Internet seksityön areenana Suomessa

Numero 2/2018 Yleinen

Digitalisaatio on kuljettanut suomalaista seksityötä kuluneiden vuosikymmenten ajan entistä
enemmän internetin loputtomiin verkostoihin. Sanomalehtien päiväkahviseura -ilmoitteluista on siirrytty internetin deitti- ja seksitreffisivustoille. Internetin anonyymiydestä on
hyödytty monella tavalla. Tässä artikkelissa tutkailen digitalisaation ja seksityön suhdetta
suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta omassa pro gradu -tutkimuksessani ilmenneiden piirteiden valossa. Näistä lähtökohdista tarkastelen, millä tavoin internet ja seksityö ovat kietoutuneet toisiinsa.

Seksityön laveat raamit

Seksityön voi karkeasti ottaen määritellä olevan toimintaa, jossa vaihdetaan seksiä tai seksuaalista stimulaatiota rahaan tai muihin materiaalisiin hyödykkeisiin, kuten vaatteisiin, ruokaan tai päihteisiin (Ranz 2009, 205). Hienosyisemmän määrittelyn halutessaan voi nojata sosiologi Anna Kontulan Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa -teoksessa (2008, 44-46) tekemään Luokitteluun. Siinä seksityön kenttään sisältyy ensisijaisesti niin kutsuttu klassinen seksi, joka määritellään tarkoittavan pääsääntöisesti emätinyhdyntää , suuseksiä ja/tai intiimialueiden hierontaa. Klassisen seksin lisäksi seksityön kenttään sisältyy erityisesti thaihierontapaikoissa tarjottavat intiimihieronnat, seuralaispalveluita, erilaisia erikoispalveluita, kuten fetissi- ja BDSM-palveluita. Lisäksi kenttään kuuluu erityisesti myös Venäjältä Pohjois-Suomeen suuntautuvaan tyttöbussi-ilmiöön liittyvä seurustelunomainen muoto, johon sisältyy seksityöntekijän majoittuminen asiakkaan luona pidemmän ajan.

Pia Skaffari ja Kyösti Urponen puolestaan luokittelevat seksimarkkinoiden alaisuuteen yllä
mainittujen palveluiden lisäksi stripteasen, puhelinseksipalvelut, seksimessut, seksikaupat,
seksielokuvateatterit, pornografian ja seksivideot (Skaffari & Urponen 2004, 29). Laajimmillaan kaupallisen seksin tai erotiikkapalveluiden kenttään siis sisältyy monimuotoisia palveluita, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Tämän tekstin puitteissa en kuitenkaan lähde käsittelemään internetin ja seksityön suhdetta näin laajojen luokitteluiden rajoissa. Keskityn tarkastelemaan ilmiötä oman pro gradu -tutkimukseni lähtökohdista. Ensi vuoden puolella valmistuvassa pro gradu -tutkimuksessani olen tutkinut opiskelijoiden tekemää seksityötä diskurssianalyysin ja Mary Douglasin symboliantropologian keinoin. Huomioni kohteena ovat olleet aineistoni seksityöntekijöiden kokemukset seksityöstä ja yleisestä suhtautumisesta seksityöhön sekä seksityöntekijöihin. Aineistona olen hyödyntänyt seksityöntekijöiden kirjoittamia blogeja ja Sihteeriopisto -sivustolla julkaistuun haastattelupyyntööni vastanneiden seksityöntekijöiden haastatteluita.

Aineistoni tarjoaa rajatun näkökulman laajaan ilmiöön ja seksityön kentällä päähuomio
tutkimuksessani onkin aineistoni pohjalta klassisessa seksissä (kunkin seksityötekijän itse määrittämissä raameissa), vaikka seksityöntekijät paikoitellen kuvasivat tarjoavansa tai tarjonneensa myös muita palveluita, kuten seuralaispalveluita tai erikoispalveluita. Tutkimukseni puitteissa seksityö määrittyy myös pääsääntöisesti osa-aikaiseksi tai satunnaiseksi, sillä seksityötä tehdään opintojen tai tämän lisäksi jopa toisen työn ohella.

