhujien mukaan usein nimenomaan tunnustamalla n\u00e4m\u00e4 valtion rajojen sis\u00e4ll\u00e4 nyt jo el\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6t ja heid\u00e4n perusoikeutensa. T\u00e4m\u00e4n argumentin ytimess\u00e4 tuntuu olevan jonkinlainen vaatimus hyv\u00e4ksy\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n muutos ja toisaalta tietty ep\u00e4varmuus. Ei ole luotettavaa tapaa laskea paperittomien maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 eik\u00e4 toisaalta valtion ole mahdollista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 sulkea ulkorajojaan. Paperittomuus muistuttaa j\u00e4rjest\u00e4ytyneen yhteiskunnan varjelijoita siit\u00e4, ett\u00e4 kompleksista todellisuutta ei kiivaasta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 huolimatta saada koskaan t\u00e4ysin kesytetty\u00e4.<\/span><\/p>\n

On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 paperittomuus ei ole mik\u00e4\u00e4n mystisesti itsest\u00e4\u00e4n syntyv\u00e4 ilmi\u00f6 tai luonnonvoima, vaan paperiton, tai \u201dlaiton\u201d maahanmuuttaja, tuotetaan nimenomaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4. Paperitonta ei ole olemassa ilman maahanmuuttolains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Paperittomuus ilmi\u00f6n\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s luoda diskursiivisesti, kielen tasolla, ja juuri t\u00e4st\u00e4 tuottamisprosessista on kyse my\u00f6s eduskunnan keskustelussa. <\/span><\/p>\n

Millaisena ilmi\u00f6n\u00e4 paperittomuus eduskunnan diskursseissa siis tuotetaan? Perusteltaessa terveydenhuollon rajaamista pelkk\u00e4\u00e4n kiireiseen sairaanhoitoon tuodaan ilmi usein, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suoraan, koettua ep\u00e4luuloa paperittomia kohtaan. Maahanmuuttokeskustelussa toistuva teema on maahanmuuttajien negatiivinen leimaaminen systeemi\u00e4 tahallaan hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4viksi keinottelijoiksi. My\u00f6s maahanmuuton ja terrorismin suoranaista kytkent\u00e4\u00e4 esiintyy usein. Kuten Sara Ahmed on todennut, olennaista maahanmuuton ja terrorismin ilmi\u00f6iden kytkenn\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4sitteiden v\u00e4lille syntyv\u00e4 liukuma, jonka seurauksena kuka tahansa turvapaikanhakija on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4ilyksenalainen, potentiaalinen uhka systeemin s\u00e4ilyvyydelle ja sis\u00e4iselle turvallisuudelle (Ahmed 2004, 77\u201380). My\u00f6s paperittomista keskusteltaessa keskeiseksi osaksi vastustavan puolen vakiintuu t\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtainen ep\u00e4ilys paperittomia kohtaan. Terrorismia mainitaan harvoissa puheenvuoroissa, mutta t\u00e4m\u00e4 Teuvo Hakkaraisen puheenvuoro kenties sanallistaa sen, mihin monissa muissa perussuomalaisten kommenteissa vain vihjailtiin:<\/span><\/p>\n

\u201dJa mit\u00e4 me oikeastaan tied\u00e4mme n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4? <\/span>\u2014 Emme varmaan juuri muuta kuin sen, <\/span>mit\u00e4 he itse itsest\u00e4\u00e4n kertovat. Onko meill\u00e4 mahdollisuutta <\/span>todentaa heid\u00e4n kertomaansa? \u2014<\/span>Tuskin. Emme siis voi tiet\u00e4\u00e4, mink\u00e4 verran heid\u00e4n <\/span>joukossaan on esimerkiksi rikoksiin syyllistyneit\u00e4, <\/span>muun muassa Isis-taistelijoita [–]\u201d<\/span><\/p>\n

