{"id":76,"date":"2014-03-10T16:00:22","date_gmt":"2014-03-10T14:00:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=76"},"modified":"2022-08-18T21:40:10","modified_gmt":"2022-08-18T18:40:10","slug":"yhteiskunta-ja-yhteiskuntaluokat-reflektiota-hsn-luokkakonehankkeesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=76","title":{"rendered":"Reflektiota HS:n luokkakonehankkeesta"},"content":{"rendered":"

Yhteiskunta ja yhteiskuntaluokat: reflektiota HS:n luokkakonehankkeesta<\/strong><\/h2>\n

 <\/strong><\/p>\n

Vuoden vaihteessa Helsingin Sanomat julkaisi Luokkakone-nettipalvelun<\/a>, jonka avulla verkon k\u00e4ytt\u00e4jien on mahdollista testata, mihin yhteiskuntaluokka-asemaan kuuluvat. Testi\u00e4 on tehty yli puoli miljoonaa kertaa ja toimittaja Saska Saarikosken kirjoittama juttu oli luetumpi kuin yksik\u00e4\u00e4n HS:n 2013 julkaisemista artikkeleista.Olin mukana toteuttamassa Luokkakonetta HS:n toimittajien Esa M\u00e4kisen ja Saska Saarikosken kanssa alusta saakka. Suunnittelussa hy\u00f6dynnettiin yhteiskuntaluokkia koskevia teorioita ja ennen kaikkea aiempaa tutkimusta aiheesta. Testin pohjaksi toteutettiin alkukes\u00e4st\u00e4 2013 kysely HS:n verkkosivulla, johon saatiin yli 60000 vastausta.<\/p>\n

Silti Luokkakone ei ollut miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ensisijaisesti akateeminen tutkimushanke. Sellaisen tutkimuksen tulokset olisin luultavasti pyrkinyt v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n suurelle yleis\u00f6lle  vaikkapa lehdist\u00f6tiedottein tai vaikkapa ”Luokaton Suomi?”-kirjan (Erola 2010a) tapaisen teoksen kokoamalla.<\/p>\n

Miksi sitten l\u00e4hdin hankkeeseen? Alkujaan motiivina oli aineiston saaminen tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Muutamankin tuhannen vastaajan kyselyaineiston ker\u00e4\u00e4minen postitse maksaa tavallisesti kymmeni\u00e4 tuhansia euroja eik\u00e4 edes nettikyselyiss\u00e4 yleens\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 vastaaviin volyymeihin. Kyselyyn oli mahdollista sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 asioita, joita Suomessa ei ole t\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa koskaan aiemmin selvitetty. Kun suuria tieteellisi\u00e4 ambitioita ei ollut, kysely mahdollisti my\u00f6s hieman v\u00e4hemm\u00e4n ilmeisten asioiden kysymisen testaamisen.<\/p>\n

J\u00e4lkik\u00e4teen arvioiden suurimmat akateemiset hy\u00f6dyt ovat olleet toisaalla. Selvit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kyselyn sosiologista taustaa, sen rajoitteita ja vahvuuksia, sek\u00e4 mit\u00e4 koko projekti on opettanut yhteiskuntaluokista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kapeasta laveaan<\/strong><\/p>\n

Luokkakone sai alkunsa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013, jolloin toimittaja Esa M\u00e4kinen pyysi apua yhteiskuntaluokkaa koskevan testin suunnittelemiseksi HS:n verkkosivulle. M\u00e4kinen oli aiemmin tutustunut Fiona Devinen ja Mike Savagen BBC:lle toteuttamaan yhteiskuntaluokkatestiin<\/a>  ja halusi tehd\u00e4 jotain samanlaista Suomessa. L\u00e4hestymistavan oli tarkoitus olla brittej\u00e4 kevyempi. Esa pyysi minua aluksi yksinkertaisesti listaamaan kriteereit\u00e4, joita hy\u00f6dynt\u00e4en suomalaiset voitaisiin jakaa yksinkertaisella tavalla pisteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteiskuntaluokkiin. En suostunut. Vakuutin Esan ja pian mukaan tulleen Saska Saarikosken, ett\u00e4 ei ole lainkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, millaisin kriteerein suomalaiset pit\u00e4isi luokkiin jakaa.<\/p>\n

