Numero 2/2022 Numerot Pääkirjoitus

Normit ja nautinto: seksuaalisuus ja yhteiskunnalliset dynamiikat

Sosiologi-lehden 2/2022 numerossa syvennymme useiden erilaisten näkökulmien kautta pohtimaan seksuaalisuutta ja sosiaalisia suhteita. Seksi ja seksuaalisuus ovat sosiologisesti kiinnostavia ilmiöitä, sillä samanaikaisesti ne yhdistävät ihmisiä tarpeina toteuttaa seksuaali-identiteettiään ja seksuaalisuuttaan, mutta kuitenkin ne ovat osittain edelleen tabuja Suomessa. Seksuaalisuuteen liittyvät yhteiskunnalliset tabut koskettavat esimerkiksi lapsia ja vanhuksia, seksityötä, vammaisuutta ja erilaisia suhdemuotoja kuten avoimia suhteita. …

Wop tiedottaa

SAVE THE DATE: Sosiologipäivät 2023 Tampereella

Westermarck-seuran valtakunnalliset Sosiologipäivät 2023 järjestetään Tampereella 23.–24.3. teemalla Tieto ja epäilys Yhteiskuntamme perustuu enenevässä määrin tietoon ja mittaamiseen. Muiden viimeaikaisten tapahtumien ohella, COVID-19 pandemia ja sen synnyttämät reaktiot eri puolilla maailmaa paljastivat, kuinka riippuvainen globaali yhteisö on datasta ja analytiikasta. Toisaalta näemme samaan aikaan epäilyksen lisääntyvän tietoa ja asiantuntijuutta kohtaan, mikä näkyy myös politiikanteossa esimerkiksi …

Ajankohtaiskynä Yleinen

Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa intersektionaalisuuden näkökulmasta

Ilmastosiirtolaisuus ilmiönä Ilmastosiirtolaisuus on monimutkainen globaali ilmiö, jonka voidaan yksinkertaistetusti sanoa olevan ilmastonmuutoksesta johtuvaa muuttoliikettä. Ilmastonmuutos voi johtua maapallon ekosysteemin sisäisistä prosesseista tai olla ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. Tällä hetkellä tapahtuva ilmastonmuutos on suurelta osin ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muutosta, joka on vahvasti yhteydessä kapitalismiin ja fossiilitalouteen. (Ahteensuu 2020; Kortetmäki 2020.) Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa tukalaa …

Ajankohtaiskynä Yleinen

Demokratian kriisi vai poliittisen osallistumisen muutos

Johdanto Viime aikoina on puhuttu paljon demokratian vaikeuksista ja jopa kriisistä. Demokratian ja poliittisen osallistumisen rapautumisen merkeiksi tulkitaan laskevat äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät, sekä populismin voimakas nousu. (Aunesluoma 2017, Kiiski Kataja 2017.) Huolta herättävät erityisesti alhaiset äänestysprosentit, joista tuoreena osoituksena on kevään 2021 kuntavaalien historiallisen alhainen äänestysprosentti 55,1 % (Kuntaliitto 2021). Toisaalta arkipäiväisen havainnoinnin myötä …

Numero 2/2021 Numerot

Kasvotyön tuottaminen ja itsen esittäminen julkisissa tiloissa koronapandemian alussa

Johdanto Tässä haastattelututkimuksessa selvitimme ihmisten kokemuksia julkisissa tiloissa koronapandemian aikana. Aihe on kiinnostava, sillä elinolosuhteet ovat muuttuneet monella tapaa. Kriisitilanteen myötä noussut historiallisen voimakas valtion kontrolli ja poikkeustilan käyttöönotto on muokannut ihmisten käyttäytymistä ja itsehallinnan muotoja julkisilla paikoilla. Sosiaalitieteellisen tutkimuksen kannalta on tärkeää tutkia tilanteen mukanaan tuomia ilmiöitä, jotta vastaavaan voitaisiin jatkossa varautua. Pyrimme tutkimaan, …

