{"id":928,"date":"2017-10-10T22:53:33","date_gmt":"2017-10-10T19:53:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=928"},"modified":"2017-10-10T23:04:02","modified_gmt":"2017-10-10T20:04:02","slug":"jonen-baari-gentrifikaation-kynsissa-diskurssianalyyttinen-hahmotelma-eraasta-huolestuneesta-kansalaiskeskustelusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=928","title":{"rendered":"\u201dJonen baari\u201d gentrifikaation kynsiss\u00e4 \u2013 diskurssianalyyttinen hahmotelma er\u00e4\u00e4st\u00e4 huolestuneesta kansalaiskeskustelusta"},"content":{"rendered":"

\u201dOlen koko kes\u00e4n ajan kuunnellut l\u00e4heisen Kulman alkoholistien k\u00e4hin\u00f6it\u00e4. Herrasv\u00e4est\u00e4 ensimm\u00e4iset saapuvat paikalle noin aamuviidelt\u00e4, viimeisten poistuessa puoleny\u00f6n j\u00e4lkeen. Kulman baari on auki pidemp\u00e4\u00e4n kuin yksik\u00e4\u00e4n suomalainen anniskeluravintola. L\u00e4hell\u00e4 olisi Alppi- sek\u00e4 Lenininpuisto, joissa ryypp\u00e4\u00e4minen ja kuseskelu olisi helpompaa suorittaa, mutta ei. Alepa olisi aivan liian kaukana. Ja kivempihan se on \u00e4rist\u00e4 ohikulkijoille.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n

K\u00e4sill\u00e4 olevassa diskurssianalyyttist\u00e4 metodologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 verkkoetnografisessa tutkimuksessa pyrin kartoittamaan sit\u00e4, millaisia reaktioita julkisessa kaupunkitilassa tapahtuva alkoholin ongelmak\u00e4yt\u00f6ksi mielletty toiminta aikaansaa sosiaalisessa mediassa. K\u00e4sill\u00e4 olevan tutkimuksen empiirinen aineisto on ker\u00e4tty loppukes\u00e4st\u00e4 2014 er\u00e4\u00e4n helsinkil\u00e4isen liikkeenharjoittajan julkiselta Facebook-sein\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Tarkasteluni kohteena oleva verkkokeskustelu koskee l\u00e4heisess\u00e4 puistomaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 alkoholijuomia p\u00e4ivitt\u00e4in nauttivien \u201dKulman alkoholistien\u201d alueen asukkaille ja liikkeenharjoittajille tuottamaa h\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Koska analysoimani keskustelu pyrkii aktiivisesti tiettyjen ihmisryhmien ulossulkemiseen kaupunkitilasta, pyrin diskurssin erittelyn lis\u00e4ksi my\u00f6s kritisoimaan sit\u00e4 ja etsim\u00e4\u00e4n sen argumentatiivisia heikkouksia ja sis\u00e4isi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in olennaista on my\u00f6s niiden n\u00e4k\u00f6kulmien \u00e4\u00e4relle pys\u00e4htyminen, joista analysoimassani keskustelussa syyst\u00e4 tai toisesta vaietaan.<\/p>\n

Metodologisesti esseeni tarkoituksena on osoittaa, ett\u00e4 diskurssianalyyttinen l\u00e4hestymistapa on hy\u00f6dyllinen, mik\u00e4li halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaupunkitilassa tapahtuvia muutoksia ja niiden taustalla vaikuttavia yhteiskunnallisia tendenssej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 vakavasti otettavissa yhteiskuntatieteiss\u00e4 tarvitaan tilastolliseen analyysiin nojaavan tutkimuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s laadulliseen analyysiin perustuvaa tutkimusta.<\/p>\n

Pyrin my\u00f6s kyseenalaistamaan n\u00e4kemyst\u00e4, jonka mukaan avoin kansalaiskeskustelu olisi jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n avain kohti parempaa maailmaa. Aineistoni perusteella t\u00e4llainen keskustelu voi usein olla luonteeltaan pikemminkin hyvin sovinistista. Oman aineistoni perusteella vaikuttaa jopa silt\u00e4, ettei julkisen tilan \u201daitaaminen\u201d ole vain suuryritysten, virkavallan tai kaupunginvaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja toiminnan tulosta.<\/p>\n

Toisinaan my\u00f6s kansalaiskeskustelu pyrkii aktiivisesti toiseuttamaan tietyt ihmisryhm\u00e4t ja samalla my\u00f6s sivuuttamaan n\u00e4iden legitiimit ja jopa lakiin perustuvat oikeusvaateet. N\u00e4in ollen kansalaisyhteiskunta tuntuisi siis pikemminkin yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n kuin haastavan sellaista hegemoniaa, jossa syrj\u00e4ytyneisiin kohdistuvat sortotoimenpiteet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oikeutettuina.
\nOman lis\u00e4ns\u00e4 t\u00e4h\u00e4n problematiikkaan tuo se, ett\u00e4 kansalaiskeskustelu ei useinkaan ole l\u00e4hell\u00e4 habermasilaista puolueettomuuden ja objektiivisuuden ideaalia, vaan siihen on monesti sotkeutunut taloudellisia erityisintressej\u00e4, jotka puolestaan raamittavat keskustelua tiettyyn suuntaan ja samalla sanelevat sille reunaehtoja.<\/p>\n