(Teuvo Hakkarainen, ps, PTK 144\/2014 vp)<\/span><\/p>\n

Ahmedin k\u00e4site <\/span>pelon politiikka<\/span><\/i> kuvaa pelkojen tuottamisen prosessia, jonka avulla voidaan oikeuttaa esimerkiksi maahanmuuttokontrollien tiukennuksia ja yleisemmin politiikkaa, joka pyrkii l\u00e4hinn\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n nykytilan s\u00e4ilytt\u00e4miseen (eik\u00e4 esimerkiksi ihmisoikeuksien turvaamiseen). Pelot tuotetaan luomalla kriisinarratiivi uhkaavista \u201dtoisista\u201d, jotka rakennetaan pelon objekteiksi. Luonnonmullistuksiin viittaavat metaforat ovat yksi osa kriisien luomisen prosessia: puhe \u201dmaahanmuuttajavirroista\u201d ja \u201dturvapaikanhakijoiden tulvasta\u201d luo kuvan kaaoksesta, joka uhkaa pysyv\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta. (Ahmed 2004.) Vastaavasti keskustelussa paperittomien terveyspalveluista luotiin kuvaa hallitsemattomasti kasvavasta paperittomien vy\u00f6ryst\u00e4 Suomeen, mik\u00e4 olisi seurannut terveyspalvelujen laajentamista. Perussuomalaisten kansanedustajan l\u00e4hetekeskustelussa esitt\u00e4m\u00e4 kommentti maalaa t\u00e4lle keskustelulle jopa hieman poikkeuksellisen kaoottisen kuvan Suomesta, jossa paperittomat saavat laajempia terveydenhuollon palveluita:<\/span><\/p>\n

\u201dMutta jos me teemme lakiin pyk\u00e4l\u00e4n, jolla me suostumme hoitamaan paperittomia ihmisi\u00e4, jotka ovat laittomasti tulleet maahan, silloin me aukaisemme sellaisen pandoran lippaan, ett\u00e4 me emme tied\u00e4, mihin se tulee johtamaan. Sen j\u00e4lkeen me voimme unohtaa meid\u00e4n rajamme ja me voimme unohtaa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n passit ja henkil\u00f6llisyystodistukset. Silloin kaikki ihmiset voivat vain tulla ja menn\u00e4 miten haluavat.\u201d (Maria Tolppanen, PS, PTK 144\/2014 vp.)<\/span><\/p>\n

Ahmedia mukaillen voidaan siis esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kansanedustajien viljelem\u00e4t puhetavat itse asiassa tuottavat ja lietsovat entisest\u00e4\u00e4n (median kautta suurelle yleis\u00f6lle levitess\u00e4\u00e4n) niit\u00e4 samoja pelkoja, joilla voidaan jatkossa perustella henkil\u00f6iden rajaamista peruspalveluiden ulkopuolelle, tiukentuvia rajakontrolleja ja niin edelleen. Puhetavat muokkaavat yleisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4, ja tuottamalla puheissa pelkoa ep\u00e4varmuuden ja muutoksen edess\u00e4, saadaan aikaan konservatiivisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Voi pohtia, onko t\u00e4st\u00e4 prosessista n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 merkkej\u00e4 Suomessa vallitsevassa asenneilmapiiriss\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Catherine Dauvergne on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 valtioiden voimakas reagointi \u201dlaitonta\u201d maahanmuuttoa vastaan on itse asiassa reaktio valtioiden poliittisen kontrollin heikkenemiseen muilla alueilla. H\u00e4nen mukaansa globalisaation my\u00f6t\u00e4 maahanmuuttolait ja niiden valvonta on alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suvereniteetin \u201dviimeisen\u00e4 linnakkeena\u201d. (Dauvergne 2008, 2.) T\u00e4st\u00e4 kehyksest\u00e4 k\u00e4sin voidaan tulkita my\u00f6s paperittomien terveydenhuoltoa vastustaneiden puheenvuoroja, jotka nyt n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kiivaana valtion suvereniteetin puolustamisena globalisaation kaoottisia voimia vastaan. Perustuslaissakin turvatut ihmisoikeudet universaaliudessaan asettuvat t\u00e4ss\u00e4 kiistassa ristiriitaan suvereenin valtion normatiivisen partikularismin kanssa. Oikeistopopulistien tyypillinen lausahdus \u201dhoidetaan ensin suomalaisten asiat kuntoon\u201d kuvaa partikularismin logiikkaa: tarkoitus on pit\u00e4\u00e4 huolta vain omien rajojen sis\u00e4ll\u00e4 olevista (Bosniak 2006, 126\u2013127). T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa paperiton on ulkopuolinen, vaikka onkin ylitt\u00e4nyt valtion fyysisen rajan. Toinen raja piirret\u00e4\u00e4n valtion lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4, kuka on oikeutettu olemaan osallinen yhdess\u00e4 tuotetusta hyvinvoinnista (Balibar 2004, 109, McNevin 2011, 26).<\/span><\/p>\n