Numero 2/2021 Numerot

Elämän hallintaa raskausaikana ja synnytyksessä

Elämään puuttuminen Pyrkimys puuttua elävien ihmisten elämään, parantaa sekä muokata niitä, on lääketieteessä julkilausuttu. Myös yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa pyritään hallitsemisohjelmien sekä -tekniikoiden kehittämiseen. Ihmistä koskeva tieto linkittyy pyrkimyksiin sekä keinoihin, joilla pyritään vaikuttamaan ihmiselämään. Voidaan esittää kysymys, ”miten elää hyvin”, josta voidaan johtaa kysymys ”miten hallita hyvin”. Lisäksi on syytä foucaultlaisittain kysyä myös: mitkä pyrkimykset, kiistat …

Numero 2/2021 Numerot

Anna Kontulan Pikkuporvarit popularisoi luokka-analyysiä tulikivenkatkuisella paatoksella

Tietenkin se opiskeluaikanaan luokkatutkimuksesta innostunutta sosiologia lämmittää. Anna Kontulan uusin tietokirja Pikkuporvarit popularisoi aihepiiriä kärjekkäällä uudella pamfletillaan. Kontula puhuu kirjassa ennen kaikkea pikkuporvarillisuudesta. Kontula saakin mahdutettua termin alle sisarsanat “keskiluokkainen” ja “poroporvarillinen” varsin hyvin. Kirjan kärkenä on pikkuporvarillisuus nykyisenä vallitsevana ajan henkenä.  Pikkuporvarillisuus ei ole koherentti ja tarkkarajainen maailmankatsomus, vaan se voi näkyä monilla tavoilla. …

Numero 2/2021 Numerot

Tiivistetysti eriarvoisuudesta

Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella eriarvoisuutta ja sen erilaisia ilmenemismuotoja sosiaalitieteellisessä viitekehyksessä. Eriarvoisuuteen liittyviä teemoja on tärkeää käsitellä läheisesti useasta historiallisesta ja yhteiskunnallisesta syystä. Ensinnäkin ihmisten historia on eriarvoisuuden historiaa. Ihmiskunnan historiasta löytyy edelleen luurankoja kaapista tavalla, jota voidaan luonnehtia laiminlyönniksi. Traagisimmat eriarvoisuudesta kummunneet tekijät ovat historian saatossa johtaneet järjestelmällisiin henkisiin ja fyysisiin väkivallan tekoihin. Sellainen …

Numero 2/2021 Numerot

Kontrolli elämän hallintana – onnellisuuden problematiikka

Kontrollin kautta utopiaan Olemme siirtymässä modernista kuriyhteiskunnasta kontrolliyhteiskunnan maailmaan, jossa vapausja kurjuus sekoittuvat toisiinsa, jossa vuorovaikutuksen verkosto, vallan areena saa uudenlaisia nopeampia, joustavampia ja näkymättömämpiä ulottuvuuksia (Deleuze 2005). Yhteiskunnallisen hallinnan muutos ajautuu voimalla kohti dataohjautuvampaa ja ennakoivampaa hallintaa. Tämä tarkoittaa reagointia jo olemassa olevaan, tiedon ja datan maksimaalista hyödyntämistä, sekä tätä kautta mahdollisuutta saavuttaa myös …

Numero 2/2021 Numerot Pääkirjoitus Yleinen

Pääkirjoitus: Se ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy

Sosiologi-lehden 2/2021 numerossa pureudumme muutaman herkullisen tekstin pohjalta moraalin sosiologiaan. Moraalinen kamppailu tuntuu ujuttuvan elämämme eri osa-alueilla niin pikkuruisiin arkisiin oletuksiin ja tapoihin, kuin laajempiin yhteiselämämme kokonaisuuksiin ja kiistoihin laeista lähtien. Sosiologia nostaa esiin aikamme moraalisia kysymyksiä mutta ei anna vastausta niihin. Moraalinen keskustelu on Jürgen Habermasia mukaillen käytävä kommunikatiivisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista keskustelua analysoitaessa voimme …