 <\/p>\n

Diskursiivisesti tuotettu h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4 ja uhka<\/b><\/p>\n

Diskurssianalyyttisess\u00e4 l\u00e4hestymistavassa huomio kiinnittyy enemm\u00e4n siihen, miten asioista puhutaan kuin siihen, miten asiat \u201dtodella\u201d ovat (Jokinen et al. 1999: 18\u201319). T\u00e4ll\u00f6in teoreettisena l\u00e4ht\u00f6kohtana on se, ett\u00e4 todellisuus hahmotetaan vallitsevien tarinoiden ja stereotypioiden avulla. Kielen avulla ei siis vain kuvata vaan my\u00f6s konstruoidaan maailmaa. Vaikka ulkoinen todellisuus on olemassa, v\u00e4littyy se meille aina kielen kautta ja tietyst\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin (Fairclough 1997: 66\u201367). Vertaileva kulttuurintutkimus ja diskurssianalyysi jakavat sen n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 maailmaa voi hahmottaa monista vaihtoehtoisista n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sin. \u00a0Erilaiset kategoriat voivat oikeuttaa hyvin erilaisia toimintamalleja (vrt. Douglas 2000). N\u00e4in on asian laita my\u00f6s \u201dJonen baaria\u201d koskevan keskustelun kohdalla.<\/p>\n

Analysoimastani aineistosta hahmottuu selke\u00e4sti keskustelijoiden jakama huoli siit\u00e4, ett\u00e4 joukko rappioalkoholisteja on \u201dvalloittanut\u201d er\u00e4\u00e4n Kallion suurpiiriss\u00e4 sijaitsevan pienen puistomaisen alueen. Alueen k\u00e4ytt\u00f6 julkijuopotteluun her\u00e4tt\u00e4\u00e4 asukkaissa ja paikallisissa liikkeenharjoittajissa voimakasta vastustusta. Julkijuopottelu koetaan ongelmaksi ja sille haluttaisiin tehd\u00e4 jotakin. Keinot vain ovat v\u00e4hiss\u00e4, sill\u00e4 Suomessa juopottelu ei varsinaisesti riko lakia.<\/p>\n

Suomessa alkoholin nauttiminen puistoissa ja muissa vastaavissa paikoissa on j\u00e4rjestyslain mukaan sallittua, mik\u00e4li se ei tuota kohtuutonta haittaa alueen muulle k\u00e4yt\u00f6lle. Kun siis keskusteluun osallistuvat ihmettelev\u00e4t sit\u00e4, miksi poliisi ei tee mit\u00e4\u00e4n \u201dJonen baarille\u201d, johtuu se todellisuudessa mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin siit\u00e4, ett\u00e4 Jonella ja h\u00e4nen yst\u00e4vill\u00e4\u00e4n on j\u00e4rjestyslain takaama oikeus viett\u00e4\u00e4 aikaansa siell\u00e4 miss\u00e4 he sit\u00e4 viett\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Ulkopuolisen tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta alueen k\u00e4ytt\u00f6 julkijuopotteluun on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kyseinen puistikko sijaitsee varsin l\u00e4hell\u00e4 elintarvikekauppaa. I\u00e4kk\u00e4\u00e4mm\u00e4t alkoholin \u201dv\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t\u201d, nuo joita usein kutsutaan puliukoiksi tai pultsareiksi, ovat monesti huonokuntoisia ja moninaisista vaivoista k\u00e4rsivi\u00e4 ihmisi\u00e4. Heille siirtyminen kauemmaksi voi olla fyysisesti varsin vaikeaa ja jopa tuskallista. Kysymys ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tarkoituksellisesta kiusanteosta, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sanelemasta pakosta. Kaikista ei yksinkertaisesti ole siirtym\u00e4\u00e4n kauemmas. Siirtyminen voi vaatia sellaisia voimavaroja, joita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Analysoimassani keskustelussa t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa ei kuitenkaan tuoda esille. Pikemminkin korostetaan rappioalkoholistien uhmakkuutta ja joustamattomuutta:<\/p>\n