Toisaalta ei pid\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sortua aikalaisanalyysin sudenkuoppaan toteamalla, ett\u00e4 paperittomien kohdalla olisi kyse jostakin aivan uudenlaisesta ilmi\u00f6st\u00e4. Muun muassa Anne McNevin (2011, 18) muistuttaa siit\u00e4 historiallisesta jatkumosta, jossa kerta toisensa j\u00e4lkeen on tullut m\u00e4\u00e4ritellyksi yhteis\u00f6n sis\u00e4puolelle ja ulkopuolelle kuulumisen kriteerit. Kuten todettu, t\u00e4st\u00e4 rajanvedosta on toki kyse my\u00f6s paperittomien terveydenhuoltokeskustelussa: eduskunta vet\u00e4\u00e4 rajoja hyvinvointivaltion j\u00e4senien ja sen ulkopuolisten v\u00e4lille. Toisaalta kyse on my\u00f6s uudesta muutosvoimasta: uudesta politiikan rajapinnasta, jossa kamppaillaan yhteiskunnan peruskysymyksest\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on oikeutettu peruste statushierarkioille (mt., 5).<\/span><\/p>\n

Kysymys paperittomien terveydenhuolto-oikeudesta on siis palautettavissa hyvinkin laajoihin teemoihin kansallisvaltion tulevaisuudesta ja kansalaisuuden k\u00e4sitteen uudelleenm\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4. Lopuksi haluaisin kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseen siihen konkreettiseen alistussuhteeseen, joka on s\u00e4\u00e4nn\u00f6t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n valtion ja yhteiskunnan alimpaan kastiin kuuluvan paperittoman v\u00e4lill\u00e4. Mik\u00e4 on se paikka, jonka t\u00e4m\u00e4 sivistysvaltio m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 laink\u00e4ytt\u00f6piiriss\u00e4\u00e4n kenties kaikkein heikoimmassa asemassa olevalle ihmiselle? Voidaan kysy\u00e4, onko mik\u00e4\u00e4n kuviteltavissa oleva el\u00e4m\u00e4ntilanne ep\u00e4varmempi kuin se, jossa paperiton el\u00e4\u00e4. Paperiton on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, h\u00e4nt\u00e4 ei ole virallisesti olemassa, h\u00e4n saa joka p\u00e4iv\u00e4 el\u00e4\u00e4 ilmassa h\u00e4ilyv\u00e4n karkotuksen uhan alla ja h\u00e4nelt\u00e4 kiistet\u00e4\u00e4n oikeus perustavanlaatuisiin ihmisoikeuksiin (Dauvergne 2008, 174). Paperiton ei kuulu oikeutettuna j\u00e4senen\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6\u00f6n. Palaa mieleen Arendtin toteamus:<\/span><\/p>\n

\u201dTasa-arvo ei ole annettu tosiasia vaan ihmisen toiminnan tulos, mik\u00e4li sit\u00e4 ohjaa oikeudenmukaisuus. Emme synny tasa-arvoisiksi. Meist\u00e4 tulee tasa-arvoisia ryhm\u00e4n j\u00e4senin\u00e4, kun olemme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet, ett\u00e4 vastavuoroisesti takaamme toistemme tasa-arvon.\u201d (Hannah Arendt 2013, 373.)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

*Varsinaisten paperittomien lis\u00e4ksi esitys olisi koskenut my\u00f6s joitakin tilap\u00e4isell\u00e4 oleskeluluvalla maassa oleskelevia ihmisi\u00e4, joilla ei ole v\u00e4est\u00f6rekisteriss\u00e4 kotikuntamerkint\u00e4\u00e4 ja jotka eiv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 nykyisin ole oikeutettuja muuhun kuin kiireelliseen sairaanhoitoon. Lis\u00e4ksi paperittoman kaltaisessa asemassa Suomessa ovat mm. It\u00e4-Euroopan romanit, mutta koska heit\u00e4 EU:n kansalaisina koskee erillinen EU-s\u00e4\u00e4ntely, he eiv\u00e4t sis\u00e4ltyneet t\u00e4m\u00e4n lakiesityksen kohderyhm\u00e4\u00e4n. He olisivat sen j\u00e4lkeenkin j\u00e4\u00e4neet vaille oikeutta muuhun kuin kiireelliseen sairaanhoitoon.<\/span><\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Heta H\u00f6ltt\u00e4<\/strong> <\/span><\/p>\n

