![\"\"](\"http:\/\/www.sosiologi.fi\/wp-content\/uploads\/IMG_1091-e1507586503180-200x300.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Teksti perustuu Lilja Tammisen ja Juuso Pes\u00e4l\u00e4n yhteiskirjoittamaan kirjaan \u201cOlipa kerran ty\u00f6 \u2013 ihmisyys, hyvinvointivaltio ja yhteiskuntasopimus v\u00e4henev\u00e4n ty\u00f6n digitaaliyhteiskunnassa\u201d, joka tarkastelee k\u00e4ynniss\u00e4 olevan digitaalisen murroksen seuraavan aallon yhteiskunnallisia seurauksia ja pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n reittej\u00e4, joiden avulla demokraattinen hyvinvointivaltio voisi mahdollisimman tehokkaasti kytkeyty\u00e4 osaksi k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa kehityst\u00e4.<\/em><\/p>\n Koko historiansa ajan ihmiskunta on halunnut p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ty\u00f6st\u00e4. Suurimman osan t\u00e4st\u00e4 historiasta vapaa joutenolo ei kuitenkaan ole ollut mahdollista kuin pienehk\u00f6lle eliitille. Enemmist\u00f6lle ihmisist\u00e4 raskas ty\u00f6 onkin ollut v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n kohtalo ja esimerkiksi juutalais-kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 sen katsotaan olevan Jumalan rangaistus syntiinlankeemuksesta \u2013yhdess\u00e4 synnytyskipujen kanssa.<\/p>\n Kun t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, nykyinen ty\u00f6n lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu n\u00e4ytt\u00e4ytyykin varsin erikoissa valossa. Sen mukaanhan keskeisin yhteiskunnallinen ongelmamme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olisi se, ett\u00e4 korkean yleisen elintason tuottamiseen tarvitaan jatkuvasti pienempi ihmisty\u00f6panos. Ik\u00e4\u00e4n kuin pelk\u00e4isimme sit\u00e4, ett\u00e4 saisimme vihdoin downshiftata.<\/p>\n Ty\u00f6st\u00e4 vapautuminen (ty\u00f6tt\u00f6myys<\/i>) kuvataankin yhten\u00e4 suurimmista uhkista, jotka ihmiskunta on kohtaamassa 2100-vuosisadalla. Keskeiset ty\u00f6n katoamiseen liittyv\u00e4t pelot ovat, ett\u00e4 se romahduttaisi julkisen talouden, johtaisi kasvavaan eriarvoistumiseen ja suurten massojen k\u00f6yhtymiseen. Jopa pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys romahduttaisi yleisen j\u00e4rjestyksen ja yhteiskuntamoraalin.<\/p>\n <\/p>\n Onko ty\u00f6 todella v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4?<\/b><\/p>\n Kehityksen yleislinja on jo pidemm\u00e4n aikaa ollut, ett\u00e4 erilaiset ihmisten tekem\u00e4t fyysiset ty\u00f6t ovat korvautuneet koneiden tekem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4. Jatkuva teknologian kehitys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hy\u00f6dykkeen valmistamiseen tarvitaan v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 kuin aiemmin, eli tuottavuus kasvaa. Mik\u00e4li hy\u00f6dykkeit\u00e4 ei valmisteta kaiken aikaa samassa suhteessa enemm\u00e4n, kokonaistuotannon valmistamiseen tarvitaan v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Uutta nykyisess\u00e4 kehityksess\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oikeastaan vain se, ett\u00e4 sama kehitysprosessi on siirtym\u00e4ss\u00e4 neuroverkkoihin perustuvan koneoppimisteknologian kautta my\u00f6s muihin kuin fyysisesti raskaisiin, vaarallisiin tai mekaanista tarkkuutta vaativiin t\u00f6ihin. Aiempaan n\u00e4hden nopean kehityksen 1900-luvulla teknologiset innovaatiot muuttivat erilaisten hy\u00f6dykkeiden tuotantoprosesseja tavoilla, joissa moni ty\u00f6nkuva muuttui radikaalisti. Samaan aikaan kehittyneiss\u00e4 maissa ruoasta tuli hiljalleen v\u00e4hemm\u00e4n niukka resurssi ja yh\u00e4 useampi pystyi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen kohtuullisen materiaalisen hyvinvoinnin. J. M. Keynes ennusti vuonna 1930 esseess\u00e4\u00e4n Economic possibilities for our grandchildren<\/i>, ett\u00e4 laaja v\u00e4himm\u00e4istarpeiden tyydytt\u00e4minen teknologian avulla johtaisi sadan vuoden kuluessa ty\u00f6nteon tarpeen v\u00e4henemiseen ja ett\u00e4 jo 1930-luvulla tuottavuuskasvulle l\u00f6ydettiin uusia keinoja nopeammin kuin keksittiin ihmisille uusia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Keynesin n\u00e4k\u00f6kulmaan vaikutti tietenkin 1930-luvun suuri lama, josta l\u00e4nsimaat toipuivat.