![\"\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/IMG_0795.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
David Harvey: Seventeen Contradictions And The End of Capitalism<\/strong> David Harvey on er\u00e4s nykyajan tunnetuimmista ja siteeratuimmista yhteiskuntateoreetikoista. Harveyn vaikutus on ollut mittava useilla eri tieteenaloilla, kuten ihmismaantieteess\u00e4, antropologiassa ja sosiologiassa. Harveyn teoreettinen ajattelu on saanut paljon vaikutteita Karl Marxin tuotannosta ja my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 marxilaisesta perinteest\u00e4. Marxilainen ajatteluperinne on hyvin esill\u00e4 my\u00f6s Harveyn kolmisen vuotta sitten ilmestyneess\u00e4 teoksessa Seventeen Contradictions and the End of Capitalism. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa Harvey pyrkii analysoimaan kapitalistisen yhteiskunnan perustana olevaan p\u00e4\u00e4omasuhteeseen sis\u00e4ltyvi\u00e4 ristiriitoja. Harveyn tarkoituksena on tarkastella sit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4oma yhteiskunnallisena suhteena toimii, mille ristiriidoille se perustuu ja millaisia j\u00e4nnitteit\u00e4 se luo ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n Harvey jakaa tarkastelemansa ristiriidat kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n: perustaviin, liikkeess\u00e4 oleviin ja vaarallisiin. Siin\u00e4 miss\u00e4 perustavat ristiriidat ovat kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnan ennakkoehtoja, vaaralliset ristiriidat muodostavat uhan j\u00e4rjestelm\u00e4n jatkuvuudelle. Toisaalta Harveyn mukaan juuri p\u00e4\u00e4omasuhteen uusintamista uhkaavat ristiriidat avaavat samalla mahdollisuuksia yrityksille muuttaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja mahdollisesti jopa korvata se toisenlaisella j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in Harveyn argumentaatiossa on l\u00e4pi kirjan mukana my\u00f6s hyvin humanistinen pohjavire: Parempi maailma on mahdollinen, jos ihmiset vain yhdess\u00e4 kamppailevat muutoksen puolesta. Samalla nykyisen yhteiskunnan j\u00e4nnitteiden ja ristiriitojen tunteminen avaa konkreettisia mahdollisuuksia paremman maailman rakentamiselle.<\/p>\n P\u00e4\u00e4oman perustavat ristiriidat ovat Harveyn mukaan ristiriitoja, jotka ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 p\u00e4\u00e4oman toiminnalle sin\u00e4ns\u00e4. Esimerkki t\u00e4llaisista ristiriidoista on kapitalistisen tuotantotavan ytimess\u00e4 oleva k\u00e4ytt\u00f6arvon ja vaihtoarvon v\u00e4linen ristiriita. Kapitalistisessa yhteiskunnassa tuotantoa ohjaa pyrkimys tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. P\u00e4\u00e4oman n\u00e4k\u00f6kulmasta tuotteiden vaihtoarvo on aina t\u00e4rke\u00e4mpi kuin niiden k\u00e4ytt\u00f6arvo. Inhimillisten tarpeiden tyydytt\u00e4minen on toissijaista. Toisaalta samalla tarpeita pyrit\u00e4\u00e4n keksim\u00e4\u00e4n jatkuvasti my\u00f6s lis\u00e4\u00e4. Historiallisesti kapitalistinen tuotantotapa onkin tuottanut paitsi valtavan tavarapaljouden, niin my\u00f6s suuren joukon tarpeita joihin t\u00e4m\u00e4 tavarapaljous on olevinaan vastaus.