Pääkirjoitus: Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä

Numero 1/2021 Numerot Pääkirjoitus

Sosiologi-lehden toimituskunta on vaihtunut vuodelle 2021. Upouusina toimijoina lehden taustalla hääräilevät kuopiolaiset Maria Kotimäki ja Kaisa Heiskanen. Maria on neljännen vuoden sosiologian opiskelija. Kaisa on kolmannen vuoden sosiaalitieteen opiskelija Kuopion kampuksella ja pääaineena (myöskin) lukee, jokseenkin intohimoisesti, sosiologiaa. Lehden toimituskuntaan lähteminen oli samaan aikaan kauhistuttava ja innoittava haaste, josta emme voineet kieltäytyä. Tavoitteena uudella toimituskunnalla on luoda lehden nettialustalle uutta ilmettä, tehostaa lehden näkyvyyttä, pyrkiä jatkamaan edellisten toimituskuntien kunnioitettavaa työtä vahvistaen sosiologisen äänen kuuluvuutta, ja toimia kriittisen keskustelun herättelijänä. 

Vuoden 2021 ensimmäisen numeron teemana on viha. Hieman aiemmista käytännöistä poiketen teema eroaa vuoden 2021 Sosiologipäivien teemasta, joka on toivo. Niin viha kuin toivokin toimivat molemmat liikkeelle panevana voimana niin yhteiskunnassa, ihmisyhteisöissä kuin yksilöissä, ja voivat toimia sysäyksenä muutokseen. Mielenkiintoista onkin pohtia, kuinka viha ja toivo eroavat toisistaan yksilöä ja yhteisöä aktivoivana ‘voimana’. Toivon ohella on tärkeää ymmärtää millaisia muutoksia tai ilmiöitä viha saa aikaan tai millaiset rakenteelliset juuret vihalla on. Mitä yksilön tai ihmismassojen ilmaisema viha kertoo yhteiskunnasta, sen rakenteista ja elämismaailmoista? Kuinka yksilöiden kokema viha muuttaa ympäristöä, tai sosiaalisia suhteita? Millä tavalla yksilön kokema viha puskee läpi sosiaaliseen, julkiseen tilaan?  Vihan sosiologinen lähestyminen voi auttaa ymmärtämään vihaa yksilöä laajempana sosiaalisena ilmiönä.  Sosiologisesti on erityisen mehevää esimerkiksi pohtia eriarvoisuuden ja vihan kytköksiä, sekä sitä, missä suhteessa viha ja vihan tunteet liittyvät ihmisryhmien välisiin suhteisiin, ja vuorovaikutuksen hierarkioihin. Mikä johtaa vihaan, mikä vihan ilmaisemiseen? 

Viha on läsnä yhteiskunnissa varsin läpileikkaavasti, ja sitä ilmaistaan hyvin erityyppisissä konteksteissa, niin somessa, kaduilla, musiikissa, yksityisissä kahvipöytäkeskusteluissa, kuin kokonaisissa vallitsevissa kulttuurisissa rakennelmissa. Suoran vihan, ja piilotetun, usein rakenteellistuneemman vihan erona voitanee nähdä ainakin tunnistamisen vaikeus. Rakenteellisempi, ja piilotellumpi viha on joskus varsin vaikea havaita sen tavanomaisissa tilanteissa piilevän luonteensa vuoksi. Ajankohtaisena, vihaavan rakenteen murtamisen esimerkkinä voidaan pitää popkulttuurin naisvihamielisyyden laajaa vastustusta, josta tuoreena ilmiönä #freebritney-liike, joka on nostanut tapetille case Britney Spearsin myötä musiikkiteollisuuden ongelmallisuuksia. Sosiologisesti ajankohtaisesti kiinnostavaa on myös koronapandemian myötä entisestään yleistynyt vihapuhe somessa, joka koskettaa etenkin naisia. Viime päivinä sosiologinen silmämme on ollut kiinnostunut myös suomalaista rap-musiikkia koskettavasta kulttuurisen omimisen- ja lainaamisen keskustelusta, sekä rasististen slurrien käyttämisestä. Samaan aikaan seuraamme myös Euroopassa abortinvastaisen lainsäädännön kehittymistä. Viha, sen moniulotteiset muodot sekä historiallinen voima yltävät yllättävän moniin päivänpolttaviin kysymyksiin. 

Vihan sosiologista analyysiä tarjoilevat lehden kuusi hienoa tekstiä, jotka lähestyvät viha-aihetta kukin eri tavoin. Tekstit käsittelevät vihaa 1) anonyymin nettikulttuurin kontekstissa yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä rakennettaessa, 2) seksityöstä käytävien Twitter-keskusteluiden sukupuolitetun vihan ilmenemisen kautta, 3) piilotetun naisvihan yleisyyttä pohdiskelevassa kolumnimaisessa tekstissä, 4) vihaa luotaavassa kirjaesittelyssä, 5) klassikkoelokuvan herättämien pohdintojen kautta sekä 6) kaunokirjallisemmin vihan tunnetta käsittelevässä novellityyppisessä tekstissä. Kiitämme erittäin paljon jokaista kirjoittajaa rohkeudesta julkaista tekstinsä!

Toivomme, että numeromme tekstit puhuttelevat sinua. Muistutamme tässä samalla, että tekstejähän voi meille lähettää koska tahansa, mistä tahansa sinua sosiologisesti kiinnostavasta aiheesta. Lehtemme nettialustalla on myös Ajankohtaiskynä-osio, jonka kautta julkaisemme mielellämme teemoista irrallisia tekstejä, myös varsinaisten numerojulkaisujen ulkopuolella. Paina tämä mieleesi ja ota yhteyttä, kun tekstiaihiosi on työn alla. 

Antoisia lukuhetkiä,

Maria Kotimäki

Kaisa Heiskanen

Post a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*