<\/p>\n Toistaiseksi Keynesin visio ei ole k\u00e4ynyt toteen. Tavallaan voisi sanoa, ett\u00e4 tuottavuuskehityksen ongelma ratkaistiin fordismiksi kutsuttavalla yhteiskuntaj\u00e4rjestyksell\u00e4. Sen idea oli kaikessa yksinkertaisuudessaan se, ett\u00e4 teknologian kehityksen hedelm\u00e4t ulosmitattiin suoraan lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 tuotantona ja kulutuksena, ja ty\u00f6tt\u00f6myysongelma voitiin n\u00e4in kiert\u00e4\u00e4. Kulutusyhteiskunta kuten me sen t\u00e4n\u00e4\u00e4n tunnemme syntyi.<\/p>\n Fordismi ratkaisuna teknologiseen ty\u00f6tt\u00f6myyteen on kuitenkin v\u00e4liaikainen, sill\u00e4 rajallinen planeettamme ei kest\u00e4 jatkuvaa tuotannon kasvua ja siit\u00e4 seuraavaa saastumisen ja luonnonvarojen kulutusta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi meid\u00e4n pit\u00e4isi pikemminkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 materiaalista tuotantoamme. Yhdess\u00e4 teknologian jatkuvan kehityksen kanssa se tarkoittaa entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6paikkoja \u2013 ainakin teollisia sellaisia. Kehittyneiden maiden ns. j\u00e4lkiteollisessa yhteiskunnassa teollisten ty\u00f6paikkojen on kuitenkin katsottu korvautuvan palvelualojen ty\u00f6paikoilla ja palveluty\u00f6st\u00e4 erottuvalla ns. tietoty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n Viime vuosina koneoppimisessa eli teko\u00e4lyss\u00e4 tapahtuneet edistysaskeleet ovat kuitenkin johtamassa meit\u00e4 siihen suuntaan, ett\u00e4 my\u00f6s palvelu- ja tietoty\u00f6n teht\u00e4vi\u00e4 tullaan l\u00e4hitulevaisuudessa kasvavissa m\u00e4\u00e4rin automatisoimaan, eli palvelu- ja tietoty\u00f6n ammattivalinnat eiv\u00e4t ole automaattinen suoja automaatiota vastaan. Samaan aikaan useat yksinkertaisempiinkin tietoteknisiin sovelluksiin perustuvat innovaatiot luovat murroksia vakiintuneille aloille. T\u00e4st\u00e4 silmiemme edess\u00e4 oleva esimerkki on v\u00e4hitt\u00e4iskaupan myym\u00e4l\u00e4toiminnan v\u00e4hitt\u00e4inen siirtyminen internetiin; j\u00e4ljelle myym\u00e4l\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4 vain varasto. T\u00e4m\u00e4n muutoksen seurauksena samojen tuotteiden toimittaminen kuluttajille vaatii murto-osan aiemmasta ty\u00f6voimasta ja tuotteet edullistuvat.<\/p>\n Karkeasti tiivist\u00e4en voisi sanoa, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n automatisaatiokehitykseen vaikuttaa kaksi tekij\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4inen on se, kuinka suuri teht\u00e4v\u00e4n automatisoinnista saatavissa oleva taloudellinen hy\u00f6ty on. Toinen on se, kuinka vaikeaa kyseisen teht\u00e4v\u00e4n automatisointi on. Esimerkiksi voimakkaassa kehityksess\u00e4 oleva kulkuneuvojen ohjaamisen automatisoituminen liittyy ennen kaikkea ensimm\u00e4iseen tekij\u00e4\u00e4n, eli automatisoinnista olisi saatavissa valtavat taloudelliset hy\u00f6dyt \u2013 ihmiskuljettajia kun on todella paljon, vaikka palkat olisivatkin matalia. Koneoppimisen kehitys 2010-luvulla on hiljalleen tehnyt automaation teknisesti mahdolliseksi, ja vaikka k\u00e4ytt\u00f6kelpoisten sovellusten kehitysty\u00f6 on vaivalloista ja kallista, se on katsottu sen arvoiseksi. Vastaavan tekniikan soveltaminen vaikkapa metron automatisaatioon on t\u00e4ysin mahdollista, mutta ei yht\u00e4 kannattavaa, koska siit\u00e4 saatava taloudellinen hy\u00f6ty on pienempi, koska metron kuljettajia on suhteessa niin v\u00e4h\u00e4n ja palkkojen osuus kulurakenteesta pienempi.