Er\u00e4s naapureista jututti Kulman johtajana itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4\u00e4 ”Jonea”. H\u00e4n kertoi Kulman olevan ”Jonen Baari” ja sanoi, ett\u00e4 kukaan ei tule siit\u00e4 pois l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ”ennen kun kuolemme”.<\/b><\/i><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n narratiivin mukaan rappioalkoholistit eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 yksinomaan esteettiseksi haitaksi. He ovat my\u00f6s osoittautuneet uhmakkaiksi. Tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dKulman alkoholistien\u201d johtajana toimiva Jone saattaa hyvinkin olla diskursiivisesti tuotettu hahmo. Tarinat alkavat helposti el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, eik\u00e4 kaikkien anekdoottien todenper\u00e4isyytt\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 helppo tarkistaa. Iskev\u00e4 tarina syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 konkreettisen todellisuuden ja samalla vangitsee keskusteluun osallistuvien mielikuvituksen. Mutta kuten Koskela (2013: 337) huomauttaa, keksitynkin tarinan seuraukset voivat olla hyvin todellisia.<\/p>\n

Yhteiskuntatieteellisesti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 kaupunkitila on jatkuvien kamppailujen areena. Samalla kysymykset siit\u00e4, kenelle kaupunki kuuluu, ovat pysyv\u00e4sti ajankohtaisia (Haila 2008). Viime vuosina yhteiskuntatieteilij\u00e4t ovat olleet huolissaan erityisesti marginalisoituneiden ihmisryhmien oikeudesta olla tasaveroisesti l\u00e4sn\u00e4 julkisessa kaupunkitilassa. Uudet kontrollipolitiikan mekanismit ovat kohdistuneet erityisesti syrj\u00e4ytyneisiin, asunnottomiin sek\u00e4 p\u00e4ihteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4jiin. Samalla my\u00f6s v\u00e4est\u00f6n valtaosan asenteet huono-osaisia kohtaan voivat koventua.<\/p>\n

N\u00e4iden kehityskulkujen taustalla vaikuttaa osaltaan ajatteluvirhe, jota Hegel (2003 [1807]) aikanaan kutsui abstraktiksi ajatteluksi: kun ihminen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n jonkin tietyn ominaisuuden pohjalta eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 muuta kuin t\u00e4m\u00e4 ominaisuusabstraktio, ei t\u00e4t\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ydy kohdata konkreettisena ja oikeuksia omaavana ihmisen\u00e4, vaan hallinnollisia toimia kaipaavana rikollisena, narkomaanina tai t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa alkoholistina.<\/p>\n

 <\/p>\n

Gentrifikaation uhrit<\/b><\/p>\n

Huolestunut kansalaiskeskustelu Jonen baarista on yhteydess\u00e4 tiettyjen asuinalueiden ja kaupunginosien gentrifikaatioon<\/i> eli keskiluokkaistumiseen. Esimerkiksi Helsingiss\u00e4 Kallion suurpiirin alueella asuntojen hinnat ovat jo pidemm\u00e4n aikaa olleet nousussa. Alue on keskiluokkaistunut ja samalla my\u00f6s tietyll\u00e4 tapaa siistiytynyt. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sosiaalisen kontrollin kiristymist\u00e4. Voidaan puhua alueellisesta konvergenssista kohti keskiluokkaisempaa el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n

Gentrifikaation seurauksena moni sellainen toiminta, jota on aiemmin pidetty normaalina kaupunkiel\u00e4m\u00e4n monimuotoisuutena, koetaan nyt ongelmana. Esimerkiksi Kalliossa on aina ollut asunnottomuutta ja my\u00f6s vallitsevan arvomaailman n\u00e4k\u00f6kulmasta ep\u00e4sovinnaista alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Keskiluokkaistumisen my\u00f6t\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat koetaan kuitenkin entist\u00e4 suurempana ongelmana.<\/p>\n

N\u00e4in kaupunginosan uudet tulokkaat pyrkiv\u00e4t luomaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t s\u00e4\u00e4lliselle yhteisel\u00e4m\u00e4lle. \u201dNimbyily\u201d j\u00e4\u00e4 keskiluokkaa edustavien toimijoiden yksinoikeudeksi. \u201dKulman alkoholisteilla\u201d ei ole samanlaisia mahdollisuuksia ottaa julkisesti kantaa siihen, kehittyyk\u00f6 naapurusto heid\u00e4n kannaltaan parempaan vai huonompaan suuntaan. Kuitenkin kaupunki on my\u00f6s Jonen ja h\u00e4nen yst\u00e4viens\u00e4 koti. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti heill\u00e4 on t\u00e4ysi oikeus olla siell\u00e4 miss\u00e4 he ovat ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia resurssejaan parhaaksi katsomallaan tavalla.<\/p>\n