Kirjoittaja on helsinkil\u00e4inen viidennen vuoden sosiologian opiskelija, joka kirjoittaa graduaan diskursseista paperittomien terveydenhuoltoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 eduskuntakeskustelussa.<\/span><\/p>\n

<\/h3>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h4>\n

Eduskunnan asiakirjat:<\/strong><\/h4>\n

HE 343\/2014 vp. \u201dHallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 er\u00e4it\u00e4 terveydenhuollon palveluja er\u00e4ille ulkomaalaisille ja laiksi rajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta\u201d<\/span><\/p>\n

PTK 144\/2014vp \u2013 28.1.2015 <\/span>https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/Documents\/ptk_144+2014_vp.pdf#search=ptk%20144%2F2014<\/span><\/a>  (viitattu 16.11.2015), 3-33.<\/span><\/p>\n

Kirjallisuus:<\/strong><\/h4>\n

Ahmed, Sara 2004: The cultural politics of emotion. Edinburgh university press, Edinburgh.<\/span><\/p>\n

Arendt, Hannah 2013 (1948): Totalitarismin synty. (The origins of totalitarism.) Vastapaino, Tampere.<\/span><\/p>\n

Balibar, Etienne 2004: We, the People of Europe? Reflections on Transnational Citizenship. Princeton University Press, Princeton, N.J.<\/span><\/p>\n

Bosniak, Linda 2006: The Citizen and the Alien : Dilemmas of Contemporary Membership. Princeton University Press, Princeton.<\/span><\/p>\n

Dauvergne, Catherine 2008: Making People Illegal. What Globalization Means for Migration and Law. Cambridge University Press, New York.<\/span><\/p>\n

Hallamaa, Teemu 2015: Rajam\u00e4en esitys kaatoi paperittomien terveydenhoidon \u2013 Vihre\u00e4t vaativat selityst\u00e4. Yle Uutiset 10.03.2015. <\/span>http:\/\/yle.fi\/uutiset\/rajamaen_esitys_kaatoi_paperittomien_terveydenhoidon__vihreat_vaativat_selitysta\/7857430<\/span><\/a> (viitattu 14.03.2016)<\/span><\/p>\n

McNevin, Anne 2011: Contesting Citizenship : Irregular Migrants and New Frontiers of the Political. Columbia University Press, New York.<\/span><\/p>\n

Pakolaisapu 2015: J\u00e4rjest\u00f6jen kannanotto: Eduskunnan turvattava paperittomien terveyspalvelut Suomessa. Julkaistu 09.03.2015. <\/span>http:\/\/www.pakolaisneuvonta.fi\/index_html?cid=432&lang=suo<\/span><\/a> (viitattu 14.03.2016)<\/span><\/p>\n

Pedersen, Peder J; Pytlikova, Mariola & Smith, Nina 2006: Migration into OECD countries 1990\u20132000. Teoksessa Parsons, Craig A. & Smeeding, Timothy A. 2006: Immigration and the transformation of Europe. Cambridge University Press, Cambridge.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuodenvaihteessa 2014\u20132015 kysymys paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta puhutti niin kansaa kuin sen edustajia Arkadianm\u00e4ell\u00e4. Suomen eduskunta k\u00e4sitteli tuolloin hallituksen esityst\u00e4 343\/2014vp, joka olisi laajentanut muun muassa* niin kutsuttujen paperittomien siirtolaisten oikeutta julkisiin terveyspalveluihin. Paperittomiksi kutsutaan siirtolaisia, jotka el\u00e4v\u00e4t Suomessa vaihtelevan pituisia aikoja ilman lain edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 oleskelulupaa. Laki olisi taannut ennest\u00e4\u00e4n tarjotun kiireellisen sairaanhoidon lis\u00e4ksi paperittomille my\u00f6s … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,139],"tags":[153,147,9,151,152,154],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/571"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=571"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/571\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1890,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/571\/revisions\/1890"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=571"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=571"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=571"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}