”Mitä utopialla oikein tekee?” Utopia yhteiskuntakritiikin välineenä

Utopiasta puhuttaessa ajattelumme ohjautuu usein natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kaltaisiin totalitaristisiin järjestelmiin ja sen mukana pelkoon utooppisen ajattelun väkivaltaisesta luonteesta. Utopioiden...

Johdanto Bruno Latour on ranskalainen filosofi-antropologi, joka työskentelee professorina Pariisissa tuottaen edelleen uusia tutkimuksia. Hänen maineensa hankalana ajattelijana perustuu lähinnä hänen kirjoitustyyliinsä, joka on hyvin ranskalainen. Hän määrittelee paljon negaatioiden [1] ja kielellisten ilotulittelujen kautta. Toisaalta hänen tekstinsä on hyvin eksaktia, täynnä ahtaasti määriteltyä käsitteistöä, joka tekee esimerkiksi ajan käsitteen kritisoinnin mahdolliseksi (ks. Latour 1988, […]

Read more

Kulttuuripääomaa voi määritellä nykyaikana tavalla jos toisella. Perinteisesti se on nähty sosiologian klassikko Pierre Bourdieun määritelmän mukaisesti melko moniulotteisena osana yksilön habitusta. Pääpiirteissään Bourdieu määrittelee kulttuuripääoman tarkoittavan tietotaitoa, älyä, kokemuksia, suhteita ja kaikenlaista ei-rahallista pääomaa, jota yksilö voi käyttää yhteiskunnassa menestyäkseen. Toinen Bourdieun määrittelemä pääoma, taloudellinen pääoma, taas tarkoittaa tuotantovälineitä ja kaikkea, mikä voidaan sisällyttää niihin tai muuttaa tuotantovälineiksi. Näillä tuotantovälineillä […]

Read more

Westermarck-seuran vuotuiset Sosiologipäivät ovat taas täällä. Kiertävän tapahtuman järjestämisen kunnian on tällä kertaa saanut Lapin yliopisto täällä pohjoisen napapiirin tuntumassa Rovaniemellä.  Mikäli et siis ole jo kokenut Lapin taikaa, on tässä syistä parhain. Sosiologipäivät järjestetään 27.–28.maaliskuuta ja teemana on Kiinnipitävät siteet. Teema tarkastelee yhtä sosiologeja jo aikojen alusta askarruttanutta kysymystä: mikä pitää meidät yhdessä? ”Sosiologia […]

Read more

 Sosiologia on viehättävää, kun se on niin yleistä. Monet meistä tulivat opiskelemaan sosiologiaa, koska oppiaineen piiriin mahtuu niin monenlaisia asioita. Sosiologian perustavimmat tutkimuskohteet — sellaiset kuin sosiaalinen rakenne, sosiaalinen toiminta tai sosiaaliset suhteet — ovat kaikkialla läsnä olevia asioita: ne eivät ole sidottuja yhteen paikkaan tai ympäristöön, vaan ne ovat joka paikassa. Monet sosiologit myös […]

Read more

Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen toisen maailmansodan jälkeen sekä hyvinvointivaltion rakentaminen tarjosivat puitteet modernin suomalaisen sosiologian syntymiselle. Yhdysvalloista tuodut tilastolliset tutkimusmenetelmät antoivat tieteenalalle metodologista täsmällisyyttä ja institutionaaliset puitteet vahvistuivat, kun uusia virkoja perustettiin ja väitösten määrä lisääntyi. Erik Allardtin ja Yrjö Littusen Sosiologia (1958) sekä Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät I (1962) olivat oppikirjoja, jotka kuluivat seuraavina vuosikymmeninä ahkerassa käytössä.

Read more

Yhteiskunta ja yhteiskuntaluokat: reflektiota HS:n luokkakonehankkeesta   Vuoden vaihteessa Helsingin Sanomat julkaisi Luokkakone-nettipalvelun, jonka avulla verkon käyttäjien on mahdollista testata, mihin yhteiskuntaluokka-asemaan kuuluvat. Testiä on tehty yli puoli miljoonaa kertaa ja toimittaja Saska Saarikosken kirjoittama juttu oli luetumpi kuin yksikään HS:n 2013 julkaisemista artikkeleista.Olin mukana toteuttamassa Luokkakonetta HS:n toimittajien Esa Mäkisen ja Saska Saarikosken kanssa […]

Read more

Paluu menneisyyteen? Sosiologian opintojen yhdistyminen lähitieteiden kanssa   [tps_title][/tps_title]WOP teki kyselyn sosiologian opintojen yhdistymisistä sosiaalitieteiden kanssa. Yhdistymisten tasot ovat erilaisia eri yliopistoissa, ja taulukossa 1 on eritelty yliopistojen yhdistymistilanne. WOPin kysely kerättiin internet-kyselynä, joka jaettiin useaan kertaan sosiologian opiskelijoiden sähköpostilistoilla, facebook-ryhmissä ja muissa sopiviksi katsotuissa foorumeissa. Vastausaika kyselylle oli 06.11.2013-12.02.2014 ja kyselyyn vastasi yhteensä 208 […]

Read more