<\/p>\n Koneoppimisessa on automatisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta kyse siit\u00e4, ett\u00e4 kykenemme kasvavissa m\u00e4\u00e4rin korvaamaan k\u00e4siemme voiman ja koordinaation lis\u00e4ksi my\u00f6s aivojen taitoja \u2013 ensin yksinkertaisia, sitten hieman edistyneempi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s monet keskiluokkaiset, pitk\u00e4\u00e4 koulutusta tai kokemusta vaatineet asiantuntijaty\u00f6t ovat tulossa automatisaation piiriin. Itse-asiassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kaikkein voimakkaimman murroksen keskell\u00e4 saattavat olla jotkut arvostetuimmat, perinteikk\u00e4\u00e4t ammatit kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, lakimies, insin\u00f6\u00f6ri ja kauppatieteilij\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 aloilla automatisoinnista on saatavissa suuria taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4. Merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin n\u00e4m\u00e4 alat ovat arvostettuja juuri siksi, ett\u00e4 ne ovat ihmisille hyvin vaikeita. Se, mik\u00e4 on ihmiselle vaikeaa tai vaivalloista, on kuitenkin monessa tapauksessa koneelle varsin helppoa.<\/p>\n Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimii hyvin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6n yksi keskeinen osa, eli sairauden diagnosointi. Teht\u00e4v\u00e4 on ihmiselle hyvin hankala, koska siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 samanaikaisesti sovittaa yhteen suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 potilaaseen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa kaikkiin tunnettuihin sairauksiin liittyviin tietoihin ja osattava valita tilastollisten todenn\u00e4k\u00f6isyyksien perusteella mit\u00e4 sairauksia potilaalla saattaisi olla. Koneelle t\u00e4m\u00e4n tyyppiset teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t ole vaikeita, jos vain tarvittava informaatio on toimitettavissa sille strukturoidussa ja konek\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. Lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 koko diagnoosien olemassaolo liittyy ihmisen tietojenk\u00e4sittelyn rajoituksiin. Diagnoosien tarkoitus on tiivist\u00e4\u00e4 potilaaseen liittyv\u00e4\u00e4 biokemiallista ja fysiologista tietoa ja n\u00e4in helpottaa ihmisten v\u00e4list\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 potilaan tilasta. Koneen n\u00e4k\u00f6kulmasta kirjojen m\u00e4\u00e4rittelemien diagnoosien asettaminen on tavallaan tarpeetonta informaation hukkaamista, ja paljon oleellisempaa on er\u00e4\u00e4nlaisen tarkan teorian muodostaminen potilaan tilasta. Potilaan hoitoprosessia ohjaava kone pystyisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken aikaa kaikkea potilaasta saatavissa olevaa dataa sen arvioimiseen, mit\u00e4 tulee tehd\u00e4 juuri nyt ja mit\u00e4 tietoa tulee hankkia lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Hyv\u00e4palkkaisten ja arvostettujen ammattien joidenkin ty\u00f6teht\u00e4vien automatisoituminen olisi p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4 asia. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4rin osaamisen asteittainen automatisaatio laskisi joidenkin l\u00e4\u00e4ketieteellisten palveluiden hintaa niin paljon, ett\u00e4 ne olisi helppoa tarjota kaikille maailman ihmisille.