Johdanto<\/b><\/u><\/p>\n
Eduskunta hyv\u00e4ksyi vuoden 2014 lopulla kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliitosta laiksi, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 astua voimaan vuonna 2017. Lain hyv\u00e4ksymist\u00e4 edelsi hyvin voimakas julkinen keskustelu ja kansalaistoiminta. Merkitt\u00e4vin julkisuudessa n\u00e4kynyt taho oli kansanliikkeeksi noussut kansalaisaloitetta ajanut Tahdon2013 -kampanja. Yht\u00e4kki\u00e4 hyvin monet tuntuivat kannattavan \u201dsamaa sukupuolta olevien avioliittoja\u201d tai \u201dhomoliittoja\u201d. Lain ymp\u00e4rill\u00e4 vellonut julkinen keskustelu alkoi kuitenkin tuntua vaivaannuttavalta. Lakia vastustavien argumentit ja mielipiteet, joihin ne perustuivat, olivat hyvin ongelmallisia.<\/p>\n
Vaarallisempaa oli kuitenkin lakialoitetta puolustavien argumentointi. Samaan juridiseen sukupuoleen luokiteltujen ihmisten parisuhteet m\u00e4\u00e4riteltiin julkisessa keskustelussa homogeenisiksi \u201dhomoliitoiksi\u201d. Sukupuoli ja seksuaalisuus esitettiin usein essentialistisina kategorioina. Pahinta oli kuitenkin se, ett\u00e4 ne ihmiset, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n lakihankkeella on todella vaikutusta, syrj\u00e4ytettiin keskustelusta samalla, kun kansalaisaloitteen kannattamisesta tuli liberaalille keskiluokalle keino osoittaa suvaitsevaisuuttaan ja edistyksellisyytt\u00e4\u00e4n. Syrj\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4 en tarkoita sit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 LGBTIQ-ihmiset (lesbot, homo- ja biseksuaalit, trans- ja intersukupuoliset ja queerit) olisi osallistuneet keskusteluun, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 ei juuri p\u00e4\u00e4ssyt kuuluviin valtamediassa.<\/p>\n
Tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyv\u00e4n julkisen keskustelun muoto ei ole turhanp\u00e4iv\u00e4ist\u00e4. Kielenk\u00e4ytt\u00f6 ei ainoastaan kuvaa todellisuutta, se my\u00f6s vaikuttaa siihen, miten asiat merkityksellistet\u00e4\u00e4n ja t\u00e4ten rakentaa ja uusintaa sosiaalista maailmaa (Jokinen, Juhila & Suoninen 2016, 26). Julkinen keskustelu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtinaan olemassa olevia merkityksi\u00e4, muuntaa niit\u00e4 ja tuottaa niiden pohjalta uusia merkityksenantoja.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 mink\u00e4laisia merkityksi\u00e4 samaan juridiseen sukupuoleen luokiteltujen henkil\u00f6iden parisuhteet saavat Helsingin Sanomissa julkaistuissa mielipiteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 kirjoituksissa. Tarkoituksenani on tarkastella nimenomaan Helsingin Sanomien linjaa, joten mielipideosastolla julkaistut mielipidekirjoitukset on rajattu aineiston ulkopuolelle. Kirjoittajan mielipiteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4viksi teksteiksi olen tulkinnut tekstit, ei-uutistekstit, joissa kirjoittaja ottaa kantaa ja argumentoi. Tutkimukseni l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat feministiset ja emansipatoriset. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, mink\u00e4laisia merkityksi\u00e4 ei-heteroseksuaalisiksi luokitellut parisuhteet saavat Helsingin Sanomissa julkaistuissa kirjoituksissa ja verrata niit\u00e4 lyhyesti heteroseksuaalisiksi tulkittujen avioliittojen saamiin merkityksiin. Avioliitto on instituutiona hyvin vanha ja sen saamat merkitykset ovat muuttuneet valtavasti. Sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n avioliitto on juridinen sopimus, joka s\u00e4\u00e4telee puolisoiden keskin\u00e4isi\u00e4 oikeuksia ja velvollisuuksia (Finlex 2016 [1929]). Avioliitto saa kuitenkin laajan kirjon sen juridisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 poikkeavia merkityksi\u00e4. Eurooppalaisessa ja pohjoisamerikkalaisessa kontekstissa avioliittoon liitet\u00e4\u00e4n usein familistisia (ks. esim. Jallinoja 2006) ja romanttisia (ks. esim. Shumway 2003) merkityksenantoja.<\/p>\n
Tutkimuskohteeksi valikoitui Helsingin Sanomat, sill\u00e4 se on Suomen merkitt\u00e4vin p\u00e4iv\u00e4lehti, jolla on paljon m\u00e4\u00e4rittelyvaltaa julkiseen keskusteluun. Koska Helsingin Sanomat sitoutuu periaatelinjassaan (Helsingin Sanomat 2013) liberaaleihin arvoihin ja suuri osa tarkastelemistani argumenteista nojaa ainakin osittain liberalistiseen yhteiskuntafilosofiaan, tarkastelen lyhyesti liberalismia poliittisena filosofiana ja sen suhdetta feminismiin. Lis\u00e4ksi avaan lyhyesti tutkimuksen teoreettista taustaa sosiaalisen maailman diskursiivisesta rakentumisesta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tarkastelen Helsingin Sanomia instituutiona, mink\u00e4 j\u00e4lkeen siirryn k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tasa-arvoista avioliittolakia puolustavia argumentteja.<\/p>\n
Liberalismi poliittisena filosofiana ja sen suhde feminismiin<\/b><\/u><\/p>\n
Poliittinen liberalismi on l\u00e4nsimaissa hallitseva yhteiskuntafilosofian suuntaus. John Christman (2002) m\u00e4\u00e4rittelee liberalismin l\u00e4nsimaisten demokratioiden taustalla olevaksi poliittiseksi filosofiaksi (mts. 6). Poliittisen liberalismin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on Christmanin mukaan se, ett\u00e4 valtion merkitt\u00e4vin teht\u00e4v\u00e4 kansalaisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on oikeudenmukaisen kohtelun takaaminen. Liberalismi pit\u00e4\u00e4 ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 yksil\u00f6n omaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi valtion on taattava yksil\u00f6lle laaja joukko kansalaisoikeuksia, jotta h\u00e4n voi itse pyrki\u00e4 kohti arvokkaina pit\u00e4mi\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Liberalismi vaatii valtiolta neutraaliutta suhteessa sen kansalaisten pyrkimyksiin. Koska yksil\u00f6ll\u00e4 on peruuttamaton oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itse se, mik\u00e4 edustaa h\u00e4nelle hyv\u00e4\u00e4, ei valtiolla voi olla oikeutta asettaa jotakin arvol\u00e4ht\u00f6kohtaa muiden edelle. (mts. 7)<\/p>\n