Itsell\u00e4ni on vuosien kokemus perinteisemm\u00e4st\u00e4 l\u00e4hestymistavasta yhteiskuntaluokkien mittaamiseen. Se perustuu ammattien mittaamiselle ja luokittelulle vahvoja teoreettisia periaatteita hy\u00f6dynt\u00e4en. Esimerkiksi kansainv\u00e4lisesti eniten k\u00e4ytetty ja my\u00f6s itseni eniten soveltama Eriksonin-Goldthorpen (EG) luokkaluokittelu jakaa ihmiset yhteiskuntaluokkiin ammattien mukaan valvonnan helppouden ja ty\u00f6n itsen\u00e4isyyden asteen perusteella (Erikson & Goldthorpe 1992; Goldthorpe 2000).<\/p>\n

On niin teoreettisesti kuin empiirisestikin helppoa perustella, ett\u00e4 mik\u00e4li yhteiskuntaluokilla tarkoitetaan kaikkein perustavimminlaatuista tapaa jakaa ihmiset ryhmiin, ammatti on n\u00e4ist\u00e4 ilmeisin.  Se on t\u00e4rke\u00e4 linkki koulutuksen ja tulojen v\u00e4lill\u00e4. Pelkk\u00e4 koulutus ei moderneissa yhteiskunnissa takaa asemaa, hyvinvointia, valtaa tai arvostusta. Ammatti on useimpien tulojen t\u00e4rkein l\u00e4hde, olkoon kyse sitten omasta, puolison tai muiden perheenj\u00e4senten ammateista. (Ks. Erola 2010b.)<\/p>\n

Viime vuosien keskeinen kiistakysymys luokkatutkimuksessa on kuitenkin ollut, onnistutaanko t\u00e4llaisella kapea-alaisella m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4 todellakin tavoittamaan yhteiskuntaluokka-asemien ydin. Vastakkaista n\u00e4kemyst\u00e4 edustaa ns. ”sateenvarjol\u00e4hestymistapa” (Conley 2008). Sen mukaan luokka-asemaan vaikuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki yhteiskunnan stratifioivat tekij\u00e4t; n\u00e4ist\u00e4 oikeastaan mit\u00e4 tahansa voidaan tutkimuksen tarkoitus huomioon ottaen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luokka-aseman mittaamiseen.<\/p>\n

Vaikka sateenvarjol\u00e4hestymistapa hyv\u00e4ksytt\u00e4isiinkin, voidaan edelleen kysy\u00e4, ovatko kaikki stratifioivat tekij\u00e4t todella yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 ja mik\u00e4 niiden suhde toisiinsa on. Ja edelleen, millainen n\u00e4iden eriarvoisuutta kuvaavien tekij\u00f6iden perusteella muodostettu luokkaluokittelu tarkkaan ottaen olisi? Jotta Luokkakone oli mahdollista toteuttaa jonkinlaisella luotettavuudella, piti sit\u00e4 varten ensin pysty\u00e4 vastaamaan kaikkiin n\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Luokkakysely<\/strong><\/p>\n

Aikaisempien sosiaalista eriarvoisuutta koskevien tutkimusten perusteella voitiin olettaa, ett\u00e4 ammatin lis\u00e4ksi keskeisi\u00e4 yhteiskuntaa stratifioivia tekij\u00f6it\u00e4 ovat ainakin koulutus ja tulot (esim. Ganzeboom ym. 1992; Hansen 2001). Samaan tapaan voitiin argumentoida, ett\u00e4 yksil\u00f6iden oman aseman lis\u00e4ksi keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat l\u00e4heisten asemat: vanhemmat (Hout & DiPrete 2006), mahdollinen puoliso (Blossfeld & Timm 2003) ja yst\u00e4v\u00e4t (Chan & Goldthorpe 2004). Niin sanotussa ”urban underclass” \u2013keskustelussa (Marks 1991; Wilson 2012) ja postmodernissa luokkakritiikiss\u00e4 (Waters 1994) oli lis\u00e4ksi nostettu esille my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myys eriarvoisuuden ulottuvuutena, jonka ammattipohjainen tarkastelu mahdollisesti hukkaa. Toinen samoissa puheenvuoroissa toisinaan esille tuotu aspekti oli luokka-aseman subjektiivinen merkitys; voidaan argumentoida, ett\u00e4 yhteiskuntaluokilla ei ole merkityst\u00e4, koska ihmiset eiv\u00e4t identifioi itse\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 luokkien mukaan (Pakulski & Waters 1996).<\/p>\n

