![\"IMG_0818\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/IMG_0818.jpg\")
Ty\u00f6llistymist\u00e4 voi tukea hyvill\u00e4 sivuainevalinnoilla eik\u00e4 ty\u00f6llistymisen kanssa pit\u00e4isi olla ongelmia, kun yhteiskuntatieteilij\u00f6iden ty\u00f6tt\u00f6myysprosentti oli 4% luokkaa, meille sanottiin henkil\u00f6kunnan puolelta. Edell\u00e4 mainitun kaltaiset kommentit palvelivat opiskelijoiden kokeman ahdistuksen lievitt\u00e4mist\u00e4, mutta eiv\u00e4t niiden taustalla olevan ongelman ratkaisemista.<\/p>\n
Ongelma olisi jo ratkaistu, jos se olisi helppo. Tieteenalan sukujuurten seuraamisen sijaan pit\u00e4isi katsoa rinnalle, muihin tieteenaloihin ja siihen, mit\u00e4 tapahtuu ajassa sek\u00e4 mink\u00e4laisia arvopohjaisia odotuksia tieteeseen kohdistuu. Kuvaan seuraavassa kahta aitaa, joiden ylitt\u00e4mist\u00e4 sosiologien tulisi pyrki\u00e4 harkitsemaan, ett\u00e4 ala olisi paremmin kiinni ajassa ja arjessa.<\/p>\n Ma\u00f1ana: Interventioiden ottaminen havainnoinnin rinnalle<\/b><\/p>\n Sosiologisen tutkimuksen p\u00e4\u00e4linja on ollut pitk\u00e4\u00e4n painottunutta sosiaalisten n\u00e4k\u00f6kulmien erittelyyn kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien avulla (Abbott 2000). Sosiologinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, interventiot ja sosiaalisen muutoksen edist\u00e4minen (Bruhn & Rebach 2007) yhdess\u00e4 tutkimuksen kohteena olevien ihmisten kanssa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi toimintatutkimuksen menetelmi\u00e4 (Virkkunen, Ahonen, Schaupp & Lintula 2010) ovat j\u00e4\u00e4neet alallamme v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n Toimintatutkimuksen rinnalla interventioita voisi edist\u00e4\u00e4 soveltamalla muotoiluajattelun (Design Thinking) l\u00e4hestymistapoja sosiologiassa. Nigel Cross (2006) lis\u00e4\u00e4 muotoilun luonnontieteiden ja humanististen tieteiden rinnalle kolmanneksi tiet\u00e4myksen kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmaksi, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 nopeasti tuotettujen sek\u00e4 kokeiltavissa olevien ja tahdottujen (desired) ratkaisujen tuottamiseen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin (ill-defined\/wicked) ongelmiin. Muotoilu on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmistieteelliseen tutkimukseen perustuvaa, palveluihin (Service Design) sek\u00e4 j\u00e4rjestelmiin (Systemic Design) kohdistuvaa tekemist\u00e4 (di Russo 2016). Sen sijaan, ett\u00e4 yhteiskunnalliset ilmi\u00f6t tutkitaan puhki ennen kuin niille tehd\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, muotoilul\u00e4ht\u00f6iset menetelm\u00e4t, kuten Otto Scharmerin Theory U (2009) t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisten osallistamiseen tahdottujen, jaettujen tulevaisuuksien kehitt\u00e4misess\u00e4 pienin kokeiluin.<\/p>\n Yhteiskuntatieteilij\u00f6in\u00e4 voimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muotoiluajattelussa vahvuuksiamme ihmistieteellisen tutkimuksen osalta, mutta meid\u00e4n kannattaa viel\u00e4 ottaa omiksemme menetelmi\u00e4, joiden avulla voidaan edist\u00e4\u00e4 ratkaisujen tuottamista havaitsemiimme ongelmiin.