Liberalismi ei ole monoliittinen ja yhten\u00e4inen kokonaisuus, vaan se on muotoutunut pitk\u00e4n ajan kuluessa. Lisa Schwartzman (2006) m\u00e4\u00e4rittelee liberalismin kolme keskeist\u00e4 piirrett\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t kaikkia liberalismik\u00e4sityksi\u00e4. Ensinn\u00e4kin kaikilla ihmisill\u00e4 on essentiaalinen intressi el\u00e4\u00e4 sopusoinnussa sen kanssa, mit\u00e4 he pit\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4n\u00e4. Toiseksi ihmisill\u00e4 on oltava vapauksia, jotka mahdollistavat t\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4n- k\u00e4sitteen kehitt\u00e4misen, eli ihmisill\u00e4 on oltava mahdollisuus arvokysymysten arvioimiseen. Kolmas piirre on se, ett\u00e4 kaikilla ihmisill\u00e4 on yht\u00e4l\u00e4inen moraalinen arvo. (mts. 4) My\u00f6s Schwartzman asettaa valtion neutraaliuden suhteessa yksil\u00f6iden arvovalintoihin ja arvojen deliberaation mahdollistavat laajat kansalaisoikeudet t\u00e4rkeiksi liberaalin valtion tunnusmerkeiksi.<\/p>\n
Historiallisesti feminismi on kietoutunut voimakkaasti liberalismin kanssa yhteen ja feministit ovat k\u00e4ytt\u00e4neet onnistuneesti liberalismiin perustuvia argumentteja emansipatoristen pyrkimysten edist\u00e4miseen (Schwartzman 2006, 1). Liberalismi soveltuu kuitenkin my\u00f6s feminismille t\u00e4ysin vastakkaisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien edist\u00e4miseen. Schwartzman nostaakin esille liberalismin kaksi keskeist\u00e4 puolta, jotka tekev\u00e4t siit\u00e4 feminismin kannalta ongelmallisen filosofisen suuntauksen. Ensimm\u00e4ist\u00e4 Schwartzman kutsuu liberalismin abstraktioksi. Liberalismilla on taipumus sulkeistaa pois t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sosiaalisia rakenteita koskevaa informaatiota.<\/p>\n
Liberalismin toinen ongelmallinen piirre on Schwartzmanin (2006) mukaan liberalismin individualistinen ihmisk\u00e4sitys, joka n\u00e4kee ihmiset autonomisina valitsijoina. Individualistinen ihmisk\u00e4sitys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta ihmisen j\u00e4senyyden sosiaalisissa ryhmiss\u00e4, joiden ymp\u00e4rille muodostuu syrjivi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. N\u00e4iden piirteiden lis\u00e4ksi Schwartzman nostaa viel\u00e4 esiin liberalismissa vallitsevan hyvin voimakkaan jaottelun yksityiseen ja julkiseen. (mts. 1\u20132) Liberalismin takaama tasa-arvo sijoittuu juuri julkisen alueelle, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 ei liberalistisen filosofian mukaan voi olla oikeutta puuttua yksityiselle, yksil\u00f6n arvojen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n alueelle. Schwartzmanin k\u00e4sittelem\u00e4t liberalismin ongelmat nousevat esiin tutkimastani aineistosta. Erityisesti liberalismin abstraktio nousee keskeiseksi k\u00e4sitteeksi, mutta se yhdistyy tyypillisesti individualistiseen ihmisk\u00e4sitykseen ja yksityisen ja julkisen erotteluun.<\/p>\n
Diskursiivinen maailma ja todellisuuden sosiaalinen rakentuminen<\/b><\/u><\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen taustalla on konstruktivistinen k\u00e4sitys todellisuudesta. Inhimillinen todellisuus rakentuu sosiaalisesti muodostuvissa merkitysten verkostoissa, jotka ovat aina ainakin osittain ideologisia. En tarkoita todellisuuden rakentumisella sit\u00e4, ett\u00e4 jaettu fyysinen maailma, jossa el\u00e4mme rakentuisi sosiaalisesti, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalisesti rakentuneiden merkitysverkostojen ulkopuolelle ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Esimerkiksi ihmisruumis on yleens\u00e4 mahdollista luokitella johonkin tiettyyn sukupuolikategoriaan sen biologisten ominaisuuksien perusteella. Kuitenkin merkityssis\u00e4lt\u00f6, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyy puhtaasti biologiaan perustuvana, on syntynyt sosiaalisissa ja kulttuurisissa prosesseissa. T\u00e4t\u00e4 syntyprosessia ei tule ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin essentiaalisena, vaan se on l\u00e4peens\u00e4 kontingentti, historiallisen kehityksen lopputulos.<\/p>\n
Merkitysj\u00e4rjestelm\u00e4t, joihin k\u00e4sitys todellisuudesta perustuu, muodostuvat suhteessa toisiinsa, erojen kautta (Jokinen, Juhila & Suoninen 2016, 28). Merkitysj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t heijasta ulkoista materiaalista tai sis\u00e4ist\u00e4 psyykkist\u00e4 todellisuutta, vaan merkitysj\u00e4rjestelm\u00e4t tuotetaan kielellisesti. Merkitysj\u00e4rjestelmien tuottaminen on sosiaalinen prosessi, ne syntyv\u00e4t aina vuorovaikutuksessa. (mts. 28\u201329) Sosiaalinen todellisuus ei ole mik\u00e4\u00e4n monoliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4, vaan se koostuu useista limitt\u00e4isist\u00e4 merkitysj\u00e4rjestelmist\u00e4, jotka kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n (Jokinen, Juhila & Suoninen 2016, 32). Puhuntatapahtuma tuottaa ja uusintaa samanaikaisesti sosiaalista todellisuutta. Ei ole siis yhdentekev\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisiin diskursseihin kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 tukeutuu. Esimerkiksi pakolaisista puhuttaessa humanistiseen tai universalistiseen diskurssiin tukeutuva tuottaa t\u00e4ysin erilaista sosiaalista todellisuutta, kuin sellainen puhuja joka tukeutuu rasistiseen tai \u00e4\u00e4rinationalistiseen diskurssiin. Kielelliset merkityksenannot luovat ideologista k\u00e4sityst\u00e4 todellisuudesta. K\u00e4sit\u00e4n ideologian marxilaisittain v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 tietoisuutena, joka est\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 maailmaa sellaisena kuin se todellisuudessa on. Ideologian ulkopuolelle ei voi kuitenkaan asettua, vaan kaikki havainnot todellisuudesta ovat osittain ideologisesti v\u00e4rittyneit\u00e4.<\/p>\n