Muita perinteisesti luokka-asemiin liitettyj\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat valta ja varallisuus (Mills 1999; Wright 2008). Ensimm\u00e4ist\u00e4 on vaikea mitata suoraan. V\u00e4lillinen mittaaminen sen sijaan on mahdollista. Esimerkiksi EG-luokittelu ottaa esimiesaseman jossain m\u00e4\u00e4rin huomioon. Viel\u00e4 kontrastoituneemmin valta-asema korostuu, kun luokittelun ylemm\u00e4st\u00e4 professioluokasta (I) erotellaan erikseen johtajat. Varallisuuden merkitys yhteiskuntaluokille on kiistaton. Ongelmana on varallisuuden mittaaminen survey-kyselyss\u00e4. Esimerkiksi omistusasumisen voidaan ajatella olevan jonkinlainen ep\u00e4suora varallisuuden mittari, mutta miten arvioida asuntovarallisuuden suuruus taikka k\u00e4ytetyn auton ja mets\u00e4palstan arvo? Toisaalta voidaan argumentoida, ett\u00e4 varallisuus on joko kasautunutta pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuloa tai perittyj\u00e4 materiaalisia resursseja. N\u00e4in ollen tulojen ja vanhempien aseman pit\u00e4isi kattaa suuri osa varallisuuden stratifioivista elementeist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4llaista yhteiskuntaluokkien rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 survey-aineistoja oli toki olemassa jo ennest\u00e4\u00e4n; ensimm\u00e4inen itselleni mieleen tuleva oli Turussa ker\u00e4\u00e4m\u00e4mme Suomi 1999-2009 kulutus ja el\u00e4m\u00e4ntapa-kyselyt (Sarpila ym. 2010). Uusinkin aalto n\u00e4ist\u00e4 aineistoista oli kuitenkin jo muutaman vuoden vanha (median\u00e4k\u00f6kulmasta arvioiden) eiv\u00e4tk\u00e4 ne olleet erityisesti suunniteltuja luokkatutkimukseen. Ratkaiseva puute oli Luokkakoneeseen halutut kulttuuriset tekij\u00e4t muuttujat, joilla selvitett\u00e4isiin hieman bourdieulaisittain erilaisia harrastuksia ja mediank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eri luokka-asemissa.<\/p>\n

Ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusi aineisto verkkokyselyn\u00e4 Helsingin Sanomien nettisivulla oli mahdollista huomioida kaikki edelt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t. Lis\u00e4ksi etuna olisi se, ett\u00e4 nettiaineistoa k\u00e4ytett\u00e4isiin nettivastaajien luokittelemiseen. Aineiston ja tulevien luokkakoneen vastaajien voitiin olettaa edustavan suurin piirtein toisiaan vastaavia populaatioita.<\/p>\n

Itse aineiston ker\u00e4\u00e4minen sujui kes\u00e4ll\u00e4 2013 ilman suurempia ongelmia. Suurin yll\u00e4tys oli kyselyn suosio; aineistoon saatiin yli 60000 vastausta. N\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lsiv\u00e4t yli 16000 erilaista ammattinimikett\u00e4, jotka tutkimusavustajina toimineet opiskelijat Sanna Kailaheimo, Ville Savolainen ja Essi Virtanen menestyksekk\u00e4\u00e4sti jakoivat ISCO88-ammattiluokittelun ryhmiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Aineisto ja analyysit<\/strong><\/p>\n

Syksy oli pitk\u00e4ll\u00e4 ennen kuin aineiston analyysiin luokkakoneen mittareita varten varsinaisesti p\u00e4\u00e4stiin. Erityisi\u00e4 ongelmia aiheutti painottaminen. Vaikka painottamalla korjattiin aineisto niin i\u00e4n, sukupuolen, koulutuksen kuin asuinalueenkin mukaan v\u00e4est\u00f6\u00e4 vastaavaksi (jotka tavallisesti riitt\u00e4v\u00e4t aineiston oikaisemiseen mainiosti), sis\u00e4lsi se edelleen liikaa professioammateissa toimivia ja liian v\u00e4h\u00e4n perinteisiin ty\u00f6v\u00e4enluokkiin kuuluvia. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyisi my\u00f6s tuloksissa, jotka kuvaisivat ennen kaikkea hyv\u00e4osaisten Suomen luokkarakennetta. Jos aineiston vinous olisi ollut entuudestaan tiedossa, olisi sit\u00e4 voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyv\u00e4ksi varsinkin kaikkein etuoikeutetuimmissa asemissa olevien tarkempaa analyysia varten.<\/p>\n

