”Mitä utopialla oikein tekee?” Utopia yhteiskuntakritiikin välineenä

Utopiasta puhuttaessa ajattelumme ohjautuu usein natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kaltaisiin totalitaristisiin järjestelmiin ja sen mukana pelkoon utooppisen ajattelun väkivaltaisesta luonteesta. Utopioiden...

Sosiologia on aina ollut kiinnostunut kriiseistä ja murroksista. Niitä selittämäänhän sosiologia on oikeastaan aikoinaan syntynyt. Sosiologian historian alkuaikoina teollistuminen oli muuttanut radikaalisti ihmisten elämää ja luonut uudenlaisia sosiaalisia ongelmia. Nykyään elämme yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa myös teknologian kehityksellä on roolinsa. Omana elinaikanani matkapuhelimet ja tietokoneet  ovat yleistyneet. On tulut älypuhelimia, digibokseja, ulkoisia kovalevyjä, muistitikkuja, […]

Read more

1. Johdanto Nuorten syrjäytyminen huolestuttaa. Työministeri Lauri Ihalaisen (HS.fi, 26.3.2012) mukaan ”Mikään ei ole niin paha asia kuin nuorten syrjäytyminen työstä, koulutuksesta ja yhteiskunnasta”. Tarkastelin kandidaatintutkielmassani vetäytyneiden nuorten ilmiötä. Työ- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolisuuden lisäksi nämä nuoret ovat vetäytyneet sosiaalisesta elämästä. Tässä artikkelissa keskityn tutkielmani teoreettiseen viitekehykseen ja sen keskeisimpiin havaintoihin. Ensin kuitenkin selvitän, mistä ilmiöstä […]

Read more

Erilaiset kriisit ja ääri-ilmiöt tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Uhkia kohdatessaan ihmiset kerääntyvät puolustautumaan yhteistä vihollista vastaan. Kuten Ulrich Beck esitti puhuessaan riskiyhteiskunnasta, elämme epävarmuuden aikaa. Välitöntä vaaraa ei ole, vaan uhkaa halutaan luoda. Tämä eräänlainen suojautumisen tarve on luonut erilaisille ääri-ilmiöille mahdollisuuden kasvaa. Jihadismi, äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat pystyneet lisäämään kannatustaan sillä periaatteella, että ne […]

Read more

  Tiedon filosofia ja viisauden filosofia: Esittely Nicholas Maxwellin kirjasta From Knowledge to Wisdom Kirjan From Knowledge to Wisdom (2007) ensimmäinen luku alkaa kuvailulla siitä, miten tiede on epäonnistunut ratkaisemaan maailman inhimillisiä kriisejä ja on joskus jopa johtanut niihin. Voisi kuvitella, että sen kirjoittaja, Nicholas Maxwell, kuuluisi tieteen vastustajiin. Näin ei kuitenkaan ole. Maxwell puoltaa […]

Read more

Johdanto Milloin viimeksi näit downshiftausta eli ”leppoistamista” tai ”elämän kohtuullistamista” käsittelevän jutun, jossa haastateltava ei todistellut korkeaa koulutustaan ja vaihtoehtojaan työmarkkinoilla? Kysymys on retorinen, sillä googlettamista järkevämpää on etsiä Kustaa Vaasan hopealusikkaa Itämerestä. Ehkä roska-autoileva lusikka löytyykin, mutta valtavirtaa hän ei muuta. Kaikki ovat kuulleet downshiftauksen väitetystä moraalittomuudesta, joka tiivistyy sanoissa vastuunpakoilu, etuoikeus ja tulevaisuuden […]

Read more

 ”Resurssien puute ei ole peruste vankilaoloille, jotka loukkaavat vankien ihmisoikeuksia” (Vankilasääntöjen 4. sääntö.)   Johdanto Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kaikkien ihmiskunnan jäsenten yhtäläisiä oikeuksia, jotka on taattu monilla kansainvälisillä sopimuksilla. Näin on myös vankeusaikana, lukuun ottamatta vapauden menetystä. Vapautensakin menettäneitä henkilöitä koskevat kuitenkin tietyt perusoikeudet. Näitä pyrkivät turvaamaan Euroopan neuvoston uudistetut vankilasäännöt, jotka hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa […]

Read more

Hippokrateen aikoina sanalla krisis tarkoitettiin sairauden käännekohtaa, epävarmaa ja jopa mystistä hetkeä, joka saattaa johtaa sekä toipumiseen että kuolemaan (OED). Nykymääritykseltään sairaus on organismia tai sen osa jäytävä patologinen ja epätavallinen tila, joka voidaan tunnistaa tietyistä oireista. Sairaudet voidaan jakaa karusti ulkoisten taudinaiheuttajien aikaansaamiin ja elimistön sisäisistä toimintavaikeuksista johtuviin tiloihin ja näiden erilaisiin yhdistelmiin. (Merriam […]

Read more

Johdanto Euroopan talous on ollut heikossa tilassa jo useamman vuoden, eikä loppua ole vielä näkyvissä. Yhdysvaltain subprime-lainoihin perustuneen kiinteistökuplan posahtaminen laukaisi ketjureaktion, joka ajoi myös Euroopan talousalueen taantumaan. Talouskasvun romahtamisesta, korkeasta työttömyydestä ja kriisiä seuranneesta talouskurista ovat erityisesti saaneet kärsiä Euroopan heikoimmin suoriutuneet kansantaloudet. Nämä maat, joihin yleensä lasketaan mukaan Portugali, Italia, Kreikka ja Espanja, […]

Read more

Sosiologi-lehdessä 1/2014 Anssi Peräkylä peräänkuulutti koti-instituution etsimistä. Hän kirjoitti, että sosiologin olisi hyvä sitoutua johonkin yhteiskunnalliseen kenttään, jonka kautta sosiologiaansa harjoittaa. Tarjolla olisi nyt instituutio, johon hyvin harva sosiologi on viime vuosikymmeninä juurtunut: maanpuolustus. Maanpuolustus on äkkiväärien upseerien ja asehullujen reserviläisten touhua, talvisotahurmosta, varusmiesajan harmautta ja salaiseksi julistettuja asiakirjoja. Ei savua ilman tulta, mutta stereotyyppisten […]

Read more

Julmuuden juhlat  vs humaanisuus   Ihmislajin julmuudesta ja  ihmiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille ja niitä ymmärtämään yrittäville on suositeltava teosta   Johnanthan Glover: Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria (Like 2010). Professorin, King’s College Londonin lääkeoikeuden ja etiikan keskuksen johtajan Jonathan Gloverin  (s. 1941) mukaan kysymyksiä etiikan filosofiasta ei voi sivuuttaa, mikäli haluamme ymmärtää historiaa.  Glover tunnetaan erityisesti bioetiikan tutkijana […]

Read more