Eeroa vitutti. Hän oli joutunut heti aamusta ajamaan krapulassa ja vähillä unilla isovanhempiensa luokse auttamaan pappaa laiturin paikoilleen laittamisessa. Roope ja sen deitti olivat paneskelleet äänekkäästi kesämökin yläkerrassa koko yön. Kun Eero ei ollut saanut nukuttua, hän oli huikkaillut Latviasta ostettua halpaa viinaa pitkälle yön pikkutunneille ja tuijottanut ikkunoista sisään puskevaa pimeyttä. Aamulla herätessä mökissä […]

Read more

Thelma ja Louise oli ensimmäisiä avoimesti ”raiskauskulttuurin” vastaisia elokuvia. Muistan elokuvan kuin edellisen päivän. Vuonna 1991 olin 20-vuotias tiedostava nuori älykkö, joka vasta kehitti omaa suhdettaan feminismiin ja feministisiin teemoihin. Thelma ja Louise edusti äärimmäisen raikasta tuulahdusta tuonaikaisessa historiallisessa tilanteessa, jossa oltiin päästy eroon muista maailmaa jakavista poliittisista kahtiajaoista ja vasta alettiin kunnolla moninaistamaan sukupuoliin […]

Read more

Sara Stridsberg (2008, suom. 2018): Unelmien tiedekunta. Suom. Outi Menna. Tammi. Helsinkin. 390 s. Viha, jota on vaikea ymmärtää. Onko se satiiri? Mitä sanottavaa raiskatulla ihmisellä on yhteiskunnasta, yhteiskunnassa? Mieleen saapuu häivähdys siitä epätodellisuudesta todellisuudessa, jonka syövereissä kaltoinkohdeltu mieli elää. Eristyksessä. Mistä saadaan oikeutus sille vääryydelle mitä ei koskaan pitäisi tapahtua. Mutta joka silti tapahtuu. […]

Read more

Kirjoitan tätä kolumnimaista pohdintoa naistenpäivänä vuonna 2021. Tämän tekstin tarkoitus on tehdä näkyväksi ovelasti piilossa uinuvaa naisvihaa ja perustella, miksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi on edelleen tehtävä lujasti töitä kaikilla areenoilla. Sosiologisesti kiinnostavaa on havainnoida naisvihan yleisyyttä, sitä kuinka se kietoutuu salakavalasti niin moneen pieneen yksityiskohtaan, piilottelee isojen rakenteiden taustavoimana, istuu kahvipöydässä sinua vastapäätä tai […]

Read more

Sukupuolitettu viha kietoutuu tiiviisti seksityöstä käytävien julkisten keskustelujen ympärille. Tässä artikkelissa tarkastelen seksityöläisyyttä käsittelevässä Twitter-keskustelussa ilmeneviä vihan, halveksunnan ja inhon ilmauksia. Käsittelen näitä ilmauksia diskurssianalyyttisella otteella pohtien niihin sisältyviä merkityksenantoja, diskursseja ja yhteiskunnallisia asetelmia. Tammikuun loppupuolella Yle Uutiset julkaisivat Isa Häkkinen, 27, myy seksiä työkseen: “En keksi muuta työtä, josta saisin näin paljon palkkaa ja […]

Read more

Kasvottomuus ja tunnistamattomuus mahdollistavat parhaassa tapauksessa äänen antamisen stigmatisoiduille yksilöille. Anonymiteettiä käytetään kuitenkin myös loan heittämiseen sekä suoranaiseen vihaamiseen ja ns. vihapuheeseen. Anonyymi vihapuhe on saanut julkisessakin keskustelussa paljon huomiota. Mikä on tällaisen vihan tarkoitus, mihin sillä oikein pyritään?  Lähestyn tässä kirjoituksessa vihaa erityisesti internetissä tapahtuvan vuorovaikutuksen kontekstista, meemien sekä vihan yhteisöllisyyttä synnyttävän ja ylläpitävän […]

Read more

Sosiologi-lehden toimituskunta on vaihtunut vuodelle 2021. Upouusina toimijoina lehden taustalla hääräilevät kuopiolaiset Maria Kotimäki ja Kaisa Heiskanen. Maria on neljännen vuoden sosiologian opiskelija. Kaisa on kolmannen vuoden sosiaalitieteen opiskelija Kuopion kampuksella ja pääaineena (myöskin) lukee, jokseenkin intohimoisesti, sosiologiaa. Lehden toimituskuntaan lähteminen oli samaan aikaan kauhistuttava ja innoittava haaste, josta emme voineet kieltäytyä. Tavoitteena uudella toimituskunnalla […]

Read more

Mitä on terveys? Mistä puhumme, kun puhumme superihmisyydestä? Elääkö keskuudessamme kyborgeja? Olenko sellainen itse? Pro gradu -projekti viritti allekirjoittanutta monenlaisiin kysymyksiin, muun muassa edellä mainittuihin. Tutkin huhtikuussa 2020 palauttamassani tutkielmassa biohakkeroinnin elämäntyyliä Suomessa. Kyseinen liikehdintä on pompahdellut viime vuosina mediassa esille pääasiassa tunnetuimpien alan pioneerien toimesta, kenties näkyvimpänä keväällä 2020 televisiossa esitetyllä Madventures-matkailusarjan Suomen heimoihin […]

Read more

Arkitodellisuus. Ulko-ovi auki. Astun kadulle. GPS-kello löytää kaipaamansa signaalin. Ensimmäiset askeleet. Eilispäivän rankka ravi tuntuu vielä jäsenissä, niin on hyvä. Flap-flap. Sisäinen teatteri kytkeytyy päälle. Juoksu harrasteena perustuu sisäiseen narratiiviin, mielen ja ruumiin säntilliseen vuoropuheluun, jossa mieli pitää ruumiin liikkeellä ja ruumis taas mahdollistaa mielen tarinat. Ilman sisäisiä kertomuksia ei ole juoksua. Juokseminen vaatii ja […]

Read more

Tässä artikkelissa kirjoitan lihansyönnin ja maskuliinisuuden välisistä yhteydestä keskittyen vegaanimiesten ruumiillisuutta koskeviin puhetapoihin. Väitän ensinnä lihansyönnin olevan kulttuurisesti vallitseva ideologia (Joy 2010; Potts 2017). Väitän lisäksi lihansyönnin olevan kulttuurisesti kietoutunut maskuliinisuuden vallitseviin ihanteisiin: lihansyönti on miehekästä, ja miehen on lihaa syötävä (Adams 1990/2015; DeLessio-Parson 2017; Potts & Parry 2014; Rothgerber 2013). Kahden tai useamman asian, […]

Read more