Varsinaisen analyysin yksityiskohdat ja tulokset olen esitt\u00e4nyt jo blogissani (N\u00e4in yhteiskuntaluokat luotiin<\/a> ja Kuulut my\u00f6s muihin luokkiin<\/a>). Niiden yhteenveto on esitetty Taulukoissa 1 ja 2. Latent class -menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en aineistosta erottui kuusi luokkaa: eliitti, asiantuntijat, nousijat, leip\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset, duunarit ja v\u00e4h\u00e4osaiset. Vaikka osan luokista olisi voinut nimet\u00e4 tulosten perusteella toisinkin ja aineisto olisi voinut edustaa kansaa paremmin, l\u00f6yd\u00f6kset eiv\u00e4t ei ole triviaaleja. Kun kapea-alaiseen ammattipohjaiseen luokitteluun hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kolmea muuttujaa (ammattinimike, yritt\u00e4jyys ja alasten m\u00e4\u00e4r\u00e4), k\u00e4ytettiin t\u00e4h\u00e4n analyysiin tietoa per\u00e4ti 19 eri sosiaaliseen eriarvoisuuteen kytketyst\u00e4 muuttujasta. Hy\u00f6dynnetty tietopohja on siis merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi ja asetelma huomattavasti monimutkaisempi kuin tavallisesti luokkatutkimuksessa. Havaitut ryhm\u00e4t muistuttavat aiempia luokkaluokitteluja erottelemalla valkokaulusty\u00f6t ja duunarit. Toisaalta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden molemmat \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t  eli yhteiskunnallinen eliitti ja huono-osaisimmat erottuvat selv\u00e4sti. J\u00e4lkimm\u00e4isen ryhm\u00e4n selv\u00e4 erottautuminen oli jopa hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 aineiston painottuminen huomioiden.<\/p>\n

Harrastusten ja medioiden seuraamisen osalta erot pieni\u00e4. Varsinkin yhteiskunnallisen eliitin osalta todenn\u00e4k\u00f6isten harrastusten ryhm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy yll\u00e4tyksi\u00e4. Eliittiharrastuksia n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t miehill\u00e4 olevan hiihto, mets\u00e4stys, golf, sauvak\u00e4vely ja sisustaminen! Tietokoneharrastus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan erityisen tavanomainen v\u00e4h\u00e4osaisilla naisilla.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Taulukko<\/a>
Taulukko 1<\/figcaption><\/figure>\n
\"Taulukko<\/a>
Taulukko 2<\/figcaption><\/figure>\n

Aineiston ja analyysien suurin ongelma on, ett\u00e4 emme voi sen perusteella selvitt\u00e4\u00e4, kuinka suuria erotellut luokat Suomessa ovat. T\u00e4ll\u00e4 ei ole juuri merkityst\u00e4 luokkakoneen toimivuuden kannalta. Se arvioi vastaajan todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 kuulua kuhunkin ryhmist\u00e4 ja raportoi kaikkein todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4n n\u00e4ist\u00e4. Jokainen kuuluu siis jollain todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 kuhinkin ryhmist\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyydet poikkeavat ryhm\u00e4st\u00e4 toiseen. Ryhmien koon arvioinnin mahdottomuus on sen sijaan ongelma yhteiskunnallisen keskustelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. V\u00e4est\u00f6osuuksien laskeminen edellytt\u00e4isi paremmin sit\u00e4 edustavan aineiston k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.  Rakenteellisten ominaisuuksien arviointiin sopisi p\u00e4\u00e4osin esimerkiksi Tilastokeskuksen v\u00e4est\u00f6rekisteriaineistot, jos yst\u00e4vien merkitys ollaan valmiita j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pois malleista.<\/p>\n

Sen sijaan en pid\u00e4 suurena puutteena sit\u00e4, ett\u00e4 mallinnettaessa ei otettu huomioon varallisuutta tai opiskelijoiden ja el\u00e4kel\u00e4isten asemaa. Lis\u00e4analyysien perusteella esimerkiksi omistusasuminen ei tuonut juurikaan lis\u00e4\u00e4 tietoa luokkien eroista. Opiskelijoiden kohdalla omaa vakiintunutta luokka-asemaa ei viel\u00e4 ole ja se m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy etenkin perhetaustan ja muiden l\u00e4heisten perusteella. El\u00e4kel\u00e4isten asemaan vaikuttaa aikaisempi ammatti, koulutus ja tulot.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 projektista j\u00e4i k\u00e4teen?<\/strong><\/p>\n