Helsingin Sanomat \u2013 Suomalainen p\u00e4iv\u00e4lehti<\/b><\/u><\/p>\n
Helsingin Sanomat on Suomen merkitt\u00e4vin ja luetuin sanomalehti. Sen asema Suomessa on kiistaton ja se on merkitt\u00e4v\u00e4 sanomalehti my\u00f6s pohjoismaisella tasolla (Hellman 2010a, 20). My\u00f6s levikilt\u00e4\u00e4n Helsingin sanomat on Suomen suurin sanomalehti, sen levikki on l\u00e4hes kolme kertaa suurempi, kuin sen suurimman kilpailijan Aamulehden, vaikka painetun version levikki onkin laskenut merkitt\u00e4v\u00e4sti verrattuna 2000-luvun alkuun (Tilastokeskus 2015). Matilda Hellman (2010b) pit\u00e4\u00e4 Helsingin Sanomia merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 institutionaalisena toimijana, jolla on vahva auktoriteettiasema ja oma poliittinen ja sosiaalinen tahtonsa (mts. 226). Hellman (2010a) n\u00e4kee, ett\u00e4 Helsingin Sanomilla on poliittisesti sitoutumattomana ja valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 sanomalehten\u00e4 voimakas valta-asema. Lehden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli ja sen muutokset ovat vaikuttaneet voimakkaasti sen k\u00e4sittelemien ilmi\u00f6iden valtavirtaistumisen tapaan. (mts. 47) T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta Helsingin Sanomien tapa k\u00e4sitell\u00e4 tasa-arvoista avioliittolakia vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, miten avioliittoinstituutioon liitetty merkityssis\u00e4lt\u00f6 muuttuu, ja miten ei-heteroseksuaalisiksi kategorisoidut suhteet merkityksellistet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Riitta Jallinojan (2006) mukaan Helsingin Sanomat pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n erityisesti vahvana uutislehten\u00e4 ja mielipidefoorumina (mts. 27). Periaatelinjassaan Helsingin Sanomat (2013) m\u00e4\u00e4rittelee itsens\u00e4 sitoutumattomaksi p\u00e4iv\u00e4lehdeksi, jonka tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 \u201dkansanvaltaisuutta, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja mielipiteen vapautta\u201d. Erityisesti Helsingin Sanomat painottaa yhteiskunnan moniarvoisuutta ja mielipiteen vapautta (mt.), l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan se on siis liberaali sanomalehti. Useat tarkastelemani aineiston liberalismiin tukeutuvista kirjoituksista, olivat jollakin tavalla sis\u00e4isesti ristiriitaisia, joten olisi tarkempaa puhua vulgaariliberalismista. Helsingin Sanomat on m\u00e4\u00e4ritelty laatulehdeksi (ks. esim Jallinoja 2006, 26\u201327). Jallinojan mukaan laatulehden keskeinen kriteeri on tiedon totuudellisuus, objektiivisuus ja neutraali esitystapa (mts. 28). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s tutkimaani aineistoon kuuluvissa kirjoituksissa, joissa avioliittolain puolesta argumentoidaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti asiapohjaisilla argumenteilla, eik\u00e4 pyrit\u00e4 vetoamaan lukijan tunteisiin.<\/p>\n
Valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 asemastaan huolimatta Helsingin Sanomat on samanaikaisesti nime\u00e4\u00e4n my\u00f6ten p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun paikallislehti. Lehti k\u00e4sittelee hyvin paljon nimenomaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asioita. Lehdess\u00e4 julkaistujen artikkelien n\u00e4k\u00f6kulman ja aihepiirin perusteella sen voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 leimallisesti urbaanin koulutetun keskiluokan lehdeksi, ei niink\u00e4\u00e4n koko kansan sanomalehdeksi.<\/p>\n
Tutkimusaineisto<\/b><\/u><\/p>\n
Tutkimusaineistoni koostuu seitsem\u00e4st\u00e4toista Helsingin Sanomissa julkaistuista julkilausuttuja mielipiteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kirjoituksesta. Kaikki tutkimaani aineistoon sis\u00e4ltyv\u00e4t kirjoitukset on julkaistu sek\u00e4 Helsingin Sanomien internet-sivuilla, ett\u00e4 painetussa lehdess\u00e4. Aineisto on ker\u00e4tty etsim\u00e4ll\u00e4 kirjoituksia Helsingin Sanomien internet-sivuilla olevan hakukoneen avulla ja valitsemalla hakutuloksista ne kirjoitukset, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t tutkimusaineistolle asettamani kriteerit. K\u00e4ytin kolmea eri hakusanaa, jotka olivat 1. tasa-arvoinen avioliittolaki 2. sukupuolineutraali avioliittolaki<\/i> ja 3. homoliitot.<\/i><\/p>\n
Tutkimusaineistoon hyv\u00e4ksytyn kirjoituksen oli t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kaksi kriteeri\u00e4. Ensinn\u00e4kin sen oli sis\u00e4llett\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4neen lausuttuja tasa-arvoista avioliittolakia puolustavia argumentteja, eli kirjoittajan oli otettava kantaa. Julkisen sanan neuvoston (2013) journalistin ohjeiden mukaan yleis\u00f6n on voitava erottaa tosiasiat mielipiteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi uutisteksteiss\u00e4 ei ole selke\u00e4sti artikuloituja mielipiteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 uutistekstit olisivat irrallisia niiden kirjoittajan mielipiteist\u00e4, mutta koska uutisteksteiss\u00e4 ei pyrit\u00e4 argumentoimaan, rajasin ne aineiston ulkopuolelle.<\/p>\n