Kaupungilla on elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 Jonelle ja h\u00e4nen yst\u00e4villeen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4l\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6arvo kuin sill\u00e4 on niille, joita Jonen l\u00e4sn\u00e4olo \u00e4rsytt\u00e4\u00e4. Mutta koska \u201dKulman alkoholistien\u201d toiminta ja el\u00e4m\u00e4ntapa ei tuota lis\u00e4arvoa yhteiskunnalle, ei heid\u00e4n oikeuksillaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole porvarillisessa yhteiskunnassa samanlaista merkityst\u00e4 kuin taloudellisesti tuottavan keskiluokan oikeuksilla. N\u00e4in heid\u00e4n oikeutensa ja vapautensa voidaan uhrata hyvinvoinnin alttarilla. Mutta samalla porvarillinen yhteiskunta pett\u00e4\u00e4 omat lupauksensa ja arvonsa.<\/p>\n

Tutkimassani kansalaiskeskustelussa juuri taloudellinen rationaliteetti asetetaan korkealle. Jonen baarin on keskustelijoiden mielest\u00e4 syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4, koska se on uhka alueen kehittyv\u00e4lle liiketoiminnalle. Asuinalueen arvo, joka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin, on vaarassa, mik\u00e4li keskiluokkaista arvomaailmaa uhkaavaa toimintaa ei saada kuriin. On kuin Jonella yst\u00e4vineen olisi suorastaan taianomainen kyky alentaa asuinalueen arvoa.<\/p>\n

Keskustelijoiden jakama diskurssi siis vetoaa vahvasti juuri talouteen ja taloudellisen ajattelun logiikkaan. Samalla se vetoaa kuitenkin my\u00f6s turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Kun Jonen jengin toiminta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n turvallisuusuhaksi, oikeutetaan samalla viranomaistoimien v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Huomionarvoista on my\u00f6s se, miten kyse on aina huolestuneiden kansalaisten eik\u00e4 Jonen viihtyvyydest\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4rjistetysti Jone m\u00e4\u00e4rittyy yhteis\u00f6n torjumaksi abjektiksi, er\u00e4\u00e4nlaiseksi yhteis\u00f6\u00e4 uhkaavaksi metafyysiseksi j\u00e4tteeksi . Juuri abjektin k\u00e4site tavoittaa hienosti prosessin , jossa yhteiskunta itse tuottaa marginalisoidun subjektin ja lopulta kuitenkin torjuu oman tuotoksensa vastenmielisen\u00e4. Samalla juuri pultsarin hahmo kertoo porvarillisesta yhteiskunnasta jotain sellaista, mit\u00e4 yhteiskunta ei yhteis\u00f6n\u00e4 halua kuulla. Rene Girardin (2004) ajatuksiin viitaten pultsarin osaksi j\u00e4\u00e4 valitettavan usein perinteinen syntipukin rooli, kun yhteis\u00f6 lunastaa oman moraalisen ylivertaisuutensa ajamalla pultsarin yksin autiomaahan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Pelon ekonomia<\/b><\/p>\n

Keskustelu Jonen baarista ja sen tuottamista j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 linkittyy osaltaan my\u00f6s pelon politiikkaan ja pelon tuottamisen politiikkaan (vrt. Koskela 2013). Aiemmin Jonen baarin ohi on ehk\u00e4 voinut kulkea asiaa miettim\u00e4tt\u00e4, mutta kun on lukenut kertomuksia \u201dKulmalla\u201d k\u00e4ydyist\u00e4 k\u00e4sirysyist\u00e4 ja jopa mahdollisista puukkotappeluista, joille poliisi \u201dei tee mit\u00e4\u00e4n\u201d, voi askel olla rivakampi ja samalla katse pelokkaampi.<\/p>\n

Pahimmillaan tilanne \u00e4rtyy k\u00e4sirysyksi. Viikko sitten ei ollut kuolemantuottamus kaukana. Soitin h\u00e4t\u00e4numeroon, apu tuli, henkiin j\u00e4\u00e4tiin. Keskustelin kentt\u00e4johtajan kanssa. Mit\u00e4\u00e4n ei tehty.<\/b><\/i><\/p>\n

Mutta pelko kietoo verkkoonsa kokijansa lis\u00e4ksi my\u00f6s pelon kohteen. Kun \u201dKulman alkoholistit\u201d ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 muut kansalaiset pit\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 yhteis\u00f6ns\u00e4 ulkopuolisina, voi t\u00e4m\u00e4 diskursiivinen toiseuttaminen mahdollisesti jopa provosoida h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Aiheeton pelko on omiaan provosoimaan pelon oletettua kohdetta. Intersubjektiivisena ilmi\u00f6n\u00e4 pelko muovaa niit\u00e4 subjekteja, joiden v\u00e4list\u00e4 suhdetta se j\u00e4sent\u00e4\u00e4 (Ahmed 2003: 189\u2013197).<\/p>\n

Keskustelussa Kulman alkoholisteja pyrit\u00e4\u00e4n jatkuvasti toiseuttamaan esimerkiksi leimaamalla n\u00e4m\u00e4 huonoiksi kansalaisiksi. Vaikka tosiasiallisesti kysymys on my\u00f6s Jonen ja h\u00e4nen yst\u00e4viens\u00e4 oikeudesta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puistomaista aluetta haluamallaan tavalla, pyrit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiotta.<\/p>\n