Täten myös tämän artikkelin pääpaino on näissä ylempänä esitellyissä lähtökohdissa, jotka ohjaavat katsettani tarkastellessani internetiä suhteessa seksityöhön. Siispä esimerkiksi ihmiskaupan sekä parituksen olen jättänyt artikkelin rajauksen ulkopuolelle, kuten myös pro gradu -tutkimuksessani, vaikka niidenkin tarkastelu suhteessa internetiin varmasti toimisi kiinnostavana ja tärkeänä näkökulmana.

Stigmaa torjumassa – internetistä hyötyminen seksityössä

Asiakaskontaktien luomisessa internetillä on korostunut merkitys. Tämä ilmenee vahvasti pro gradu -tutkimukseni aineiston seksityöntekijöiden parissa; heistä jokainen hyödyntää internetiä enemmän tai vähemmän pääasiallisena paikkana solmia asiakaskontakteja. Mikäli jokin tietty sivusto mainittiin blogeissa tai haastatteluissa, yleisimmin se oli Sihteeriopisto. Toisaalta myös erinäisiä deitti- ja seksitreffisivustoja osataan hyödyntää asiakaskontaktien luomisessa. Internetin ulkopuolelta yhdeksi tavaksi asiakaskontaktien saamiseen on mainittu luotettaviksi koettujen tahojen kautta saadut vinkkaukset uusista asiakkaista.

Sama huomio internetin hyödyntämisen yleisyydestä on tehty myös muiden tutkimusten parissa. Kontula nosti esiin internetin korostuneisuuden asiakaskontaktien luomisessa, mutta tämän lisäksi hän mainitsi katujen, ravintoloiden sekä baarien, päivälehtien, hierontayritysten ja mainoslehtisten toimivan areenoina seksipalveluiden markkinointiin (Kontula 2008, 46-47). Vaikka seksipalveluita siis markkinoidaan edelleen monen eri väylän kautta, on internet vallannut alaa kasvavissa määrin (Skaffari & Urponen 2004, 31).

Tehtyään valinnan internetin hyödyntämisestä markkinointiväylänä, aineistoni seksityöntekijöillä oli vuorossa asiakasyhteydenottojen seulonta ja tapaamisesta sopiminen. Tähänkin internet tarjosi hyödyllisiä välineitä. Aineistoni seksityöntekijöiden kohdalla kontaktien solmiminen ja tapaamisesta sopiminen tapahtuivat pääsääntöisesti seksityötä varten hankitun sähköpostitilin ja puhelinliittymän välityksellä. Näin saatiin välineitä identiteetin suojaamiselle, mikä koettiin tärkeäksi aineiston seksityöntekijöiden parissa. Seksipalveluita markkinoivissa ilmoituksissa ei yleisesti haluttu julkaista omaa puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, joiden kautta heidät olisi mahdollista tunnistaa. Seksityöntekijät olivat myös valmistautuneet keksimään selityksiä identiteettivarkauksista tai omien kuvien luvattomasta leviämisestä, mikäli tuttava löytäisi heidän seksityöilmoituksensa ja tunnistaisi heidät tavalla tai toisella siitä.

Tämä oman identiteetin salaaminen ilmenee pro gradu -tutkimuksessani erityisesti
subjektipositioiden alaisuudessa esiintyvien työminä ja siviiliminä -käsitteiden yhteydessä. Koska näitä positioiden luokitteluja määritetään myös yksilön ulkopuolelta, on etenkin seksityöntekijän työminä seksityöstigman ulottuvilla. Seksityöstigman on todettu aiheuttavan yhteisöstä syrjäyttämisen uhkaa ja vaikuttavan työminän lisäksi myös siviiliminän alaisilla elämänalueilla (Ranz 2009, 209, 216). Tämä aiheuttaa tarpeen oman identiteetin salaamiseen. Perheellisten seksityöntekijöiden kohdalla tämä tarve voi olla erityisen suuri halutessa suojella koko perhettä seksityöstigman vaikutuksilta.