Toiseksi tekstin oli edustettava jollakin tavalla Helsingin Sanomien kantaa. Tekstin oli oltava joko Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoitus, lehden toimittajan tai vakituisen avustajan kirjoittama, tai p\u00e4\u00e4kirjoitussivulla julkaistava lehden ulkopuolisen, usein asiantutijateht\u00e4viss\u00e4 toimivan henkil\u00f6n kirjoittama Vieraskyn\u00e4-kirjoitus. Yleis\u00f6nosastolla julkaistut mielipidekirjoitukset rajasin aineiston ulkopuolelle, sill\u00e4 niiden ei voi katsoa edustavan lehden ideologista linjaa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi siit\u00e4, ett\u00e4 yleis\u00f6nosastolla julkaistiin my\u00f6s tasa-arvoista avioliittolakia vastustavia kirjoituksia, mutta en l\u00f6yt\u00e4nyt ainuttakaan lakialoitetta vastustavaa teksti\u00e4, joka olisi ollut Helsingin Sanomien toimittajan tai avustajan kirjoittama, tai olisi julkaistu Vieraskyn\u00e4-palstalla. T\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 instituutiona Helsingin Sanomat kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia.<\/p>\n
Tutkimusaineiston tekstit on julkaistu 16.2.2013\u20135.8.2015 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Varhaisimmat teksteist\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t ulkomaisia lakihankkeita. Suomalaisten lakihankkeiden k\u00e4sittely Helsingin Sanomien kirjoituksissa alkoi eduskunnan lakivaliokunnan p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 olla k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 uutta avioliittolakia vuoden 2013 alkupuolella. Erityisen ajankohtaiseksi suomalainen lakihanke nousi avioliittolain muutosta k\u00e4sittelev\u00e4n kansalaisaloitteen ajamiseksi perustetun Tahdon2013 -kampanjan my\u00f6t\u00e4. Tutkimusaineistolle asetetut kriteerit t\u00e4ytt\u00e4vien kirjoitusten julkaisu loppui l\u00e4hes kokonaan eduskunnan hyv\u00e4ksytty\u00e4 lainmuutoksen vuoden 2014 loppupuolella.<\/p>\n
Tasa-arvoista avioliittolakia puoltaneet argumentit Helsingin Sanomissa<\/b><\/u><\/p>\n
Tutkimusaineistoon kuuluneessa seitsem\u00e4ss\u00e4toista tekstiss\u00e4 tasa-arvoista avioliittolakia puolustettiin hyvin erilaisin argumentein. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti ja temaattisesti nelj\u00e4 argumenttityyppi\u00e4 nousi kaikkein merkitt\u00e4vimmiksi. Ensimm\u00e4isen tyypin nimesin vox populi<\/i> -argumentiksi. N\u00e4m\u00e4 argumentit vetosivat kansan enemmist\u00f6n tahtoon ja demokratiaan. Tyypillinen enemmist\u00f6n tahtoon vetoava argumentti esiintyy Marko Liiraksen ja Oras Tynkkysen 18.2.2013 julkaistussa Vieraskyn\u00e4-kirjoituksessa:
\n<\/i><\/p>\n
Tuoreimman mielipidekyselyn mukaan suomalaisten selv\u00e4 enemmist\u00f6 on tasa-arvoisen avioliittolain kannalla. Kuudesta hallituspuolueesta viisi on asettunut tukemaan lakia. Toistaiseksi Suomi on kuitenkin viel\u00e4 ainoa Pohjoismaa, joka kielt\u00e4\u00e4 samaa sukupuolta olevilta pareilta oikeuden avioliittoon. (Liiras & Tynkkynen, HS 18.2.2013)<\/i><\/p>\n
Yleisesti enemmist\u00f6n tahtoon vetoavat argumentit eiv\u00e4t ole suoria, avioliittolain laaja kannatus esitet\u00e4\u00e4n neutraalina tosiasiana, jonka perusteella lukijan oletetaan tekev\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tasa-arvoisen avioliittolain tarpeellisuudesta.<\/p>\n
Toinen merkitt\u00e4vist\u00e4 argumenttityypeist\u00e4 kytkeytyi ensimm\u00e4iseen melko tiukasti. T\u00e4t\u00e4 argumenttityyppi\u00e4 kutsun liberaaliksi argumentiksi. Liberaalit argumentit vetoavat universaaleihin oikeuksiin, tasa-arvoon lain edess\u00e4, yhteiskunnan moniarvoisuuteen ja t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4n vaatimukseen valtion arvovapaudesta. Osa liberaaleista argumenteista korostaa my\u00f6s yksil\u00f6n oikeutta valita. Liberaalit argumentit edustavat n\u00e4kemykseni mukaan kaikkein puhtaimmin Helsingin Sanomien ideologista linjaa ja ne esiintyv\u00e4t yleisimmin lehden p\u00e4\u00e4kirjoituksissa. Malliesimerkki liberaalista argumentista esiintyy lehden 4.3.2013 julkaistussa p\u00e4\u00e4kirjoituksessa:<\/p>\n
Vaikeissa aiheissa on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tasa-arvoisuus lain edess\u00e4 on sivistysvaltion perusteita. Sivistyneeseen yhteiskuntaan mahtuu erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja tapoja el\u00e4\u00e4. Omat valinnat ja n\u00e4kemykset eiv\u00e4t saa olla syy rajoittaa muiden vastaavia oikeuksia. (P\u00e4\u00e4kirjoitus, HS 4.3.2013)<\/i><\/p>\n
Tyypillisesti liberaalit argumentit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t samanaikaisesti useita liberalismin ulottuvuuksia, tutkimusaineistossa ihmisten tasa-arvoisuus lain edess\u00e4 nousi kuitenkin kaikkein t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ulottuvuudeksi.<\/p>\n
Kolmannen argumentin nimesin viiteryhm\u00e4argumenteiksi. N\u00e4iss\u00e4 argumenteissa Suomea verrattiin johonkin sen viiteryhm\u00e4\u00e4n kuuluvaan maahan. Yleisimmin viiteryhm\u00e4\u00e4n kuuluivat muut Pohjoismaat, mutta my\u00f6s muut l\u00e4nsimaat kelpasivat usein vertailukohteeksi. Viiteryhm\u00e4argumentti esiintyy osana aiemmin siteeraamaani Liiraksen ja Tynkkysen (HS 18.2.2013) vox populi<\/i> -argumenttia. Tyypillist\u00e4 viiteryhm\u00e4argumenteille oli esitt\u00e4\u00e4 Suomi viiteryhm\u00e4ns\u00e4 tyypillisen\u00e4 j\u00e4senen\u00e4, jota juuri viiteryhm\u00e4n j\u00e4senyys velvoittaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n tasa-arvoisen avioliittolain.<\/p>\n
Nelj\u00e4s usein k\u00e4ytetty argumenttityyppi asetti vastakkain edistyksen ja taantumuksen. T\u00e4m\u00e4 argumentti sopii hyvin viiteryhm\u00e4argumentin yhteyteen. Tasa-arvoinen avioliittolaki m\u00e4\u00e4riteltiin argumenteissa edistykselliseksi hankkeeksi ja varoiteltiin lain s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen johtavan takapajuisuuteen. Argumentti esiintyy harvinaisen peittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 Helsingin Sanomien Lontoon kirjeenvaihtaja Annamari Sipil\u00e4n 24.5.2015 julkaistussa kolumnissa:<\/p>\n