Analysoimani keskustelu py\u00f6rii koko ajan Jonen jengin tuottamien taloudellisten ja esteettisten haittojen ymp\u00e4rill\u00e4. Jonen jengiin sympaattisesti suhtautuvat puheenvuorot ovat v\u00e4hiss\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 puheenvuoroilla on my\u00f6s taipumus joutua poistetuksi, sill\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n nimenomaisesti er\u00e4\u00e4n liikkeenharjoittajan julkisella Facebook-sein\u00e4ll\u00e4.\u00a0Liikkeenharjoittajalla on t\u00e4m\u00e4n vuoksi t\u00e4ydet mahdollisuudet poistaa haluamansa sosiaalisen median kommentit.<\/p>\n

Hei mahtavaa. M\u00e4 pystyn poistamaan kaikki viestit, joita en halua lukea. Se on mun perusoikeus.<\/b><\/i><\/p>\n

Filosofi Slavoj \u017di\u017eek (2012) on korostanut sit\u00e4, kuinka yhteiskunnan symbolista v\u00e4kivaltaa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n juuri diskursiivisesti. Samalla t\u00e4m\u00e4 v\u00e4kivalta k\u00e4tkeytyy arkitietoisuudelta. Kulman alkoholistien k\u00e4sirysyt huomataan helposti, mutta samalla heihin kohdistuvaa rakenteellista ja symbolista v\u00e4kivaltaa ei noteerata. Raamatullista metaforaa k\u00e4ytt\u00e4en ideologinen arkitietoisuus nielaisee kamelin mutta siivil\u00f6i hyttysen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Keskiluokkaisen suvaitsevaisuuden rajat<\/b><\/p>\n

Historiallisen n\u00e4k\u00f6kulman esilletuomiseksi haastattelin t\u00e4t\u00e4 artikkelia varten er\u00e4st\u00e4 Kallion suurpiirin alueella 1950-luvulla lapsuuttaan viett\u00e4nytt\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Informanttini mukaan puliukkoja, kuten heit\u00e4 tuolloin kutsuttiin, ei koskaan n\u00e4hty uhkana. Puliukot eiv\u00e4t yksinkertaisesti m\u00e4\u00e4rittyneet uhkadiskurssin kautta. Lis\u00e4ksi puliukkoja oli niin paljon, ettei heit\u00e4 ymm\u00e4rretty my\u00f6sk\u00e4\u00e4n poistettavissa olevaksi h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4ksi. Mik\u00e4li informanttini muistikuvilla on sek\u00e4 luotettavuutta ett\u00e4 yleistett\u00e4vyytt\u00e4, osoittaa Jonen baaria koskeva keskustelu asenteiden muuttuneen aiempaa kovemmiksi. Toisaalta voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 Facebook keskustelualustana mahdollistaa aiempaa k\u00e4rjistetympien mielipiteiden esitt\u00e4misen.<\/p>\n

Analysoimaani keskusteluun osallistuvat henkil\u00f6t ovat julkisten Facebook-profiiliensa perusteella p\u00e4\u00e4osin nuoria ja menestyvi\u00e4 kaupunkilaisia. Heid\u00e4n voisi sanoa kuuluvan keskiluokkaan. Mediassa usein juuri t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n liitet\u00e4\u00e4n mielikuvia suvaitsevaisuudesta ja avarakatseisuudesta. Puhutaan esimerkiksi \u201dKallion punavihre\u00e4st\u00e4 kuplasta\u201d<\/i>.<\/p>\n

Silti juuri n\u00e4m\u00e4 samat ihmiset katsovat karsaasti humalahakuista julkijuopottelua. Toisaalta suhtautuminen julkijuopotteluun on kaksinaismoralistista Alkoholia saa nauttia, kunhan alkoholia nauttivat ovat kunnon ihmisi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 m\u00e4\u00e4rity \u201dalkoholisteiksi\u201d. Kysymys on pohjimmiltaan sosiaalisen hierarkian l\u00e4sn\u00e4olosta. Kun sosiaalinen hierarkia on olemassa, se ilmenee usein ulkoisina tunnusmerkkein\u00e4.<\/p>\n

Ulkoinen olemus on er\u00e4s niist\u00e4 rajapinnoista, joissa sosiaalinen hierarkia manifestoituu. Jone yst\u00e4vineen ei pukeudu merkkivaatteisiin eik\u00e4 siemaile kalliita artesaanioluita. Mutta juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi huolestuneet kansalaiset haluaisivatkin heid\u00e4t pois n\u00e4k\u00f6s\u00e4lt\u00e4. Jonesta ei ole trendikk\u00e4\u00e4ksi hipsteriksi. Eik\u00e4 h\u00e4nen toiminnassaan ole ironian h\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kysymys on el\u00e4m\u00e4st\u00e4 raadollisimmillaan.<\/p>\n

