”Mitä utopialla oikein tekee?” Utopia yhteiskuntakritiikin välineenä

Utopiasta puhuttaessa ajattelumme ohjautuu usein natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kaltaisiin totalitaristisiin järjestelmiin ja sen mukana pelkoon utooppisen ajattelun väkivaltaisesta luonteesta. Utopioiden...

Tervetuloa Sosiologi-lehden syksyn ensimmäisen ja vuoden toisen numeron pariin. Teemana tällä kertaa lehdessä on Tulevaisuus. Tässä Sosiologi-lehden numerossa keskitymme tulevaisuuteen ja utopioihin vaikka dystopioiltakaan ei pidä silmiään täysin ummistaa. Tutkimuksen näkökulmasta tulevaisuutta voidaan lähestyä monin tavoin ja akateeminen tutkimus ja sen logiikka itsessään on tulevaisuusorientoitunutta, lisäten tietovarantoa jo tiedettyyn, tarjoten välineitä tulevaisuuden sekä nykyisyyden parempaan […]

Read more

Sosiologi voi tehdä muutoksista selvää Muutos ja epävarmuus ovat varmasti kuumimpia teemoja tämän kevään julkisessa keskustelussa Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Yhteiskunnallista epävarmuutta aiheuttavat esimerkiksi kurjana jatkuva talous- ja työllisyystilanne sekä Eurooppaan Lähi-idän konfliktialueilta pakenevat turvapaikanhakijat. Sosiologian opiskelijan iholle tulevia muutoksia ovat tietysti yliopistojen rahoituksen jättileikkaukset ja hallituksen esittämä opintotuen muuttaminen vahvasti lainapainotteiseksi. Tähän lehteen saamamme […]

Read more

Syksyisin puhaltaa muutosten tuulet ja se näkyy myös syksyn 2015 Sosiologi-lehden artikkeleissa. Lehden artikkelit käsittelevät koulutusta ja tiedettä sekä ihmiselämän muutoskohtia. Sosiologit koulutusleikkauksia vastaan ja professori Elina Oinas kirjoittivat kannanotot, joissa ilmaisivat huolensa erilaisia yliopistomaailman leikkauksia kohtaan. Aihe on ajankohtainen sillä, mielenilmaukset koulutusleikkauksia vastaan ovat tänä syksynä kulminoituneet myös Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen rauhanomaisessa valtauksessa sekä […]

Read more

Sosiologia on aina ollut kiinnostunut kriiseistä ja murroksista. Niitä selittämäänhän sosiologia on oikeastaan aikoinaan syntynyt. Sosiologian historian alkuaikoina teollistuminen oli muuttanut radikaalisti ihmisten elämää ja luonut uudenlaisia sosiaalisia ongelmia. Nykyään elämme yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa myös teknologian kehityksellä on roolinsa. Omana elinaikanani matkapuhelimet ja tietokoneet  ovat yleistyneet. On tulut älypuhelimia, digibokseja, ulkoisia kovalevyjä, muistitikkuja, […]

Read more

Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisen yhteiskunnallisista ehdoista Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen on yksi tärkeä syy sille, että sosiologia on ja sen kannattaa olla olemassa. On kuitenkin selvä tiedonsosiologinen realiteetti, että sosiologialla tai tiedeyhteisöllä laajemminkaan ei ole mitään monopolia sellaisen tiedon tuottamiseen. Jo akatemian sisällä samoilla apajilla kärkkyy muita yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, ehkä etupäässä taloustieteilijöitä, historioitsijoita ja filosofeja. Tulevaisuudentutkimukseksi […]

Read more

Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen toisen maailmansodan jälkeen sekä hyvinvointivaltion rakentaminen tarjosivat puitteet modernin suomalaisen sosiologian syntymiselle. Yhdysvalloista tuodut tilastolliset tutkimusmenetelmät antoivat tieteenalalle metodologista täsmällisyyttä ja institutionaaliset puitteet vahvistuivat, kun uusia virkoja perustettiin ja väitösten määrä lisääntyi. Erik Allardtin ja Yrjö Littusen Sosiologia (1958) sekä Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät I (1962) olivat oppikirjoja, jotka kuluivat seuraavina vuosikymmeninä ahkerassa käytössä.

Read more