Numero 1/2020 Yleinen

Yksin yhdessä – Mobiililaitteiden käyttö kahvilassa

Älylaitteet ovat muuttaneet keskustelukulttuuria. Samalla ne ovat vaikuttaneet julkisen paikan tilalliseen käyttöön. Mobiililaitteet toimivat kannettavina yksityisen sosiaalisen ja fyysisen tilan luojina. Niiden avulla ihminen voi rakentaa yksityisen tilan julkiselle paikalle. (Hatuka & Toch 2016.) Tein älylaitteiden kahvilakäyttöön liittyvän tutkimuksen laadullisten tutkimusmenetelmien kurssilla, jossa tehtävänantona oli pienimuotoisen havainnointitutkimuksen tekeminen. Havainnoin Tikkurilan ostoskeskus Dixissä sijaitsevassa kahvilassa ihmisten …

Numero 1/2020 Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Sosiologisia poikkeustiloja

Intoa puhkuen ja kynät syyhyten suunnitteli toimituskunta ensimmäisen printtilehtensä julkaisemista Sosiologipäiville. Kangertelujen ja epäselvyyksien läpi kahlattuamme eteen iski vuoden, kenties vuosikymmenen suurin kangerrus. Koronavirus. Mikä surullisinta: koronavirus perui Sosiologipäivät. Tapahtuma on toiminut männävuosina Sosiologin printtilehden levityskanavana. Lehden levikki pyritään pitämään samana tästä huolimatta ja varmistamaan lehden tavoittavuus kaikissa maamme sosiologiaa opettavissa yliopistoissa. Tyrehtyköön koronan leviäminen, …

Numero 2/2019 Numerot

Eläinten tekemä työ eläintarhoissa – Harambe-gorilla, työn rajat ja niiden rikkoutuminen

Toukokuun 28. päivänä vuonna 2016 4-vuotias lapsi kiipesi gorillojen aitaukseen Cincinnatin eläintarhassa Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kiivettyään aidan yli ja ryömittyään kasvillisuuden läpi lapsi putosi gorilla-aitauksen vallihautaan. Eläintarhan työntekijät huomasivat tilanteen nopeasti ja aitauksen gorillat ohjattiin aitauksen sisätiloihin. Kaksi aitauksessa ollutta naarasgorillaa siirtyivätkin ripeästi pois tilanteesta, mutta aitauksen ainoa urosgorilla, juuri 17 vuotta täyttänyt Harambe siirtyi …

Numero 2/2019 Numerot

Kirja-arvio: Luksuskommunismi ja syväekologinen kritiikki

Pontus Purokurun viime syksynä ilmestynyt poliittinen esseekokoelma Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi on onnistunut kirja jo pelkästään herättämänsä mediahuomion vuoksi. Se on kirjallisesti sujuvaa ja lempeää tekstiä, joka naurattaa, koskettaa, inspiroi ja tarjoaa prekaaria vertaistukea. Se saa liikkeelle, se provosoi ajattelemaan, lukemaan, kirjoittamaan ja toimimaan. Poliittisen vaihtoehdottomuuden ajassa sen viesti ja sen herättämä keskustelu ovat äärimmäisen tervetulleita. …

Numero 2/2019 Numerot

Lemmikki luonnon ja ihmisen välisenä viestintuojana

Lemmikkien omistaminen on yhä kasvava ilmiö – Suomessa on arviolta koiria ja kissoja lemmikkeinä noin 1,5 miljoonaa. Ne tuottavat arvion mukaan noin prosentin Suomen päästöistä. On alettu puhua ilmastoahdistuksesta myös lemmikin omistamisen suhteen ja hiilitassunjäljestä. Eläimen eri nimitys lemmikiksi eikä tuotantoeläimeksi ja omistaminen kertoo paitsi kiintymys- myös valtasuhteestamme luonnonkappaleisiin. Koirajalostus on saanut yhä epäeettisempiä piirteitä …

Numero 2/2019 Numerot Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 2/2019