Internetin seksityölle tuomia anonymiteetin turvaamiseen pohjautuvia hyötyjä tarkastellessa voidaan pohtia myös muita riskien minimointia ja turvallisuuskysymyksiä koskevia puolia. Internetin välityksellä toimiminen tarjoaa enemmän aikaa arvioida asiakkaiden luotettavuutta ja sopivuutta omaksi asiakkaaksi. Seksityöntekijät ehtivät rauhassa käydä läpi asiakkaan kanssa asiakastapaamisen pelisäännöt sekä sen, mitä tapaaminen pitää sisällään. Internet tarjoaa tässä tapauksessa myös mahdollisuuden perääntyä asiakaskontaktien solmimisesta, mikäli asiakas ei tunnu haluavan noudattaa seksityöntekijän määrittämiä pelisääntöjä tai herättää muuten epämieluisia tuntemuksia.

Seksityön areenojen muutos: haasteita ja hyötyjä

Kuten yllä on jo käsitelty, internet on mahdollistanut monenlaisia toimintatapojen muutoksia
seksityön parissa. Sen lisäksi että internetin avulla seksityöntekijät ovat voineet keksiä uusia keinoja identiteettinsä salaamiseen ja tehostaa asiakaskontaktien solmimisen tapoja valitakseen joukosta omiin kriteereihinsä sopivat asiakkaat, internet on myös muovannut vaivattomampia
mahdollisuuksia seksipalveluiden tarjontaan toisissa kaupungeissa. Esimerkiksi viikonloppumatkoja ajatellen, seksityöilmoituksia voi ennalta kohdistaa valitsemiensa kaupunkien asiakkaille. Tällöin seksityöntekijöille asettuu monipuoliset mahdollisuudet toimia siviiliminänsä elämänalueiden ulkopuolella.

Sen lisäksi että internet on tarjonnut seksityöntekijöille kansallisella tasolla alueellisesti laajemmat toimintaympäristöt, on sillä globaalejakin vaikutuksia. Seksi- ja erotiikkapalveluita voidaan vaivatta tarjota globaalisti internetin avustuksella, sillä internet tarjoaa tässä mielessä rajattomat markkinointimahdollisuudet (Skaffari & Urponen 2004, 32, ks. myös tyttöbussi-ilmiöstä Kontula 2008, 46). Myös oman aineistoni seksityöntekijöiden suosiossa oleva Sihteeriopisto tarjoaa tällä hetkellä Suomen lisäksi alustoja seksityöilmoituksille muista Pohjoismaista, Baltian maista, Venäjältä, Puolasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Belgiasta, Albaniasta, Kyprokselta, Tšekistä ja Turkista (Sihteeriopisto 2018).

Yksi merkittävä muutos seksityön areenoissa tapahtui vuonna 2002, jolloin niin kutsuttu
päiväkahviseura-ilmoittelu päättyi suurimmissa päivä- ja iltapäivälehdissä (Skaffari & Urponen 2004, 32). Seksityöilmoituksia julkaistiin tämänkin jälkeen esimerkiksi pornolehdissä ja pienemmissä paikallisjulkaisuissa sen lisäksi, että miesverkostoissa kulki hiljaista tietoa
seksipalveluiden saatavuudesta, mutta suunta oli selkeä; ilmoittelu siirtyi internetin palstoille
(Skaffari & Urponen 2004, 32-33).