Kun j\u00e4rkev\u00e4 keskustelu rajataan jo ennakolta tietyn mielipiteen mukaiseksi, ei vaihtoehtoisille j\u00e4sennyksille j\u00e4\u00e4 tilaa. Koska keskustelua ohjaava diskurssi m\u00e4\u00e4rittelee jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti Jonen baarin ongelmaksi, jolle on jotakin teht\u00e4v\u00e4, ei diskurssi mahdollista Jonen puolustamista uskottavalla tavalla. Jonen puolustajat m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n vuoksi jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti \u201dhumoristeiksi\u201d, joiden sanomisia, vaikka ne koskisivat Jonen perusoikeuksien kunnioittamista, ei tarvitse ottaa vakavasti:<\/p>\n

Olinkin jo yll\u00e4ttynyt, ett\u00e4 kerrankin oli keskustelu, johon otettiin kantaa asiallisesti yhdelt\u00e4 kantilta. Mutta ainahan internetist\u00e4 l\u00f6ytyy yksi humoristi. Ja sille kannustajia.<\/b><\/i><\/p>\n

Samalla kun diskurssi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 Jonen \u201dbaareineen\u201d h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4ksi, Jonen oikeuksien puolustajat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n humoristeiksi. Jonen oikeudet unohtuvat kansalaiskeskustelussa helposti, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 oireena siit\u00e4, ett\u00e4 tiettyjen ihmisryhmien perusoikeudet ollaan nyky-Suomessa valmiita utilitaristisessa hengess\u00e4 uhraamaan \u201dyleisen edun\u201d vuoksi.<\/p>\n

K\u00e4rjistetysti sanottuna tarkastelemani diskurssi asettuu vaatimaan sellaista yhteiskunnallista todellisuutta, jossa eritt\u00e4in heikossa asemassa olevien ihmisten tulisi luopua oikeuksistaan ilman kompensaatiota. T\u00e4ss\u00e4 vaatimuksessa on kuitenkin samalla l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s diskurssin sis\u00e4inen j\u00e4nnite, jota seuraavaksi tarkastelen l\u00e4hemmin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulma<\/b><\/p>\n

Se miss\u00e4 analysoimani keskustelu ep\u00e4onnistuu, on Kulman alkoholistien ja keskustelua k\u00e4yvien huolestuneiden kansalaisten esitt\u00e4minen tasaveroisina neuvotteluosapuolina. Hallinnollisia pakkokeinoja tilanteen ratkaisemiseksi vaatimalla ja samalla kuitenkin taloudellisiin arvoihin vetoamalla diskurssi ajautuu filosofisesti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 sis\u00e4iseen argumentatiiviseen ristiriitaan. Ristiriidan ydin on siin\u00e4, miten keskustelijat ovat huolissaan Jonen tuottamasta haitasta, vaikka he itse pyrkiv\u00e4t aktiivisesti tuottamaan Jonelle vastaavanlaisen haitan.<\/p>\n

Jos taloudellinen tehokkuus ja yksil\u00f6n oikeudet todella olisivat keskustelijoille aito arvo, tulisi heid\u00e4n solmia Jonen kanssa jonkinlainen neuvotteluratkaisu. Pidet\u00e4\u00e4nh\u00e4n taloustieteen piiriss\u00e4 tehokkaana juuri t\u00e4llaista markkinaehtoisesti tapahtuvaa ratkaisua. Keskustelun immanentti ristiriita on siin\u00e4, ett\u00e4 huolestuneet kansalaiset pyrkiv\u00e4t riist\u00e4m\u00e4\u00e4n korvauksetta Jonen hy\u00f6dykkeen: t\u00e4m\u00e4n oikeuden olla kaupunkitilassa. He siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syyllistyv\u00e4t itse juuri siihen, mist\u00e4 Jonea syytt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00f6in unohtuu tyystin, ett\u00e4 ei ole olemassa vain Jonen tuottamaa haittaa, vaan on olemassa my\u00f6s Jonen saama hy\u00f6ty. T\u00e4st\u00e4 hy\u00f6dyst\u00e4 keskustelijat kuitenkin vaikenevat. Jone ei kenties omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n toimi kuin klassisen talousteorian homo economicus<\/i>, mutta se ei ole peruste h\u00e4nen toimijuutensa riist\u00e4miselle. Jos kukaan ei toiminnallaan varsinaisesti riko lakia, tulisi ongelmatilanteissa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 voimakeinojen sijasta neuvotteluratkaisu. N\u00e4in kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse joustaa oikeuksistaan ilman oikeudenmukaista kompensaatiota.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta Jonen jengi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4ksi, jonka kanssa neuvotteluratkaisu ei ole mahdollinen. T\u00e4ll\u00e4 taas oikeutetaan viranomaistoimien tarve. Mutta kuten jo Paulo Freire (2016 [1970]) tiesi, ep\u00e4inhimillist\u00e4minen on vanha temppu, jolla on helppo oikeuttaa toisen oikeuksien polkeminen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on tietysti my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisesta rakenteellisesta v\u00e4kivallasta: eri ihmisryhm\u00e4t ovat yhteiskunnassa aidosti eri asemassa (Koskela 2013: 35\u201336; \u017di\u017eek 2012).<\/p>\n