Kuten alussa mainitsin, ryhdyin hankkeeseen aineiston takia. Koska akateemista tutkimuksellista painolastia ei ollut, aineisto oli mahdollista ker\u00e4t\u00e4 kattamaan asioita, joiden tutkimuksellisesta arvosta ei ollut varmuutta, mutta jotka saattaisivat silti paljastaa jotain uutta, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja konkreettista suomalaisesta yhteiskunnasta. Erityisen arvokkaalta vaikuttaa tiedot yst\u00e4vien ammateista.  Aineiston hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 akateemisessa tutkimuksessa rajoittaa kuitenkin sen vinous suhteessa v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Olisikin entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaluja nettiaineistojen parempaan painottamiseen yhteiskuntatutkimuksen ty\u00f6kaluna.<\/p>\n

Hankkeen suurimmat akateemiset hy\u00f6dyt ovatkin toisaalla. Projektista muodostui er\u00e4\u00e4nlainen koe sille, miten yhteiskunnallista tietoa voisi olla mahdollista v\u00e4litt\u00e4\u00e4 muulle yhteiskunnalla tavalla, joka olisi helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ilman akateemisen tutkimuksen tekemisen perusteiden tuntemista. Luokkakone tarjoaa hyvin suoraviivaisen tavan tavalliselle ihmiselle konkretisoida suhteellisen monimutkaisen analyysin tuloksia oman el\u00e4m\u00e4n kohdalla. T\u00e4m\u00e4 osoittautui poikkeuksellisen arvokkaaksi. En usko, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen suomalainen yhteiskuntatutkimuksellinen projekti olisi viime vuosina saanut yht\u00e4 paljon julkista huomiota. Luokkakoneen kaltaisen sovellutuksen rakentaminen olisi mahdollista useimpien v\u00e4est\u00f6\u00f6n yleist\u00e4m\u00e4\u00e4n pyrkivien kvantitatiivisten tutkimusten tulosten kohdalla \u2013 my\u00f6s silloin, kun tutkimushanke on toteutettu akateemisen tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. T\u00e4llaista osaamista ei kuitenkaan ainakaan viel\u00e4 opeteta suomalaisissa yliopistoissa. Varsinkin yliopistojen tiedotusyksikk\u00f6jen olisi ehdottomasti omaksuttava t\u00e4llaiset ty\u00f6kalut tutkimuksista tiedottamiseen.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Luokkakone osoitti, ett\u00e4 suomalaiset ovat paljon kiinnostuneempia yhteiskuntaluokista kuin mit\u00e4 ikin\u00e4 olin kuvitellut. Oma olettamukseni oli, ett\u00e4 vaikka toki yhteiskuntaluokat ovat aina yhteiskunnan kannalta keskeisi\u00e4 erottelevia tekij\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4in sosiologisen tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta yksi kiinnostavimmista yhteiskunnallisista ilmi\u00f6ist\u00e4, \u201dtavallisen kansan\u201d kiinnostus olisi ollut l\u00e4hinn\u00e4 anekdoottista. Sen sijaan osoittautui, suomalaiset kokevat suurta tarvetta keskustella yhteiskuntaluokista. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 suomalaisilla (ja my\u00f6s sosiologeilla) on paljon vahvoja uskomuksia siit\u00e4, mit\u00e4 yhteiskuntaluokkien pit\u00e4isi oikeastaan olla ja millaisten asioiden niihin pit\u00e4isi erityisesti vaikuttaa.<\/p>\n

Yhteiskuntaluokkatutkimuksessa toteutuukin hyvin juuri se, mit\u00e4 C. Wright Mills (1959) esitt\u00e4\u00e4 sosiologisen mielikuvituksen vahvuudeksi: sosiologian teht\u00e4v\u00e4 on toisaalta osoittaa, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t ole omien uniikkeina pit\u00e4miens\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkokemusten kanssa yksin, toisaalta havainnollistaa yksil\u00f6ille, ett\u00e4 omat arkikokemukset eiv\u00e4t sellaisenaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yleistett\u00e4viss\u00e4 koko yhteiskuntaan. Erityisen t\u00e4rke\u00e4 sosiologian teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan n\u00e4iden seikkojen osoittaminen yhteiskuntaluokkiin liittyvien sosiaalisten ilmi\u00f6iden kohdalla.  Kansa siis kuuntelisi, oletko sosiologi valmis v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietosi?<\/p>\n

 <\/p>\n

Jani Erola<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja on Turun yliopiston sosiologian professori, joka tutkii yhteiskuntaluokkia ja erityisesti niiden periytymist\u00e4.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n