<\/p>\n Silti, mik\u00e4li keskiluokkaiset ty\u00f6t teknologisten muutosten seurauksena kuitenkin v\u00e4henev\u00e4t radikaalisti ja keskiluokka kokonaisuutena alkaa jakaantua hyvin pienipalkkaisiin ja hyv\u00e4tuloisiin, voi t\u00e4st\u00e4 seurata ongelmia yhteiskuntien vakaudelle. Nykyisill\u00e4 yhteiskunnan pohja-asetuksilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 niin, ett\u00e4 kehitys suosii eritt\u00e4in paljon niit\u00e4, joilla sattuu olemaan hallussaan p\u00e4\u00e4omaa ja sopivaa osaamista sek\u00e4 kykenev\u00e4t sopeutumaan alati muuttuvaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Teknologisen ty\u00f6tt\u00f6myyden yhteiskunnassa pelkkien tuloerojen kaventamisen sijaan olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 tarkastella eroja p\u00e4\u00e4omassa, jotka muodostuvat merkitt\u00e4vimmiksi luokkaerotekij\u00f6iksi. Jo nyt voisimme kohdistaa palkkojen verotusta tehokkaampaa verotusta esimerkiksi kiinteist\u00f6ihin ja perint\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin osoittautunut poliittisesti vaikeaksi.<\/p>\n Viime k\u00e4dess\u00e4 koneoppimisteknologia on monimutkainen ty\u00f6kalu, eli se lis\u00e4\u00e4 niiden ihmisten kyky\u00e4 operoida todellisuudessa, jotka osaavat kyseist\u00e4 ty\u00f6kalua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisten ihmisten taloudellinen ja muu valta lis\u00e4\u00e4ntyy ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Kun samaan aikaan tapahtunut kehitys on tehostanut ihmisten seuraamisen, kontrolloimisen ja manipuloinnin menetelmi\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4iselle tasolle, niin on olemassa ilmeinen vaara, ett\u00e4 muodostuu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tehokas ja totaalinen kontrolliyhteiskunta.<\/p>\n Toinen ilmeinen vaaranpaikka kehityksess\u00e4 liittyy fordistiseen populismiin,<\/i> jota t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suhteellisen tyylipuhtaasti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edustavan USA:n nykyinen presidentti. Fordistisessa populismissa (teollisten) ty\u00f6paikkojen v\u00e4henemiseen vastataan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotan kuten ennenkin. Yksitt\u00e4isen kansallisvaltion poliittisen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4llainen politiikkaa vaikuttaa helposti eritt\u00e4in houkuttelevalta, koska hy\u00f6dyt (ty\u00f6paikat ja talouskasvu) voi kuitata v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti itselle lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 poliittisena kannatuksena, mutta laskun maksavat kaikki maailman ihmiset kollektiivisesti nopeammin etenev\u00e4n ilmastonmuutoksen muodossa.\u00a0On olemassa varsin ilmeinen vaara, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltainen politiikka hidastaa globaaleja ilmastonmuutoksen vastaisia toimia niin paljon, ett\u00e4 lopputulokset ovat katastrofaaliset.\u00a0Silti t\u00e4llaisen populismin teho on varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ei puutu vaiva, vaan toimeentulo<\/b><\/p>\n Nyky-yhteiskunnissa ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvu aiheuttaa k\u00f6yhyyden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan varsinaisesti johdu ty\u00f6n v\u00e4henemisest\u00e4, vaan niist\u00e4 rakenteista, joilla jaamme resursseja ja valtaa yhteiskunnassa. Vaivaa n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 ihminen on historiassa voinut pyyt\u00e4\u00e4 osan p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi yhteis\u00f6llisesti valmistettavasta ruokapadasta. Parhaassa asemassa olevat yhteis\u00f6n j\u00e4senet ovat selvinneet pienemm\u00e4ll\u00e4 vaivann\u00e4\u00f6ll\u00e4. Paljon ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ovat perinteisesti olleet kaikkein v\u00e4hiten arvostettuja ja k\u00f6yhimpi\u00e4.