Harvalla l\u00e4nsimaalla on en\u00e4\u00e4 varaa ja halua leimautua takapajulaksi. Se Suomenkin kannattaisi muistaa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole viel\u00e4 voimassa, vaikka eduskunta hyv\u00e4ksyikin lakimuutoksen viime vuonna. (Sipil\u00e4, HS 24.5.2015)<\/i><\/p>\n
Muunlaiset argumentit esiintyv\u00e4t aineistossa huomattavasti harvemmin. Yleisin n\u00e4ist\u00e4 oli v\u00e4lineellinen argumentti, joka esitti tasa-arvoisen avioliittolain v\u00e4lineen\u00e4 jonkin muun hyv\u00e4n, esimerkiksi talouskasvun tai strategisen turvallisuuden saavuttamiseksi. Muutamat argumenteista olivat luonteeltaan my\u00f6s uskonnollisia, mutta n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t teksteiss\u00e4\u00e4n ainoastaan kirkkoon sidoksissa olevat asiantuntijat, k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n kirkon sis\u00e4isi\u00e4 asioita. Yhdysvaltoja k\u00e4sitelleiss\u00e4 teksteiss\u00e4 verrattiin usein avioliittolain ajamista kansalaisoikeustaisteluihin ja annettiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vastustajien olevan \u201dhistorian v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella\u201d.<\/p>\n
Helsingin Sanomien (2013) periaatelinja n\u00e4kyy sen k\u00e4ytt\u00e4miss\u00e4 argumenteissa. P\u00e4\u00e4kirjoituksissa vedotaan usein enemmist\u00f6n tahtoon ja tasa-arvoon lain edess\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kahta argumenttia voi mielest\u00e4ni pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 sananvapauden kanssa Helsingin Sanomien ideologisen linjan ytimen\u00e4. Ne kuitenkin suhteutuvat toisiinsa kuitenkin melko j\u00e4nnitteisesti. Ensinn\u00e4kin usein enemmist\u00f6n tahtoon vetoaminen on huono argumentti, sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ainoastaan silloin, kun enemmist\u00f6 on argumentoijan kanssa samaa mielt\u00e4. Ongelmallisemmaksi asia tulee, kun marginalisoidun v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4n oikeuksia puolustetaan enemmist\u00f6n mielipiteen avulla. Marginalisoidun ryhm\u00e4n oikeudet eiv\u00e4t voi olla riippuvaisia enemmist\u00f6n hyv\u00e4ntahtoisuudesta.
\nHelsingin Sanomien sitoutuminen yht\u00e4aikaisesti enemmist\u00f6n tahtoon, tasa-arvoon lain edess\u00e4 ja mielipiteen vapauteen tuottaa mielenkiintoisia j\u00e4nnitteit\u00e4. Mit\u00e4 tapahtuu kun enemmist\u00f6n tahto vaatii ep\u00e4liberaaleja toimia? Miten konservatiivisen kansanedustajan vapaa tahto toteutuu p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 ihmisryhmien tasa-arvoisista oikeuksista lain edess\u00e4? Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoitusten luennoiva kirjoitustyyli vain toteaa asian, eik\u00e4 kykene ottamaan tuottamiaan ristiriitoja huomioon. Liberalistisen argumentoinnin tuottamat paradoksit k\u00e4yv\u00e4t hienosti ilmi 16.2.2013 julkaistussa p\u00e4\u00e4kirjoituksessa, jossa todetaan:<\/p>\n
On tasa-arvon periaatteiden mukaista, ett\u00e4 samaa sukupuolta olevilla on samanlainen oikeus avioliittoon kuin heteropareillakin. Yht\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s se, ett\u00e4 kaikki kansanedustajat eiv\u00e4t ole asiasta samaa mielt\u00e4. (P\u00e4\u00e4kirjoitus, HS 16.2.2013)
\n<\/i><\/p>\n
Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tulee siis pyrki\u00e4 tasa-arvoon, mutta itse lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n ei tarvitse kannattaa pyrkimyst\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on oikeus omaan yksil\u00f6lliseen mielipiteeseens\u00e4.<\/p>\n
Eduskunnan toimintaa k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 lakialoitteet jaotellaan joissakin kirjoituksissa arvopohjaisiin aloitteisiin ja politiikan todelliseen substanssiin, eli t\u00e4rkeisiin aloitteisiin. T\u00e4m\u00e4 dikotomia todella haitallinen, sill\u00e4 se jakaa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t asiat niihin, joilla on oikeasti merkityst\u00e4 ja sitten arvovalintoihin, joilla on l\u00e4hinn\u00e4 viihdearvoa. Helsingin Sanomien status laatulehten\u00e4 pahentaa tilannetta, koska sill\u00e4 on yhteiskunnallista valtaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 asiat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t t\u00e4rkein\u00e4 ja mitk\u00e4 luokitellaan triviaaleiksi \u201domantunnonkysymyksiksi\u201d.<\/p>\n
Mielenkiintoisen kuvan piirt\u00e4\u00e4 se, mink\u00e4laisilla argumenteilla tasa-arvoista avioliittolakia ei puolustettu. Avioliitto-oikeutta k\u00e4siteltiin kirjoituksissa hyvin abstraktilla tasolla, asiana joka ei koske kirjoittajaa, vaan jotakin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen abstraktia \u201cyleist\u00e4 homoa\u201d. Ainoastaan yhdess\u00e4 kirkkoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kirjoituksessa (HS 15.5.2013) viitattiin todellisiin ihmisiin, joihin laki vaikuttaa. Merkitt\u00e4v\u00e4 tulos on se, ett\u00e4 familistisia argumentteja ei k\u00e4ytetty lain puolustamisessa kertaakaan. Avioliittoa k\u00e4sitteleviin julkisiin keskusteluihin liittyy hyvin usein lasten hyv\u00e4\u00e4n ja perhearvoihin kiinnittyv\u00e4 familistinen diskurssi. Tarkastelemassani aineistossa lapsen oikeuksiin ei viitattu kuitenkaan kertaakaan ja (perheen sis\u00e4inen) adoptio mainittiin vain yhdess\u00e4 p\u00e4\u00e4kirjoituksessa (HS 27.11.2014). Toinen mielenkiintoinen ilmi\u00f6 oli romanttisen diskurssin t\u00e4ydellinen puute. Samaan juridiseen sukupuoleen luokiteltujen henkil\u00f6iden liitoista puhuttiin todella abstraktilla tasolla oikeuksien, tasa-arvon ja taloudellisen ynn\u00e4 muun hy\u00f6dyn yhteydess\u00e4. Romanttisen ja familistisen diskurssin puutteesta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 samaan juridiseen sukupuoleen luokiteltujen henkil\u00f6iden v\u00e4liset parisuhteet merkityksellistet\u00e4\u00e4n eri tavoin kuin heteroseksuaalisiksi tulkitut parisuhteet.<\/p>\n