<\/p>\n Marxin tavoin my\u00f6s Harvey argumentoi sen puolesta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oman hallitseman tuotantoprosessin sis\u00e4iset ristiriidat ovat kietoutuneet toisiinsa kiinte\u00e4sti eik\u00e4 niit\u00e4 voida ratkaista toisistaan riippumatta. Esimerkiksi ty\u00f6n ja p\u00e4\u00e4oman v\u00e4linen ristiriita on kiinte\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 siihen fetisismiin, jota tavaroiden hinnat yhteiskunnallisen ty\u00f6ajan ilment\u00e4jin\u00e4 edustavat. Viime k\u00e4dess\u00e4 kapitalistinen tuotantotapa perustuu ideologiseen kuvitelmaan siit\u00e4, ett\u00e4 inhimillisell\u00e4 kyvyll\u00e4 tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 olisi luonnostaan rahassa mitattava arvo. Kun ty\u00f6ll\u00e4 on ty\u00f6voimana rahassa mitattava arvo, tulee kapitalistiselle tuotantotavalla ominainen rakenteellinen riisto mahdolliseksi. Tuotantoprosessissa tuotetun arvon ja ty\u00f6voiman arvon v\u00e4linen erotus, lis\u00e4arvo, j\u00e4\u00e4 kapitalistille.<\/p>\n Harvey jakaa marxilaisen yhteiskuntateorian perusn\u00e4kemyksen, jonka mukaan kapitalistisessa yhteiskunnassa tuotannon ja talouden toimintaa ohjaa p\u00e4\u00e4oman pyrkimys loputtomaan kasvuun. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna kapitalistisen talousj\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteena on jatkuva p\u00e4\u00e4oman itselis\u00e4ys. Toisaalta ty\u00f6prosessissa anastettu lis\u00e4arvo voidaan muuttaa voitoksi vasta markkinoilla tapahtuvan kulutuksen kautta. Koska lis\u00e4arvon muuttaminen voitoksi edellytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykkeiden myynti\u00e4, on markkinoille jatkuvasti ty\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 uusia tuotteita. Samalla Harveyn mukaan juuri t\u00e4ss\u00e4 saattaa my\u00f6s piill\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n kriisiytymisen siemen. Jatkuva kasvu ja p\u00e4\u00e4oman \u201dkorkoa korolle\u201d-vaatimus eiv\u00e4t lopulta toimi erityisen hyvin rajallisten resurssien maailmassa.<\/p>\n Toisaalta Harvey on my\u00f6s skeptinen sen suhteen, kohtaako jatkuvaan kasvuun pyrkiv\u00e4 kapitalistinen tuotantotapa milloinkaan luonnon asettamia rajoja siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin monet ymp\u00e4rist\u00f6ajattelusta ammentavat kriitikot ovat perinteisesti argumentoineet. P\u00e4\u00e4oma on ennenkin selvinnyt elinymp\u00e4rist\u00f6n tuhoutumisesta. Toisinaan elinymp\u00e4rist\u00f6n tuhoaminen ja keinotekoisen niukkuuden luominen on jopa ollut p\u00e4\u00e4oman intressien mukaista. Harvey my\u00f6s huomauttaa, kuinka kapitalistinen tuotantotapa kykenee integroimaan luontoa kohtaan tunnetun huolen osaksi omaa arvonlis\u00e4yslogiikkaansa \u2013 esimerkiksi erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliset tuotteet ovat kasvava markkina.\u00a0Pikemminkin Harveyn mukaan ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 kaikki asiat eiv\u00e4t helposti sovi tavaramuodon logiikkaan. T\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4omalle todellinen ongelma, sill\u00e4 kapitalistinen tuotantoprosessi ei kykene hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontoa muuten kuin pakottamalla luonnon omien kategorioidensa alaiseksi. Kaunis auringonlasku on p\u00e4\u00e4omalle arvoton, jollei sit\u00e4 voida valjastaa el\u00e4mysmatkailun k\u00e4ytt\u00f6arvolupaukseksi. Juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 luonnon hy\u00f6dykkeist\u00e4minen ja aitaaminen saavuttavat ennen pitk\u00e4\u00e4 rajansa. Kaikkea ei voi alistaa p\u00e4\u00e4oman logiikalle.