<\/p>\n Kun automaatiokehitys tuo mukanaan suuren vaurauden yhteiskunnille, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jotkut ty\u00f6tt\u00f6miksi (ainakin inhimillisen ty\u00f6ehtolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vallitessa), on vain perverssi\u00e4 moralismia yritt\u00e4\u00e4 keksim\u00e4ll\u00e4 keksi\u00e4 heille vaivaa, josta suoriutua. K\u00f6yh\u00e4lt\u00e4 ei puutu vaiva, vaan toimeentulo. Siksi automaatiokehityksen mukanaan tuoma vauraus tulisikin n\u00e4hd\u00e4 keinona ratkaista k\u00f6yhyys jollakin perustulon kaltaisella ratkaisulla \u2013 ja mahdollistaa yksil\u00f6ille kyky parantaa asemaansa muillakin keinoin kuin perinteisell\u00e4 palkkaty\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4li se ei yksil\u00f6lle syyst\u00e4 tai toisesta sovi. Monet kirjailijat, keksij\u00e4t, tutkijat, taiteilijat, startup-yritt\u00e4j\u00e4t ynn\u00e4 muut toimivat jo nyt n\u00e4in; he ottavat riskej\u00e4 yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n luoda aineetonta p\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n Silti kun ty\u00f6tt\u00f6myyden synnytt\u00e4mien ongelmien ratkaisuksi esitet\u00e4\u00e4n perustuloa tai muita vastaavia rakenteita, joilla ty\u00f6t\u00e4 vailla olevat voisivat el\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4llist\u00e4 ja kenties luovaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, t\u00e4llaiset ratkaisut tuomitaan usein moraalittomina. Monet katsovat ty\u00f6n olevan itseisarvoisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja ett\u00e4 turhaakin vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 tulisi edellytt\u00e4\u00e4 ihmiselt\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 muiden kustannuksella. Saman argumentin toinen puoli on usein poliittisessa keskustelussa esitetty pelko: miksi kukaan en\u00e4\u00e4 tekisi t\u00f6it\u00e4, jos ilmankin tulee toimeen?<\/p>\n Se, ett\u00e4 ihmisten ei ole pakko tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 johtaakin v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siihen, ett\u00e4 ty\u00f6nteosta on teht\u00e4v\u00e4 nykyist\u00e4 palkitsevampaa ja mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 jos haluaa sitouttaa ihmisi\u00e4 siihen. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 vasta-argumentit pit\u00e4v\u00e4t paikkansa. Suorittavia \u201cpaskaduuneja\u201d t\u00e4ytyisi muuttaa mielekk\u00e4\u00e4mmiksi ja\/tai niist\u00e4 olisi maksettava parempaa palkkaa. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4lit\u00f6n ongelma yksitt\u00e4isille ammattialoille ja ty\u00f6nantajille, mill\u00e4 osa vastustuksesta selittynee. Ehk\u00e4 ongelma ratkeaa ty\u00f6nantajien kannalta osin sekin lopulta automaatiolla.<\/p>\n Viime k\u00e4dess\u00e4 kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 monen suorittavan ty\u00f6n automatisoituminen ja perustulon kaltaiset perusturvarakenteet pakottavat ty\u00f6nantajat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaansa ty\u00f6ntekij\u00e4t paremmin huomioon ottavaksi; kun ihminen ei ole palkkaty\u00f6st\u00e4 riippuvainen henkens\u00e4 pitimiksi, h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ytyy houkutella lis\u00e4ansioilla. Vastaavanlainen ilmi\u00f6 on jo havaittavissa korkean tuottavuuden hyv\u00e4palkkaisissa asiantuntijaty\u00f6paikoissa, joissa panostetaan eritt\u00e4in paljon viihtyvyyteen ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhteishenkeen. Se, ett\u00e4 ty\u00f6nantajan kannattaa n\u00e4in tehd\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 aloilla ty\u00f6nantajat kilpailevat ty\u00f6ntekij\u00f6iden erikoistuneesta osaamisesta ja ovat havainneet n\u00e4iden keinojen olevan tietyn palkkatason j\u00e4lkeen huomattavasti rahallisia lis\u00e4bonuksia parempia keinoja sitouttaa ja palkita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Terveydenhoitoalalla monet l\u00e4\u00e4k\u00e4rit taas tekev\u00e4t tietyn ansiotason j\u00e4lkeen mieluummin lyhyemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kuin tienaavat enemm\u00e4n rahaa.