 <\/p>\n

Lopuksi<\/b><\/p>\n

Jonen baaria koskevan keskustelun ytimess\u00e4 on alati ajankohtainen kysymys siit\u00e4, kenell\u00e4 on valta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kenelle kaupunkitila kuuluu ja kenelle se ei kuulu. Ne jotka saavat \u00e4\u00e4nens\u00e4 parhaiten kuuluviin, voivat osaltaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sit\u00e4 kenell\u00e4 on oikeus olla l\u00e4sn\u00e4 julkisessa tilassa ja kenell\u00e4 taas t\u00e4t\u00e4 oikeutta ei ole. Kun kaikilla ei tosiasiallisesti ole yht\u00e4l\u00e4isi\u00e4 mahdollisuuksia osallistua sosiaalisen median keskusteluihin, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toisten \u00e4\u00e4ni kuuluu paremmin kuin toisten.<\/p>\n

Keskustelu, jossa puheen kohteena olevien \u00e4\u00e4ni on jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suljettu pois, on aina vaarassa k\u00e4rjisty\u00e4. Keskustelusta poissuljettujen oikeuksia on helppo loukata. Jos poissuljetut ovat paitsi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, my\u00f6s yleisesti jossain m\u00e4\u00e4rin halveksuttuja, ei heid\u00e4n perusoikeuksiensa loukkaaminen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 her\u00e4t\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa muissa kansalaisissa. Rappioalkoholistiksi leimatun on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 puolustajia.<\/p>\n

My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa huolestuneet kansalaiset saivat lopulta tahtonsa l\u00e4pi ja pahennusta her\u00e4tt\u00e4nyt Jonen baari sai luvan l\u00e4hte\u00e4. N\u00e4in kansalaiskeskustelu tuotti osallistujiensa n\u00e4k\u00f6kulmasta toivotun tuloksen. Tiedostavat ja naapurustostaan huolestuneet ihmisyst\u00e4v\u00e4t voittivat; marginalisoitujen osaksi j\u00e4i v\u00e4isty\u00e4 jonnekin v\u00e4h\u00e4n kauemmas, pois \u201dkunnon kansalaisten\u201d silmist\u00e4 ja mielist\u00e4.<\/p>\n

On helppoa kuvitella, kuinka Jone yst\u00e4vineen talutetaan lopulta \u201dmaijaan\u201d ja vied\u00e4\u00e4n pois paremman v\u00e4en kaupunkiviihtyvyytt\u00e4 vaarantamasta. Poliisin tehdess\u00e4 \u201dvain ty\u00f6t\u00e4\u00e4n\u201d, saattaa l\u00e4heisest\u00e4 antikvariaatista kantautua kadulle surumielisen kauniita s\u00e4veli\u00e4 vierailta mailta. Kenties p\u00e4iv\u00e4n laskiessa mailleen on aika tilata kulmakuppilassa tuopillinen artesaaniolutta sek\u00e4 puhua humaaneja sivistyneess\u00e4 seurassa. Elet\u00e4\u00e4nh\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 sent\u00e4\u00e4n suvaitsevaisuudestaan ja avaramielisyydest\u00e4\u00e4n tunnetun Kallion punavihre\u00e4n kuplan ytimess\u00e4.<\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4 huomata, ett\u00e4 Jone yst\u00e4vineen ei rikkonut lakia tai vallitsevaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Suomessa alkoholin nauttiminen julkisella paikalla ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole j\u00e4rjestyslain vastaista. Lopulta Jonen hyvinvointi ja oikeudet kuitenkin oltiin kaupunkiviihtyvyyden nimiss\u00e4 valmiita uhraamaan. T\u00e4ll\u00f6in ei ole vain niin, ett\u00e4 yhteiskunnan alistavat valtarakenteet \u201dnaamioituisivat\u201d klassisen marxilaisen mallin mukaisesti oikeudenmukaisuuden ja laillisuuden ideologiaksi, vaan reaalikapitalismissa pyrit\u00e4\u00e4n usein oikomaan mutkia syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tiettyjen ihmisten lakiin pohjautuvat oikeudet. Huomionarvoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n kansalaiskeskusteluun liittyy usein my\u00f6s kaupallisia intressej\u00e4.<\/p>\n