On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, miten kirjoituksissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n homoseksuaalisuutta. Yksik\u00e4\u00e4n tarkastelemani teksti ei problematisoinut sukupuolta mill\u00e4\u00e4n tavalla, vaan sukupuoli ja seksuaalisuus esitettiin essentialistisina, muuttumattomina kategorioina. Transsukupuolisia ei k\u00e4sitelty kirjoituksissa lainkaan ja kaikki samansukupuolista halua tuntevat kategorisoitiin joksikin yleiseksi \u201dhomoksi\u201d tai \u201dhomoiksi ja lesboiksi\u201d. Helsingin Sanomissa esiintyv\u00e4\u00e4 argumentointia vaivaavat Schwartzmanin (2006) esille nostamat liberalismin ongelmat, liberalismin abstraktio, individualistinen ihmisk\u00e4sitys ja yksityisen ja julkisen voimakas dikotomisointi. Liberalismin subjekti on abstrakti yksil\u00f6, t\u00e4ydellinen yleistys, jonka kaikki ominaisuudet ja sosiaaliset siteet on abstrahoitu pois. T\u00e4m\u00e4n kaltainen l\u00e4hestymistapa uusintaa hegemonisia valtarakenteita, sill\u00e4 syrjint\u00e4 ja eriarvoisuus syntyv\u00e4t juuri ihmisten v\u00e4listen erojen arvottavasta ja eriarvoistavasta merkityksellist\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Kun kulttuurisesti merkityksellistetyt erot abstrahoidaan pois, h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t samalla eriarvoisuutta tuottavat ja uusintavat merkitysj\u00e4rjestelm\u00e4t. Argumentointi siirt\u00e4\u00e4 lakia vastustavien arvon\u00e4k\u00f6kohdat yksityisen alueelle, ne eiv\u00e4t saa est\u00e4\u00e4 kansalaisten tasa-arvoisuutta lain edess\u00e4, samalla kuitenkin homofobiset cisseksistiset<\/i> n\u00e4kemykset saavat legitimiteetin yksil\u00f6n yksityisin\u00e4 arvovalintoina, joihin h\u00e4nell\u00e4 on t\u00e4ysi oikeus. Tapa, jolla Helsingin sanomat puolustaa tasa-arvoista avioliittolakia, tuottaa homonormatiivisuutta ja marginalisoi entisest\u00e4\u00e4n niit\u00e4 seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvia, jotka eiv\u00e4t ole valkoisia keskiluokkaisia cis-miehi\u00e4<\/i> abstrahoimalla LGBTIQ-spektrin sis\u00e4iset erot pois. Erityisen huomionarvoista on sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen t\u00e4ydellinen puuttuminen aineistosta, sill\u00e4 binaariseen sukupuolik\u00e4sitykseen nojaavan avioliittolain muuttaminen helpottaa my\u00f6s sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen asemaa merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Nykyinen avioliittolaki pakottaa transihmisen eroamaan tai vaihtamaan virallistetun parisuhteensa muotoa aviopuolisostaan ehtona juridisen sukupuolen vahvistamiseksi vastaamaan henkil\u00f6n todellista sukupuolta (Finlex 2002).<\/p>\n
——————————————<\/p>\n
1 K\u00e4site cissukupuolisuus kuvaa sukupuoli-identiteetin ja syntym\u00e4n yhteydess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyn juridisen sukupuolen yhteensopivuutta. Cisseksismi on tiivistettyn\u00e4 ajattelutapa, joka n\u00e4kee sukupuolen bin\u00e4\u00e4risen\u00e4 kategoriana, joka paikantuu jollakin tavoin ruumiiseen, esimerkiksi genitaaleihin tai kromosomeihin. Cisseksismi joko h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 trans- ja muunsukupuolisuuden n\u00e4kyvist\u00e4, tai siihen liittyy cissukupuolisuuden kategorisointi trans- ja muunsukupuolisuutta arvokkaammaksi.<\/p>\n
2 Cis-mies on henkil\u00f6, joka on sukupuoli-identiteetilt\u00e4\u00e4n mies ja joka on syntym\u00e4n yhteydess\u00e4 kategorisoitu juridiselta sukupuoleltaan mieheksi.<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/b><\/u><\/p>\n
Tarkastelin t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa Helsingin Sanomissa esiintyneit\u00e4 tasa-arvoista avioliittolakia puoltaneita argumentteja. Suuri osa argumenteista jakautui nelj\u00e4\u00e4n kategoriaan: enemmist\u00f6n mielipiteiseen vetoaviin vox populi\u00a0<\/i>-argumentteihin, edellisiin vahvasti sidoksissa oleviin liberalistiseen maailmankuvaan perustuviin argumentteihin, viiteryhm\u00e4vertailuun perustuviin argumentteihin ja edistyksen ja taantumuksen vastakkainasetteluun perustuviin argumentteihin. N\u00e4iden lis\u00e4ksi esiin nousi joukko v\u00e4lineellisi\u00e4 argumentteja, joiden mukaan tasa-arvoinen avioliittolaki tuottaisi jotakin sen itsens\u00e4 ulkopuolista hyv\u00e4\u00e4, kuten talouskasvua. Muutenkin kirjoitukset henkiv\u00e4t v\u00e4lineellist\u00e4 suhtautumista oikeuksiin. Ainoastaan yhdess\u00e4 argumentissa viitattiin todellisiin ihmisiin, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n tasa-arvoinen avioliittolaki vaikuttaisi positiivisesti (P\u00e4\u00e4kirjoitus HS 15.5.2013). Monissa muissa tapauksissa lakia perusteltiin jollakin sen tuottamalla ulkoisella hy\u00f6dyll\u00e4, kuten kuulumisella l\u00e4nsimaiseen arvoyhteis\u00f6\u00f6n tai positiivisesti merkityksellistettyyn viiteryhm\u00e4\u00e4n. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on juuri niiden ihmisten n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n lailla on positiivista vaikutusta. Jopa suomen ensimm\u00e4inen avoimesti homoseksuaalinen kansanedustaja Oras Tynkkynen, asettuu tietyll\u00e4 tavalla tilanteensa ulkopuolelle ja argumentoi lain puolesta vetoamalla sen tuottamaan taloudelliseen hy\u00f6tyyn (Liiras & Tynkkynen, HS 18.2.2013) Hy\u00f6tyyn perustuva argumentointi on hyvin vaarallista puolustettaessa oikeuksia, varsinkin marginalisoitujen ryhmien oikeuksia. On moraalisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ja kielt\u00e4\u00e4 oikeuksia niiden utiliteetin tai sen puutteen perusteella. Utiliteettiin perustuva argumentointi merkityksellist\u00e4\u00e4 oikeudet joksikin niiden tuottaman ulkoisen hy\u00f6dyn l\u00e4hteiksi, joilla ei ole niiden tuottamasta ulkopuolisesta hy\u00f6dyst\u00e4 riippumatonta arvoa. Kun t\u00e4t\u00e4 argumentointia seuraa sen loogiseen p\u00e4\u00e4tepisteeseen, kiellet\u00e4\u00e4n kaikkien oikeuksien itseisarvo.<\/p>\n