<\/p>\n Automaatio tulee mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin laskemaan kaikkien sellaisten asioiden hintaa, jotka on mahdollista automatisoida. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehitys johtaa siihen, ett\u00e4 monien perustarpeiden turvaaminen v\u00e4est\u00f6lle muuttuu suhteessa yh\u00e4 edullisemmaksi \u2013 perustuloon perustuva minimiturva voisi siis automaation my\u00f6t\u00e4 suoraan edullistua. Toisaalta on my\u00f6s sellaisia perustarpeita, joiden tyydytt\u00e4misess\u00e4 automaatiosta ei l\u00e4hiaikoina tule olemaan suurta apua, ja n\u00e4iden hinta voi ainakin v\u00e4liaikaisesti suorastaan nousta.<\/p>\n <\/p>\n Julkisen talouden ongelma<\/b><\/p>\n Ty\u00f6tt\u00f6myyden julkista taloutta rasittava vaikutus on ongelma nykytilanteessa, jossa merkitt\u00e4v\u00e4 osa verotuloista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n eri tavoin palkkaty\u00f6st\u00e4. Perinteisen palkkaty\u00f6n v\u00e4hetess\u00e4 olisi kuitenkin loogista, ett\u00e4 ty\u00f6n verotusta asteittain laskettaisiin ja vastaavasti p\u00e4\u00e4oman, raaka-aineiden ja erilaisten informaatioajan luonnollisten monopolien voittojen verottamista lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in palkkaty\u00f6n v\u00e4henemisen synnytt\u00e4m\u00e4 \u201congelma\u201d olisi julkisen talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ysin hallittavissa. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan muuta sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 hyvinvointivaltioiden kest\u00e4vyytt\u00e4 uhkaa nyt ja tulevaisuudessa kasvavat terveydenhuoltomenot, el\u00e4kekustannukset ja toisaalta globaali veronkierto.<\/p>\n Siin\u00e4 miss\u00e4 teknologian kehittyminen usein johtaa automaatioon ja sit\u00e4 kautta edullisempiin hy\u00f6dykkeisiin, terveysteknologian kehittyminen tunnistamaan jatkuvasti uusia sairauksia ja hoitomuotoja tulee nostamaan terveydenhuoltoon liittyvi\u00e4 kustannuksia. Samalla se entiseen tapaan nostaa ihmisten elinik\u00e4\u00e4, muokaten v\u00e4est\u00f6pyramidia pylv\u00e4sm\u00e4iseksi ja kasvattaen el\u00e4kkeell\u00e4 olevien suhteellista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n suhteellinen v\u00e4heneminen julkisten menojen jatkuvasti kasvaessa muodostaa eritt\u00e4in hankalan yht\u00e4l\u00f6n julkiselle taloudelle.<\/p>\n Talouden globaali verkottuminen ja siihen liittyv\u00e4 veronkierto on julkisen talouden kannalta ongelma, jota mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen maa ei pysty yksin ratkaisemaan. Tilanteessa, jossa verotuksen painopistett\u00e4 pit\u00e4isi siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4oman suuntaan, veronkierron ongelma saattaa helposti pahentua entisest\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4oma on kasvavissa m\u00e4\u00e4rin aineetonta ja siksi helposti \u201cliikuteltavaa\u201d eik\u00e4 sidottua tiettyyn toimipaikkaan.<\/p>\n Merkitt\u00e4v\u00e4n poikkeuksen liikuteltavaan muodostavat t\u00e4ysin paikkaansa sidotut kiinteist\u00f6t. Erityisesti Suomessa kiinteist\u00f6j\u00e4 ei ole ollut tapana merkitt\u00e4v\u00e4sti verottaa, vaikka palvelu- ja tietoty\u00f6n sektoreiden huomattava kasvu ty\u00f6llist\u00e4jin\u00e4 on johtanut kaupungistumiseen, joka tuottaa kiinteist\u00f6nomistajille ansiottomia ns. Windfall<\/i>-voittoja maan arvon noustessa. Suurkaupunkien asuntomarkkinoilla vuokranantajat voivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nostaa vuokria aina, kun v\u00e4est\u00f6n ansiotaso nousee. T\u00e4t\u00e4 voisi pit\u00e4\u00e4 markkinoiden toiminnan kannalta ep\u00e4tehokkaana kuppaamisrakenteena, jota siet\u00e4isikin verottaa ansioty\u00f6n sijaan.