Kun \u201dKulman alkoholisteista\u201d puhutaan yksityisen liikkeenharjoittajan julkisella Facebook-sein\u00e4ll\u00e4, on t\u00e4ll\u00e4 paitsi motiivi my\u00f6s keinovalikoima ohjailla keskustelua haluamaansa suuntaan. Eri mielt\u00e4 olevat m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t \u201dhumoristeiksi\u201d, joiden mielipiteit\u00e4 ei tarvitse ottaa huomioon ja joiden puheenvuorot voidaan poistaa. N\u00e4in keskustelua raamittavat pikemminkin kaupalliset intressit kuin argumenttien p\u00e4tevyys. Facebookin luonne kaupallisena mediana vahvistaa t\u00e4t\u00e4 tendenssi\u00e4. Sosiaalinen media ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luo pohjaa emansipaation politiikalle, vaan saattaa monesti p\u00e4invastoin toimia kasvualustana ennakkoluuloille. Samalla se voi my\u00f6s olla v\u00e4line heikossa asemassa olevien ihmisten entist\u00e4 totaalisemmalle marginalisoinnille.<\/p>\n

Kysymys yhteiskunnan marginaalissa el\u00e4vien ihmisten oikeuksista liittyy my\u00f6s kysymykseen siit\u00e4, millaiseen suuntaan haluamme suomalaista yhteiskuntaa kehitt\u00e4\u00e4. Nykyhetkess\u00e4 tehdyt valinnat vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Samalla melko pienilt\u00e4kin tuntuvat asiat sek\u00e4 niiden pohjalta syntyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat olla mukana vahvistamassa sellaisia eriarvoistumisen kehityskulkuja, joiden lopputulokset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole erityisen mieluisia. Eriarvoistumista synnytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes huomaamatta pienill\u00e4 teoilla ja valinnoilla. N\u00e4iden pienten asioiden kerrannaisvaikutukset voivat kuitenkin olla suuria. Jonen oikeudet eiv\u00e4t ole eiv\u00e4tk\u00e4 saa olla keskiluokan ry\u00f6stett\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n

Er\u00e4s tulevaisuuden kannalta keskeinen haaste on marginalisoitujen ihmisten osallistaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jos haluamme luoda pohjaa moniarvoiselle ja suvaitsevaiselle tulevaisuuden Suomelle, pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa nykyist\u00e4 paremmin huomioida huono-osaisten oma kokemus ja n\u00e4k\u00f6kulma. Samalla on my\u00f6s sitouduttava perusoikeuksien kunnioittamiseen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huolestunutta kansalaiskeskustelua synnytt\u00e4\u00e4 kanssaihmisten perusoikeuksien vaarantumisen sijasta monesti pikemminkin se, ett\u00e4 keskuudessamme on yh\u00e4 niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta jaa elintasoamme, arvojamme tai elintapaamme. Asioissa on siis viel\u00e4 paljon parantamisen varaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Juuso Koponen<\/b>
\nKirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppiaineessa.<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuus<\/b>
\nAhmed, Sara. 2003. Pelon politiikka. <\/i>Teoksessa Lehtonen, Mikko & L\u00f6ytty, Olli (toim.): Erilaisuus.<\/i> Vastapaino: Tampere.
\nDouglas, Mary. 2000 [1966]. Puhtaus ja vaara. <\/i>Vastapaino: Tampere.
\nFairclough, Norman. 1997. Miten media puhuu. <\/i>Vastapaino: Tampere.
\nFreire, Paulo. 2016 [1970]. Sorrettujen pedagogiikka. <\/i>Vastapaino: Tampere.
\nGirard, Rene. 2004. V\u00e4kivalta ja pyh\u00e4<\/i>. Tutkijaliitto: Helsinki.
\nHaila, Anne. 2008. From Annankatu to Antinkatu: Contracts, Development Rights and Partnerships in Kamppi, Helsinki. <\/i>International Journal of Urban and Regional Research 32 (4): 804\u2013814.
\nHegel, G. W. F. 2003 [1807]. Kuka ajattelee abstraktisti?<\/i> Niin & n\u00e4in 10 (3): 13\u201315.
\nJokinen, Arja, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. 1999. Diskurssianalyysi liikkeess\u00e4<\/i>. Vastapaino: Tampere.
\nKoskela, Hille. 2013. Pelkokierre \u2013 pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta<\/i>. Gaudeamus: Helsinki.
\n\u017di\u017eek, Slavoj. 2012. V\u00e4kivalta<\/i>. Nemo: Helsinki<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Er\u00e4s naapureista jututti Kulman johtajana itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4\u00e4 ”Jonea”. H\u00e4n kertoi Kulman olevan ”Jonen Baari” ja sanoi, ett\u00e4 kukaan ei tule siit\u00e4 pois l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ”ennen kun kuolemme”.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":940,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[202],"tags":[197,199,198],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/928"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=928"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/928\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":989,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/928\/revisions\/989"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=928"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=928"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=928"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}