Tasa-arvoista avioliittolakia puolustavissa kirjoituksissa samaan juridiseen sukupuoleen luokiteltujen ihmisten parisuhteet merkityksellistettiin tutkimassani aineistossa eri tavoin kuin eri sukupuoliin kategorisoitujen henkil\u00f6iden v\u00e4liset suhteet. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi ilmi negaation kautta. Avioliittolakia puoltavista teksteist\u00e4 puuttuivat t\u00e4ysin sek\u00e4 romanttinen, ett\u00e4 familistinen diskurssi, jotka liittyv\u00e4t molemmat erottamattomasti nykyisiin l\u00e4nsimaisiin avioliittoa koskeviin merkityksenantoihin. Vaikka avioliitto on pohjimmiltaan juridis-taloudellinen instituutio, se on samalla tapa saada parisuhteelle yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksynt\u00e4 ja perustaa perhe. N\u00e4in ollen siihen liittyy monia romanttiseen rakkauteen ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 merkityksi\u00e4. Erityisesti familistisen diskurssin puute oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 havainto, sill\u00e4 nykyinen sateenkaariperheiden lapsia koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on hyvin ongelmallinen. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittynyt keskustelu oli aivan eri maailmasta, kuin Riitta Jallinojan (2006) noin kymmenen vuotta aiemmin tutkima familistinen keskustelu. Osin erilainen merkityksenanto voi olla tietoinen strateginen keino, jonka tarkoitus on tehd\u00e4 lain hyv\u00e4ksymisest\u00e4 helpompaa lakiin kielteisesti suhtautuville. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin hyvin ongelmallinen strategia sill\u00e4 merkityksenannot eiv\u00e4t ole neutraaleja, vaan rakentavat jatkuvasti sosiaalista todellisuutta. Helsingin Sanomien 27.11.2014 julkaistussa p\u00e4\u00e4kirjoituksessa todetaan \u201cAvioliittolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n yhdist\u00e4minen yhdeksi avioliittolaiksi olisi osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 parisuhteiden erottelu eriarvoisiin luokkiin ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.\u201d, kuitenkin lehti itse syyllistyy t\u00e4h\u00e4n kategorisointiin tuottamillaan merkityksenannoilla.<\/p>\n
My\u00f6s lehdess\u00e4 julkaistujen kirjoitusten abstrakti, liberalismin perinteest\u00e4 ja laatulehden lajityypist\u00e4 kumpuava tapa k\u00e4sitell\u00e4 avioliittolakia on ongelmallinen kahdella tavalla. Ongelmat ovat hyvin l\u00e4heisess\u00e4 suhteessa Lisa Schwartzmanin (2006) esille nostamiin liberalismin ongelmiin, eli liberalismin abstraktioon ja k\u00e4sitykseen ihmisest\u00e4 individualistisena valitsijana (mts. 1\u20132). Ensinn\u00e4kin kirjoituksissa abstrahoidaan keskustelun kulttuurinen ja sosiaalinen tausta ja sen tuottamat hierarkkiset erot pois. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 marginalisoidun ryhm\u00e4n ainoana ongelmana n\u00e4ytt\u00e4isi olevan avioliitto-oikeuden puuttuminen. LGBTIQ-ihmisten kohtaama syrjint\u00e4, riisto ja v\u00e4kivalta sulkeistetaan pois. Toinen ongelma liittyy l\u00e4heisesti ensimm\u00e4iseen. Kirjoituksissa k\u00e4siteltiin avioliittolaista hy\u00f6tyvi\u00e4 ihmisi\u00e4 jonkinlaisena yleistettyn\u00e4 homona, jonka kaikki laadulliset ominaisuudet on abstrahoitu pois. T\u00e4m\u00e4 yleinen homo muistuttaa hyvin l\u00e4heisesti liberalismin subjektia, abstraktia sosiaalisista suhteista irrotettua yksil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sittelytapa aiheuttaa kaksi ongelmallista seurausta. Ensinn\u00e4kin se, kenen kanssa henkil\u00f6 haluaa muodostaa parisuhteen, n\u00e4ytt\u00e4ytyy yksil\u00f6n vapaana valintana. Toiseksi abstrakti yleistetty homo ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n koko LGBTIQ-spektrin ja siihen liittyv\u00e4t identiteetit, merkityksenannot ja moniperustaisen sorron risteym\u00e4t. Tasa-arvoinen avioliittolaki koskee muitakin kuin keskiluokkaisia valkoisia cis-miehi\u00e4, joiden yksil\u00f6llinen valinta on muodostaa parisuhde toisen samanlaisen miehen kanssa. T\u00e4m\u00e4 ei k\u00e4y ilmi Helsingin Sanomissa julkaistuista avioliittolakia puoltaneista teksteist\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Tuomas Hallamaa<\/b><\/p>\n
Kirjoittaja on opiskelija Helsingin yliopistossa sek\u00e4 ainej\u00e4rjest\u00f6 Kontaktin aiempi puheenjohtaja.<\/i><\/p>\n
<\/p>\n
Kirjallisuus<\/b>
\nChristman, John (2002) Social and Political Philosophy. A\u00a0Contemporary Introduction. Routledge: London.<\/p>\n
Finlex (2002) Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2002\/20020563 (Viitattu 27.4.2016).<\/p>\n
Finlex (2016 [1929]) Avioliittolaki. http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1929\/19290234 (Viitattu 27.4.2016).<\/p>\n
Hellman, Matilda (2010a) Construing and Defining the Out of Control. Addiction in the Media 1968\u20132008. V\u00e4it\u00f6skirja. Svenska social- och kommunalh\u00f6gskolan: Helsingin yliopisto.<\/p>\n
Hellman, Matilda (2010b) From Myth of Marginality to Portrayals of an Addictive Society: Reporting on Addiction in the Finnish Press (1968\u20132006). Addiction Research & Theory, 18(2): 224\u2013242.<\/p>\n