<\/p>\n <\/p>\n Miten eteen p\u00e4in?<\/b><\/p>\n Todenn\u00e4k\u00f6isesti surkuhupaisin negatiivisen poliittisen kehityksen skenaario nykyisess\u00e4 kehityskulussa liittyy kouristuksenomaiseen ty\u00f6instituutioon takertumiseen. T\u00e4t\u00e4 takertumista edustavat ratkaisut, joissa alamme keksi\u00e4 erilaista pakkopuuhasteltavaa ihmisille, jotka eiv\u00e4t kykene sijoittumaan ty\u00f6markkinoille. T\u00e4ll\u00f6in paitsi tuhlataan ihmisten aikaa ja julkisia varoja my\u00f6s heikennet\u00e4\u00e4n ihmisten mahdollisuuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen muuhun kuin ty\u00f6ajan vaihdantaan perustuva mielek\u00e4s paikka muuttuneessa yhteiskunnassa.<\/p>\n Vahingollista t\u00e4m\u00e4n tapainen yhteiskuntapolitiikka on etenkin siksi, ett\u00e4 se on er\u00e4\u00e4nlaista k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 koulutusta, eli se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yhteiskunnan yleist\u00e4 luovaa ja kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 potentiaalia, sill\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 edess\u00e4 oleva positiivinen kehitys vaatii, ett\u00e4 meid\u00e4n on opittava (uudelleen) nauttimaan ja arvostamaan luovaa joutenoloa edistyksen keskeisen\u00e4 elementtin\u00e4.\u00a0Se on se luonnollinen tila, jota kohti homo civilis<\/i> on aina hakeutunut, kun sill\u00e4 on ollut siihen mahdollisuus.<\/p>\n <\/p>\n Juuso Pes\u00e4l\u00e4<\/b>, kirjoittaja on psykologi (PsM), taloustieteilij\u00e4 ja energiatehokkuusalan yritt\u00e4j\u00e4 &<\/i> Teksti perustuu Lilja Tammisen ja Juuso Pes\u00e4l\u00e4n yhteiskirjoittamaan kirjaan \u201cOlipa kerran ty\u00f6 \u2013 ihmisyys, hyvinvointivaltio ja yhteiskuntasopimus v\u00e4henev\u00e4n ty\u00f6n digitaaliyhteiskunnassa\u201d, joka tarkastelee k\u00e4ynniss\u00e4 olevan digitaalisen murroksen seuraavan aallon yhteiskunnallisia seurauksia ja pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n reittej\u00e4, joiden avulla demokraattinen hyvinvointivaltio voisi mahdollisimman tehokkaasti kytkeyty\u00e4 osaksi k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa kehityst\u00e4. Koko historiansa ajan ihmiskunta on halunnut p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ty\u00f6st\u00e4. … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[202],"tags":[208],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/970"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=970"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/970\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":988,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/970\/revisions\/988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=970"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=970"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sosiologi.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=970"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nAutomaatioon liittyv\u00e4 ns. teknologinen ty\u00f6tt\u00f6myys<\/i> on vanha k\u00e4site. Esimerkiksi jo 1770-luvulla brittil\u00e4inen talouskirjailija Thomas Mortimer puhui koneista, joiden on tarkoitus h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 ihmisty\u00f6 l\u00e4hes kauttaaltaan. Karl Marx piti teknologista ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin kurjana kitkaty\u00f6tt\u00f6myyten\u00e4 kapitalistisessa taloudessa. Termin \u201cteknologinen ty\u00f6tt\u00f6myys\u201d popularisoi John Maynard Keynes 1930-luvulla.<\/p>\n
\n Lilja Tamminen<\/b>, kirjoittaja on BBA (tietojenk\u00e4sittely) ja digitalisaatiotutkija<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"