Kieli ei ole näin vain tutkimuskohteeni, vaan myös syy siihen, että ylipäätään hahmotan näitä rakenteita.
Hauras mieheys
Miehenä oleminen on vaikea kokemus. Omakohtainen mieheyden ideaali on jatkuvasti vaarassa hajota käsiin. Miehet elävät jatkuvalla miinakentällä, jossa yksikin väärä valinta voi rikkoa miehisyyden illuusion. Ei tietenkään kaikki miehet, mutta minä ainakin. Minä ainakin tunnen nämä sisäistetyt odotukset vastarintana sisälläni, kun menen lakatuin kynsin työpaikalle tai kun julkisessa tilassa istuessani ristin jalkani. Mieheys on niin …
Villi ja vapaa demokratia varovaisten jättiläisten panttivankina
Villi, vapaa ja arvaamaton eivät ole välttämättä ensimmäisiä adjektiiveja, jotka nousevat mieleen, mikäli pyydetään kuvaamaan suomalaista poliittista järjestelmää. Yleisesti suomalaista poliittista kenttää kuvataan hitaaksi ja kankeaksi byrokratiaksi. Hitauden mielikuva tulee usein perusteellisista prosesseista, joilla pyritään varmistamaan päätöksenteon läpinäkyvyys, sekä se että uudet säädökset noudattavat perustuslakia. Poliittisia puolueita ei voida myöskään pitää varsinaisen dynaamisina kansanliikkeinä. Puoluepolitiikka …
Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa intersektionaalisuuden näkökulmasta
Ilmastosiirtolaisuus ilmiönä Ilmastosiirtolaisuus on monimutkainen globaali ilmiö, jonka voidaan yksinkertaistetusti sanoa olevan ilmastonmuutoksesta johtuvaa muuttoliikettä. Ilmastonmuutos voi johtua maapallon ekosysteemin sisäisistä prosesseista tai olla ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. Tällä hetkellä tapahtuva ilmastonmuutos on suurelta osin ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muutosta, joka on vahvasti yhteydessä kapitalismiin ja fossiilitalouteen. (Ahteensuu 2020; Kortetmäki 2020.) Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa tukalaa …
Demokratian kriisi vai poliittisen osallistumisen muutos
Johdanto Viime aikoina on puhuttu paljon demokratian vaikeuksista ja jopa kriisistä. Demokratian ja poliittisen osallistumisen rapautumisen merkeiksi tulkitaan laskevat äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät, sekä populismin voimakas nousu. (Aunesluoma 2017, Kiiski Kataja 2017.) Huolta herättävät erityisesti alhaiset äänestysprosentit, joista tuoreena osoituksena on kevään 2021 kuntavaalien historiallisen alhainen äänestysprosentti 55,1 % (Kuntaliitto 2021). Toisaalta arkipäiväisen havainnoinnin myötä …
Resilienssi voimavarana
Koronan kourissa tasapainoileva yhteiskunta tarvitsee nyt enemmän yhteisöllistä resilienssiä kuin koskaan aiemmin 90-luvun laman jälkeen. Resilienssi on ihmisen psyykkinen ominaisuus, joka ilmenee jokaisella hyvin yksilöllisesti. Resilienssi-käsitteelle ei ole vielä osattu antaa täydellistä suomenkielistä vastinetta, mutta esimerkiksi psyykkinen palautumiskyky kuvaa ominaisuutta hyvin. Resilienssiä on joskus verrattu suomalaiseen sisuun, mutta sitä se ei täysin ole. Suomalaisella sisulla …
Yhteisöllisyys ja rajatyö internetkulttuureissa
Johdanto Tänä keväänä valmistuvassa pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut etnografisesti sitä, kuinka yksilöllisyyttä rakennetaan sekä ylläpidetään anonyymissä verkkokulttuurissa (Siltala 2020). Tutkimuskohteenani toimii Suomen tällä hetkellä suurin keskustelufoorumi Ylilauta.orgin (jatkossa Ylilauta) suosituin alakeskustelualue(/-lauta) Sekalainen (Alexa.com 2020). Työni lähtökohtana on näkemys internetin eri yhteisöllisten palveluiden näkemisestä erilaisina internetkulttuurien ilmentyminä (vrt. esim. Hine 2000). Kulttuuria olen tutkielmassani lähestynyt …
Kuinka päästä perille yhteisöstä?
Kysymys ihmisten yhteenliittymistä ja yhteisöstä on sosiologian klassinen kysymys, joka on sosiaalisten rakenteiden hajaantuessa ja hyvinvointivaltion palveluiden huvetessa yhä ajankohtaisempi. Yhteiskunnallisessa keskustelussa toive yhteisöllisyydestä nousee kerta toisensa jälkeen esiin tilanteissa, joissa jokin on mennyt pieleen. Kun kotiin kuolleen kansalaisen ruumis löydetään vasta hajun perustella tai moniongelmainen vanhempi surmaa lapsensa, erilaiset yhteiskunnalliset toimijat poliitikoista järjestöihin, virkamiehiin …
Sosiologian opiskelijajärjestöjen tila Suomessa
Sosiologiaa voi opiskella Helsingin, Jyväskylän, Tampereen, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Yliopistot poikkeavat toisistaan koulutusohjelmien sisällön, erikoistumiskirjon ja -ajankohdan mukaan. Opintouudistuksen vaikutuksesta yhä useammin sosiologiaa lukeakseen on ensin haettava useampaa ainetta sisältävään kandiohjelmaan, ja opintojen edetessä päätetään opintosuunta. Sosiologi kyseli sosiologian opiskelijoiden yhdistyksiltä yliopistojensa koulutusohjelmista ja pyysi esittelemään itsensä. Helsingin yliopisto …
Asiakkaana yliopistolla – Asiakkuusdiskurssi ja mahdollisten subjektipositioiden kapeneva ala
Don’t you see that the whole aim of Newspeak is to narrow the range of thought? – George Orwell, Nineteen Eighty-Four Helsingin yliopiston opetushenkilökunta oli lakossa keskiviikkona 28.2.2018. Seuraavana päivänä valtiotieteellisen tiedekunnan ylioppilaslehti Tutkain julkaisi artikkelin, jossa oli haastateltu lakkoa tukevia opiskelijoita, yliopiston henkilökuntaa ja Sivistystyönantajien toimitusjohtajaa Teemu Hassista. Hassinen kutsui opiskelijoita haastattelussa ’meidän …