”Mitä utopialla oikein tekee?” Utopia yhteiskuntakritiikin välineenä

Utopiasta puhuttaessa ajattelumme ohjautuu usein natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kaltaisiin totalitaristisiin järjestelmiin ja sen mukana pelkoon utooppisen ajattelun väkivaltaisesta luonteesta. Utopioiden...

”On vaikea ajatella kulttuuria, joka suhtautuisi välinpitämättömästi ikuisuuteen ja karttaisi kestävyyttä. [- -] Menneen muistaminen ja luottamus tulevaisuuteen ovat kuitenkin tähän asti olleet ne kivijalat, joiden varaan on laskettu kulttuuriset ja moraaliset sillat lyhytaikaisuuden ja kestävyyden, kuolevaisten ihmisten ja heidän kuolemattomien saavutustensa välillä. Niiden varassa ovat levänneet myös vastuun kantaminen ja hetkessä eläminen.” – Bauman, […]

Read more
Kuva: Maria-Weronika Lorek

Tervetuloa Sosiologi-lehden vuoden 2017 ensimmäisen numeron pariin. Toivottavasti pidät tarjonnasta, mitä meillä tällä kertaa on. Vuoden 2017 Sosiologipäivien teema on Ylimäärä, joka tarkoittaa muun muassa kaikkea sitä, joka ei ole assimiloitavissa yhteiskuntaan ja siinä tapahtuvaan monentasoiseen kiertoon – Sosiologi-lehdessä lähestymme Ylimäärän teemaa tuttujen asioiden kautta; sen lisäksi että tuomme esiin näkökulmia sosiologisen tiedon mahdollisuuksiin ja […]

Read more

David Harvey: Seventeen Contradictions And The End of Capitalism Profile Books, Iso-Britannia 2014. 338 s. David Harvey on eräs nykyajan tunnetuimmista ja siteeratuimmista yhteiskuntateoreetikoista. Harveyn vaikutus on ollut mittava useilla eri tieteenaloilla, kuten ihmismaantieteessä, antropologiassa ja sosiologiassa. Harveyn teoreettinen ajattelu on saanut paljon vaikutteita Karl Marxin tuotannosta ja myöhemmästä marxilaisesta perinteestä. Marxilainen ajatteluperinne on hyvin […]

Read more

Sosiologia ja sosiologit ovat aina joutuneet määrittämään itseään uudelleen aikakauden ja yhteiskunnallisten muutosten mukana. Mikael Seppälä pohtii artikkelissa sitä, mitä sosiologia tieteenalana voisi tulevaisuudessa tuoda yhteiskunnan muutoksiin akatemian ulkopuolella, etenkin silloin kun kyseessä on muotoilu ja palvelujärjestelmät   Mitä jos yhteiskunnallisten näkökulmien erittelyn rinnalla osallistuisimme sosiologeina myös yhteiskunnallisten ongelmien tutkimiseen ja ratkomiseen? Kun päätin kirkasotsaisena lukiolaisena […]

Read more

Ne tulee taas! Sosiologipäivät 2017 järjestetään Tampereen Yliopistolla 23.-24.3. Ylimäärä-teemaisessa konferenssissa on tänäkin vuonna Sosiologipäiville ominaista ohjelmaa, kuten rautaisia kansainvälisiä puhujia (Christian Borch, Iddo Tavory, Sarah Green & Annemarie Mol), mieltä kirvoittavia työryhmiä (teemoja yli 40), aina hyödyllistä verkostoitumista sekä mukavaa ajanviettoa. Opiskelijoiden näkökulmaa ajaen WOP haluaa tähdentää, että Sosiologipäivät soveltuvat oikein hyvin myös opinnoissaan […]

Read more

Johdanto Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 lopulla kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliitosta laiksi, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2017. Lain hyväksymistä edelsi hyvin voimakas julkinen keskustelu ja kansalaistoiminta. Merkittävin julkisuudessa näkynyt taho oli kansanliikkeeksi noussut kansalaisaloitetta ajanut Tahdon2013 -kampanja. Yhtäkkiä hyvin monet tuntuivat kannattavan ”samaa sukupuolta olevien avioliittoja” tai ”homoliittoja”. Lain ympärillä vellonut julkinen keskustelu alkoi kuitenkin […]

Read more

Sosiologi-lehden vuoden toisen numeron teemana on nuoriso. Laajana teemana se innoitti kirjoittajia yli ainejärjestörajojen ja sai myös toimituskunnan tarttumaan aiheeseen ja kirjoittamaan. Löydät tästä lehdestä juttuja esimerkiksi nuorten suomalaisten muuttoliikkeestä, parkourista ja koulusta. Englannin kielen opiskelija Peitsa Suoniemi Jyväskylän yliopistolta kirjoittaa tässä lehdessä pro gradu -työnsä pohjalta nuorten suomalaisten parkour-alakulttuurista. Parkourista ei ole tehty paljoa […]

Read more

Pariisilaisen nuorison keskuudesta lähtöisin oleva parkour-liikuntamuoto, joka lainaa armeijalta, capoeirasta ja permantoakrobatiasta, innostaa nuoria myös Suomessa. Parkour on kaupunkitilan sekä oman kehon haltuunottoa liikunnallisesti. ”Ole vahva ollaksesi hyödyllinen”, eräs lajin varhainen oppi-isä on todennut. Parkourin kieli-ideologioita ja siihen liittyvää transkulturaatiota ja pyrkimystä autenttisuuteen tutkii sosiolingvistisestä näkökulmasta Peitsa Suoniemi. Tässä tekstissä esittelen graduani, jota olen työstänyt […]

Read more

Sosiologi-lehti kutsui Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan ja Helsingin yliopistossa kandintutkielmaansa peruskoulusta hallinnan mekanismina viimeistelevän Tuomas Sarparannan keskustelemaan siitä, mikä nuorisotutkimuksessa kiehtoo. Haastattelu aloittaa Sosiologissa juttusarjan, jossa tapaamme tutkijan ja opiskelijan teen, kahvin ja ajankohtaisten aiheiden äärellä.   Veera: Mistäs te tulitte? Tuomas: Olin tutustumassa pakollisen tieto- ja viestintäteknologian jatkokurssin tehtäviin. Aika sekava kurssi, kun siinä […]

Read more