Blossfeld, Hans-Peter. & Andreas Timm (2003) Who Marries Whom?: Educational Systems as Marriage Markets in Modern Societies. Kluwer, Dordrecht<\/p>\n

Chan, Tak Wing & John H. Goldthorpe (2004) Is There a Status Order in Contemporary British Society? Evidence from the Occupational Structure of Friendship. European Sociological Review<\/i> 20: 5, 383\u2013401.<\/p>\n

Conley, Dalton S. (2008) Reading Class Between the Lines (of This Volume): A Reflection on Why We Should Stick to Folk Concepts of Social Class. Teoksessa Annette Lareau & Dalton S. Conley (toim.) Social Class — How Does It Work?, <\/i>366\u2013373. Russel Sage Foundation, New York<\/p>\n

Erikson, Robert & John H. Goldthorpe (1992) The Constant Flux. Oxford: Clarendon Press<\/p>\n

Erola, Jani (toim.) (2010a) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus, Helsinki<\/p>\n

Erola, Jani (2010b) Luokkarakenne ja luokkiin samastuminen Suomessa. Teoksessa Jani Erola (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa<\/i>27\u201344. Gaudeamus, Helsinki<\/p>\n

Ganzeboom, Harry B. G., Paul M. De Graaf & Donald J. Treiman (1992) A Standard International Socio-Economic Index of Occupational Status. Social Science Research<\/i> 21: 1\u00ad\u201356.<\/p>\n

Goldthorpe, John H. (2000) On Sociology: Numbers, Narratives and the Integration of Research and Theory. I. Oxford University Press, Oxford<\/p>\n

Hansen, Marianne Nordli (2001) Education and Economic Rewards. Variations by Social-Class Origin and Income Measures. European Sociological Review<\/i> 17: 3, 209\u2013231.<\/p>\n

Hout, Michael & Thomas A. DiPrete (2006) What We Have Learned: RC28\u2019s Contributions to Knowledge About Social Stratification. Research in Social Stratification and Mobility<\/i> 24: 1\u201320.<\/p>\n

Marks, Carole (1991) The Urban Underclass. Annual Review of Sociology<\/i> 17: 445\u2013466.<\/p>\n

Mills, C. Wright (1959) The Sociological Imagination. Oxford University Press, New York<\/p>\n

Mills, C. Wright (1999) The Power Elite. Oxford University Press<\/p>\n

Pakulski, Jan & Malcolm Waters (1996) The reshaping and dissolution of social class in advanced society. Theory and Society<\/i> 25: 5, 667\u2013691.<\/p>\n

Sarpila, Outi, Pekka R\u00e4s\u00e4nen, Jani Erola, Joonas Kekki & Karolina Pitk\u00e4nen (2010) Suomi 2009. Tutkimusseloste ja aineistojen 1999\u20132009 vertailua. Turun yliopisto\/Turun kauppakorkeakoulu, Turku<\/p>\n

Waters, Malcolm (1994) Succession in the stratification system: a contribution to the \u201dDeath of class\u201d debate. International Sociology<\/i> 9: 3, 295\u2013312.<\/p>\n

Wilson, William Julius (2012) The Truly Disadvantaged: The Inner City, the Underclass, and Public Policy, Second Edition. University of Chicago Press, Chicago<\/p>\n

Wright, Erik Olin (2008) Logics of Class Analysis. Teoksessa Annette Lareau & Dalton S. Conley (toim.) Social Class — How Does It Work?, <\/i>329\u2013349. Russel Sage Foundation, New York<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskunta ja yhteiskuntaluokat: reflektiota HS:n luokkakonehankkeesta   Vuoden vaihteessa Helsingin Sanomat julkaisi Luokkakone-nettipalvelun, jonka avulla verkon k\u00e4ytt\u00e4jien on mahdollista testata, mihin yhteiskuntaluokka-asemaan kuuluvat. Testi\u00e4 on tehty yli puoli miljoonaa kertaa ja toimittaja Saska Saarikosken kirjoittama juttu oli luetumpi kuin yksik\u00e4\u00e4n HS:n 2013 julkaisemista artikkeleista.Olin mukana toteuttamassa Luokkakonetta HS:n toimittajien Esa M\u00e4kisen ja Saska Saarikosken kanssa … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,3],"tags":[19,15,17,20,18,16],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/76"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=76"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1868,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions\/1868"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=76"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=76"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=76"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}