<\/p>\n Harveyn kirjan viimeinen teema koskee kysymyst\u00e4 p\u00e4\u00e4omasuhteen hallitseman yhteiskunnan tuottamasta vieraantumisesta. T\u00e4m\u00e4 on mielenkiintoinen valinta, sill\u00e4 monissa akateemisissa marxilaisissa keskusteluissa vieraantumista on pidetty teoreettisesti v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 juonteena Marxin ajattelussa. Usein tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi jaottelu nuoren ja kyps\u00e4n Marxin v\u00e4lille. T\u00e4ss\u00e4 jaottelussa nuoren Marxin kiinnostuksen kohteena oleva vieraantumista koskeva problematiikka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toisarvoisena kyps\u00e4n Marxin ekonomiakritiikin rinnalla. Harveyn kirja haastaa jo rakenteensa puolesta t\u00e4llaisen jaottelun: Harvey l\u00e4htee tavallaan liikkeelle marxilaisesta ekonomiakritiikist\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4tyy lopulta kehittelem\u00e4\u00e4n juuri vieraantumiseen liittyv\u00e4\u00e4 problematiikkaa. Tapahtuu siirtym\u00e4 tuotantosuhteiden analyysist\u00e4 konkreettisen ihmisyksil\u00f6\u00f6n. Samalla Harvey hylk\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksen, jonka mukaan kapitalismi ennen pitk\u00e4\u00e4 kaatuisi omiin sis\u00e4isiin j\u00e4nnitteisiins\u00e4 ja ristiriitoihinsa.<\/p>\n Harveyn mukaan kaikki riippuu ihmisist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Hieman paradoksaalisesti Harveyn mukaan juuri p\u00e4\u00e4omasuhteen tuottama vieraantuminen voi lopulta olla se korsi, joka katkaisee kamelin sel\u00e4n. P\u00e4\u00e4oma kykenee sel\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n muut ristiriitansa, jopa luonnonymp\u00e4rist\u00f6n radikaalin huonontumisen. Mutta jos ihmiset ryhtyv\u00e4t aktiivisesti kyseenalaistamaan oman tilanteensa ja sen oikeutuksen, voi talousj\u00e4rjestelm\u00e4n ja samalla yhteiskunnan muuttaminen olla mahdollista. Toisaalta kriittinen lukija voisi sanoa, ett\u00e4 Harveyn argumentointi saattaa juuri t\u00e4ss\u00e4 olla heikoimmillaan. Pikemminkin vieraantuminen voi olla niin totaalista, ettei yksil\u00f6 hahmota omaa tilannettaan eik\u00e4 siksi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kykene vaatimaan muutosta. Ja kuten viime vuosien poliittinen kehitys on osoittanut, muutoksen vaatiminen artikuloituu valitettavan usein oikeistopopulismin muodossa. Mutta juuri siksi yhteiskunnan rakenteiden lis\u00e4ksi on otettava huomioon my\u00f6s jaettujen merkitysten ja sosiaalisen toiminnan maailma.<\/p>\n Juuso Koponen<\/b> David Harvey: Seventeen Contradictions And The End of Capitalism Profile Books, Iso-Britannia 2014. 338 s. David Harvey on er\u00e4s nykyajan tunnetuimmista ja siteeratuimmista yhteiskuntateoreetikoista. Harveyn vaikutus on ollut mittava useilla eri tieteenaloilla, kuten ihmismaantieteess\u00e4, antropologiassa ja sosiologiassa. Harveyn teoreettinen ajattelu on saanut paljon vaikutteita Karl Marxin tuotannosta ja my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 marxilaisesta perinteest\u00e4. Marxilainen ajatteluperinne on hyvin … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,180],"tags":[183,89,67,185,184],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/774"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=774"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/774\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":981,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/774\/revisions\/981"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=774"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=774"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=774"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nProfile Books, Iso-Britannia 2014. 338 s.<\/em><\/p>\n
\nKirjoittaja on VTM ja Sosiaali- ja kulttuuriantropologian jatko-opiskelija Helsingin yliopistosta<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"