Helsingin Sanomat (2013) Helsingin Sanomien periaatelinja. Helsingin Sanomat 7.1.2013. http:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/a1305633947683 (Viitattu 3.3.2016)<\/p>\n
Jallinoja, Riitta (2006) Perheen vastaisku. Familistista k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n
Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (2016 [1993]) Diskursiivinen maailma: Teoreettiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ja analyyttiset k\u00e4sitteet. Teoksessa Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero Diskurssianalyysi. Tampere: Vastapaino, 26\u201350.<\/p>\n
Julkisen sanan neuvosto (2013) Journalistin ohjeet. http:\/\/www.jsn.fi\/journalistin_ohjeet\/ (Viitattu 1.3.2016).<\/p>\n
Schwartzman, Lisa H. (2006) Challenging Liberalism. Feminism as Political Critique. University Park: The Pennsylvania State University Press.<\/p>\n
Shumway, David (2003) Modern Love. Romance, Intimacy and the Marriage Crisis. New York University Press: New York.<\/p>\n
Tilastokeskus (2015) Suurilevikkisimm\u00e4t sanomalehdet. Tilastokeskus 22.5.2015. http:\/\/www.stat.fi\/tup\/suoluk\/suoluk_kulttuuri.html#sanomalehdet (Viitattu 3.3.1016).<\/p>\n
<\/p>\n
Tutkimusaineisto<\/b>
\nVieraskyn\u00e4 18.2.2013<\/p>\n
Marko Liias Oras Tynkkynen: Tasa-arvoinen avioliittolaki on hy\u00f6dyksi yhteiskunnalle
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1361073211500<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoitus 4.3.2013<\/p>\n
Suomi \u2013 meid\u00e4n, teid\u00e4n, heid\u00e4n vai kaikkien maa?
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1362284825777<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoitus 15.5.2013<\/p>\n
Arkkipiispa patisti kirkkoa pohtimaan ihmisk\u00e4sityst\u00e4\u00e4n
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1368503630845<\/p>\n
Kommentti 20.2.2014<\/p>\n
Aino Frilander: Kyll\u00e4, n\u00e4ill\u00e4kin argumenteilla tasa-arvoista avioliittoa ja homojen adoptio-oikeutta on vastustettu
\nhttp:\/\/nyt.fi\/a1305789687138<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoitus 21.2.2014<\/p>\n
Kansalaisaloite, joka auttaa hallitusta
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1392878420129<\/p>\n
Vieraskyn\u00e4 24.11.2014<\/p>\n
Torsti Sir\u00e9n: Strateginen kommunikaatio vahvistaa turvallisuutta
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1416715127178<\/p>\n
Kolumni 4.12.2014<\/p>\n
Taneli Heikka: Suomen ongelma on k\u00e4sist\u00e4 l\u00e4htenyt tasa-arvo
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/elama\/a1305904169968<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoitus 27.11.2014<\/p>\n
Suomi on jo valmis uuteen avioliittolakiin
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1416977784714<\/p>\n
Vieraskyn\u00e4 5.12.2014<\/p>\n
Petri Luomanen: Raamattu ei sovellu nykyajan normikokoelmaksi
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1417709061837<\/p>\n
N\u00e4k\u00f6kulma 17.12.2014<\/p>\n
Annamari Sipil\u00e4: Avio-onnea teille, hyv\u00e4t Douglas ja Peter
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/ulkomaat\/a1418738296529<\/p>\n
N\u00e4k\u00f6kulma 24.5.2015<\/p>\n
Annamari Sipil\u00e4: Sateenkaari ilmestyi Irlannin taivaalle
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/ulkomaat\/a1432349507787<\/p>\n
Vieraskyn\u00e4 5.8.2015<\/p>\n
Niilo Toivonen: Kirkon on keskusteltava rohkeammin arvoistaan
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1438657289510<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoitus 16.2.2013<\/p>\n
Kansanedustajien olisi reilua kertoa kantansa avioliittolakiin
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1360910685197<\/p>\n
Viikon runo 21.2.2013<\/p>\n
Virpi Salmi: Oi, homoliitot
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/elama\/a1361374424123#<\/p>\n
Kolumni 7.3.2013<\/p>\n
Jussi Pullinen: Eduskunta on kalkkeutunut yl\u00e4huone
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/a1362623127405<\/p>\n
Kolumni 8.4.2013<\/p>\n
Tuomas Niskakangas: Homoliittojen kohtalo ratkesi jo
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1365306055486<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoitus 29.6.2013<\/p>\n
Uutisia kahtiajaon maasta
\nhttp:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1372393620722<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johdanto Eduskunta hyv\u00e4ksyi vuoden 2014 lopulla kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliitosta laiksi, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 astua voimaan vuonna 2017. Lain hyv\u00e4ksymist\u00e4 edelsi hyvin voimakas julkinen keskustelu ja kansalaistoiminta. Merkitt\u00e4vin julkisuudessa n\u00e4kynyt taho oli kansanliikkeeksi noussut kansalaisaloitetta ajanut Tahdon2013 -kampanja. Yht\u00e4kki\u00e4 hyvin monet tuntuivat kannattavan \u201dsamaa sukupuolta olevien avioliittoja\u201d tai \u201dhomoliittoja\u201d. Lain ymp\u00e4rill\u00e4 vellonut julkinen keskustelu alkoi kuitenkin … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":712,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[196,1],"tags":[168,170,169,171,172],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/704"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=704"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/704\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":724,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/704\/revisions\/724"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/712"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=704"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=704"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=704"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}