<\/p>\n In the year 2000:\u00a0Ihmiskeskeisten, digitaalisten palveluj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4miseen osallistuminen<\/b><\/p>\n Sosiologiassa olemme perinteisesti tutkineet meso-tason yhteis\u00f6j\u00e4 ja yleist\u00e4neet yhteiskunnalliselle makro-tasolle n\u00e4ihin rajoittuneita havaintoja. Yhteiskuntatieteellisi\u00e4 tutkimuksia on harvoin toisinnettu kansainv\u00e4lisiss\u00e4 konteksteissa ja harvoin hy\u00f6dynnetty pitkiin aikasarjoihin perustuvia aineistoja. Kun nyky-yhteiskunnissa sosiaalisuus (esim. Facebook), talous ja ty\u00f6 (esim. Uber) ja jopa politiikka (esim. osallistuvan budjetoinnin alustat) ovat digitaalisesti v\u00e4littyneit\u00e4, mahdollisuudet tutkia ja vaikuttaa laajoihin makro-tason ilmi\u00f6ihin ovat nousussa jahka n\u00e4ihin perustuvia data-aineistoja avataan. Avoin data ja MyData ovat avainasemassa uudenlaisten tutkimus- ja kehitysmahdollisuuksien luomisessa.<\/p>\n Digitaalisessa kontekstissa taloudellisen vaihdannan osaksi on raha-arvon tuottamisen rinnalle nousemassa ihmis- ja toimijakeskeinen arvonluonti ja -vaihdanta, joka tapahtuu palvelujen, palveluj\u00e4rjestelmien ja palveluekosysteemien v\u00e4lityksell\u00e4 (Vargo & Lusch 2014). N\u00e4iden avulla voidaan skaalata arvonluontia ihmisist\u00e4 organisaatioihin ja yhteiskuntaan (den Ouden 2011).<\/p>\n Palvelutiede (service science) pyrkii hahmottelemaan tapoja, joilla eri alat johtamisesta, insin\u00f6\u00f6ritieteisiin, ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin sek\u00e4 muotoiluun voivat lis\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia palveluita toteuttavien moniulotteisten palveluj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4miseen (Maglio, Kieliszewski & Spohrer 2010). Jos haluamme sosiologeina edist\u00e4\u00e4 skaalautuvia yhteiskunnallisia interventioita, meid\u00e4n tulisi hahmotella kuinka alamme voisi kytkeyty\u00e4 muihin aloihin.<\/p>\n Sosiaalisten, ihmiskeskeist\u00e4 yhteiskunnallista arvoa tuottavien palveluj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4misess\u00e4 tarvitaan k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 yhteiskunnassa pidet\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisena. Voisiko t\u00e4m\u00e4 olla lis\u00e4arvoa, jota sosiologia voisi tuottaa j\u00e4rjestelm\u00e4kehitykselle?<\/p>\n YTM (sosiologia), KM (toimintatutkimus), KTM (yritt\u00e4jyys), MBA (palvelumuotoilu)<\/i><\/p>\n Mikael Sepp\u00e4l\u00e4<\/b><\/p>\n Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4muotoilija, Fitforpurpo.se<\/i><\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/b> Aittola, H. & Aittola, T. 1990. Yliopisto el\u00e4mismaailmana \u2013 Opiskelun ja hallinnon muutosprosessit 1980-luvun yliopistossa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ylioppilaskunta. Julkaisusarja 31\/1990.<\/p>\n Bruhn, J.G. & Rebach, H.M. 2007. Sociological Practice. Intervention and Social Change. USA: Springer.<\/p>\n Castells, M. 2010. The Rise of the Network Society: The Information Age: Economy, Society, and Culture Volume I. UK: Wiley & Son\u2019s.<\/p>\n Cross, N. 2006. Designerly Ways of Knowing. London: Springer-Verlag.<\/p>\n![\"IMG_0816\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/IMG_0816.png\")
\nAbbott, A. 2000. Chaos of Disciplines. USA: The University of Chicago Press.<\/p>\n