Mitä sosiologilla ja Sosiologilla on sanottavaa ympäristö- ja eläinteemoissa? Käy ilmi, että paljonkin. Vuoden toinen numeromme kulkee teemalla ”Ympäristösosiologia ja sosiologinen eläintutkimus”. Tuttuun tapaan saimme kirjavan kattauksen tekstejä, jotka osoittavat sosiologisen ymmärryksen paikan edellä mainituissa aiheissa. Vanhaa humanismin perusajatusta mukaillen, mikään inhimillinen tai ei-inhimillinen ei ole sosiologille vierasta. Ensimmäinen tekstimme Eläinten tekemä työ eläintarhoissa – …

Numero 1/2019 Numerot

Maskuliinisuuden vaatimusten painostamat. Incel varaventtiilinä, ideologiana ja yhteiskunnallisena ilmiönä

”Incel-vallankumous on jo alkanut! Kukistamme kaikki Chadit ja Stacyt! Kunnioittakaamme Ylintä Herrasmiestä, Elliot Rodgeria!”   Näin julisti Facebook-seinällään 25-vuotias opiskelija Alek Minassian hetkeä ennen kuin toteutti verilöylyn Toronton kaduilla aivan tavallisena maanantai-iltapäivänä (Yle 25.4.2018.)  Viime vuosina julkisessa keskustelussa on ollut esillä internetissä leviävä vihapuhe (Savimäki, Kaakinen, Räsänen & Oksanen 2018). Maahanmuuttajiin kohdistuneen vihapuheen lisäksi erityistä huomiota on herättänyt uudenlainen naisvihamielisten verkostojen …

Numero 1/2019 Numerot

Hajulukon ja hellan välissä – teemahaastattelu kotisohvalta käsin

Miksi et tiskannut, minä kävin jo töissä? Taasko minun vuoro tehdä pyykit, miksi alushousut on taas tuossa? Ai kun ihana kun olit siivonnut! Kotityö on sukupuolittunutta, etenkin suhteista sukupuolittuneimmassa eli parisuhteessa. Mutta voiko omaa kotityön jakoa lähestyä sosiologian kautta? Tässä tekstissä kuvaan yhden haastateltavan sisältäneen kotitöiden sukupuolittuneisuutta tutkineen teemahaastattelun toteutumista. Haastattelu sai alkunsa aineopintojen metodiharjoituksen …

Numero 1/2019 Numerot

Elämän koulu, valkoinen roskasakki, ja suomalaisten korkeakoulujen juhlimiskulttuurin sukupuolittuneet figuurit 

Suomalaisen luokkatutkimuksen johdantoteksteihin perehtyvä saa usein ensimmäiseksi lukea väitteistä, joiden mukaan Suomi ei ole – ainakaan enää – luokkayhteiskunta ja kuinka luokan sinänsä on beckiläisittäin julistettu olevan ”zombiekäsite”, jotakin, minkä käsitteellinen selitysvoima on rauennut tyhjäksi yhteiskunnallisten muutosten saatossa. Ja jos luokkia onkin, kuuluvat lähes kaikki – valtiovarainministeri Petteri Orvon mukaan jopa köyhyysrajan hädin tuskin ylittävä ”ahkera siivooja” – …

Numero 1/2019 Numerot

Näkymättömästä näkyväksi – Ei-binääristen ihmisten yhteiskunnallisesta olemassaolosta

”Kyllä kuka tahansa voi väittää olevansa vaikka taisteluhelikopteri. Juridisia sukupuolia ovat nainen ja mies, ja siksi virallisesti sukupuolia ovat ainoastaan nämä kaksi. Muunsukupuolisia ja sukupuolettomia ei ole olemassa.” Miksi ei-binääriset ihmiset ovat olleet ja joiltain osin ovat edelleen näkymättömiä? ”Olen sukupuoleton”. Ylen artikkelissa Olen sukupuoleton: Viima Lampinen ajetaan pois sekä naisten että miesten vessasta luki …