Näiden puolien lisäksi on sanomattakin selvää, että internet on avannut uusia areenoja seksityön laajalla kentällä. Jo itsessään pornografia on saanut valtavat verkostot käyttöönsä internetissä erilaisten pornografiasivustojen muodossa. Voi vain spekuloida, miten laajalti internet kaiken kaikkiaan on vaikuttanut seksi- ja erotiikkapalveluiden eri alueilla. Vaikka esimerkiksi striptease, käytettyjen alusvaatteiden myynti ja erilaiset web cam -esitykset tapahtuvat omien areenojensa puitteissa ja rajoissa, voi arvella ainakin markkinoinnin helpottuneen internetin myötä kaikkien näiden seksi- ja erotiikkapalveluiden parissa.

Internetin ja seksityön yhteys poikii monia kiintoisia lähestymissuuntia sekä myös monia pohdinnanarvoisia haasteita. Internetistä seksityön yhteydessä puhuttaessa on tärkeää muistaa esimerkiksi se, että vaikka internet on monella tavalla tarjonnut uusia hyödyntämisen mahdollisuuksia, eivät nämä mahdollisuudet välttämättä ole samanlaisia kaikkien kohdalla. Voi pohtia esimerkiksi sitä, onko kaikilla syystä tai toisesta samanlaisia mahdollisuuksia toimia internetissä. Rajoittavia tekijöitä voi olla esimerkiksi kielimuurit. Vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa näyttää internetissä toimiessa korostuvan oman aineistoni pohjalta verbaalisuuden raamit. Siinä missä suomea ja englantia taitava henkilö luovii saumattomasti esimerkiksi Sihteeriopiston sivuilla, voi näitä kieliä osaamattomalla olla aivan erilaisia esteitä edessään. Kaikilla ei välttämättä ole yhtäläisiä tietoja erinäisistä sivustoista ja niiden toimintatavoista, joten tämäkin voi aiheuttaa rajoituksia toimintatavoissa ja areenoissa.

Seksityön markkinointikeinoihin ja -väyliin sisältyy anonymiteetin korostuminen, mutta kuitenkin on samalla hyvä pohtia, millaisia haittapuolia ja riskejä internetissä toimimiseen voi sisältyä. Salattu identiteetti voi ainakin spekulaation puitteissa paljastua ja voi pohtia, miten pitkälle loppujen lopuksi internetin välityksellä on mahdollista tehdä arvioita asiakkaista. Oma lukunsa tällä alueella ovat myös ihmiskauppaan ja paritukseen liittyvät seikat, kuten niiden puitteissa tarjottujen palveluiden markkinointi, mitä en kuitenkaan tätä mainintaa pidemmälle lähde erittelemään artikkelini rajauksen vuoksi.

Joka tapauksessa on selvää, että internet on laajentanut ja avannut seksi- ja erotiikkapalveluiden
kenttää ja tätä myötä mahdollistanut uusia väyliä ja välineitä seksityöntekijöiden toimintaan
seksityön markkinoinnista ja seksityöstigmalta suojautumisesta lähtien. Internet on myös avannut Sihteeriopiston kaltaisten sivustojen ja esimerkiksi seksityöntekijöiden blogien myötä laajempia mahdollisuuksia tutustua seksityöhön ja saada täten realistisemman ja kattavamman kuvan ilmiöstä seksityöntekijälähtöisesti.

 

Jaana Ahtiainen

Kirjoittaja on opiskelijoiden seksityöstä pro gradu -tutkimustaan viimeistelevä folkloristiikan

maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta.

 

Lähteet:

Kontula, Anna (2008): Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa. Helsinki: Like.

Ranz, Saija (2009): Vieraimpana naisena. Teoksessa Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli (toim.): Tabujen kahleet s. 204–225. Tampere: Vastapaino.

Sihteeriopisto (2008): Sihteeriopisto. Escorts. Sihteeriopiston verkkosivut. https://www.sexwork.net/girls/ [Viitattu 19.9.2018] Skaffari, Pia & Urponen, Kyösti (2004): ”Ei vain rakkaudesta, vaan myös…”: Esiselvitys Lapin seksimarkkinoista ja prostituutiosta. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja, C,

Työpapereita. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

 

Post a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*