”Mitä utopialla oikein tekee?” Utopia yhteiskuntakritiikin välineenä

Utopiasta puhuttaessa ajattelumme ohjautuu usein natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kaltaisiin totalitaristisiin järjestelmiin ja sen mukana pelkoon utooppisen ajattelun väkivaltaisesta luonteesta. Utopioiden...

Introduction During the past decades, there has been an increasing concentration and emphasis on sustainable development in the development interventions. In the beginning, the interest was mainly in questions of environmental and ecological aspects of sustainability but especially since the introduction of the Human Development Approach and the Human Development Reports by UNDP the importance […]

Read more

Perinteisesti ajatellaan, että festarit ovat yhteiskuntaluokkien sulatusuuni: niin työläiset kuin valkokauluksiset käyvät samoissa bajamajoissa ja ahtautuvat samoihin keikkatelttoihin. Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen. Useille festareille myydään VIP-lippuja, jotka takaavat erikoiskohtelun kuten laadukasta ruokaa ja omat virkistystilat. Ruisrockissa VIP-lippu takaa jopa kuljetuksen vesibussilla Turun keskustasta festivaalialueelle – ei tarvitse tunkeutua ruuhkabusseihin ja kävellä paria kilometriä […]

Read more

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi 13.1.2014 muistion, jonka pahaenteisenä otsikkona oli Computerization Threatens One Third of Finnish Employment. Tiivistettynä muistion sisältö on seuraava: kehittynyt tietotekniikka ja robotiikka mahdollistavat sen, että parin vuosikymmenen sisään 35,7 prosenttia Suomen työvoimasta olisi korvattavissa koneilla. Muistion mukaan suurista ammattiryhmistä työttömyys uhkaa eniten kaupan kassatyöntekijöitä, sihteereitä, pankkien palveluhenkilökuntaa ja toimistotyöntekijöitä. Suurista ammattiryhmistä […]

Read more

Sotilassosiologia syntyi toisen maailman sodan aikana Yhdysvalloissa kun sosiaalitieteilijät valjastettiin sotatoiminnan kehittämiseen, ja siten se on jo syntyessään ollut soveltava ala. Vasta kylmän sodan aikana se levisi laajemmin Eurooppaan (Harinen 2011, 8-10). Alun perin soveltavana tieteenalana sotilassosiologia on Yhdysvalloissa keskittynyt tutkimaan sotilaita ja taistelijoita toiminnassa, josta se on sittemmin laajentunut käsittelemään myös upseerikuntaa ja hierarkioita. […]

Read more

 Juho Karvinen: Julkaisitte keväällä Sanna Ryynäsen kanssa kirjan Taisteleva tutkimus. Minkä puolella taistellaan ja mitä vastaan? Juha Suoranta: Lyhyt vastaus saattaisi olla: ihmisyyden (joka tarkoittaa koko elonkehää) puolesta roistokapitalismia ja sitä mukailevaa sivistymättömyyttä ja kaikinpuolista välinpitämättömyyttä vastaan. Poliittisesti korrekti vastaus kuuluisi: suomalaisissa yhteiskuntatieteissä tehdään nykyisin niin monimuotoista tutkimusta, että siellä on – jälleen – tilaa […]

Read more

Voisiko transnationaali taide ja taiteet, muun muassa runous, olla kenties ainoita aidosti kansallista ja globaalia ulottuvuutta arvostava ja tallentava reservaatti? (Toisin kuin EU ja virallinen politiikka). Globaalia ja transnationaalia ulottuvuutta edustaisivat esimerkiksi erilaiset vaikutteet kansainvälisistä runouksista ja lokaalia kieli itsessään ”suomalaisille”, olivat sitten ”kantaväestöä” tai ”uussuomalaisia”. Transnationaali taiteilija olisi sekä globaalin ja lokaalin ulottuvuuden vaalija […]

Read more

Viime Sosiologi-lehdessä Aleksi Suuronen kirjoittaa pyhiinvaelluksestaan Santiago de Compostelaan ja vertaa sitä Zygmunt Baumanin notkean moderniin yhteisöllisyyteen.  Notkean modernin yhteisöllisyydessä tilallinen ja ajallinen paikallisuus on merkityksettömämpää kuin jäykän modernin yhteisöllisyydessä, jolloin yhteisöt olivat kiinteitä ja pitkäaikaisia. Suuronen kirjoittaa kiinnostavasti: ”Nyt kun en enää elä tuota rutiinien elämää, on suhteeni koko asiaan muuttunut täysin perustavanlaatuisesti. Se […]

Read more

Mitä sosiologi voi sanoa tietoturvasta? Sitäkö, että se on aina niin ihanaa, kun se suojaa meitä viruksilta ja muilta limaisilta ja inhottavilta tartunnoilta? Pitäisikö olla innoissaan siitä, että se estää laitteitamme tulemasta zombeiksi, koneiksi, jotka käyttäjän tietämättä sylkevät roskapostia ympäriinsä ja pommittavat muiden koneiden tahdissa palveluestohyökkäyksen kohdetta? Sosiologi voi tietysti olla näistä kamalan tyytyväinen, mutta […]

Read more

Westermarck-seura on jo aika vanha, mutta haluaa pysyä jatkuvasti nuorekkaana ja ajankohtaisena. Ylhäällä on seuran logo vuosien takaa ja alalaidassa tuoreempi. Logojen muutokset tuovat esille sen, että Edvard Westermarckin oppilaiden vuonna 1940 perustama tiedeseura on seurannut aikaansa, ja näin seura pyrkii jatkossakin toimimaan. Westermarck-seuran tärkein tuote on sen lippulaivajulkaisu, Sosiologia-lehti. Lehti on perustettu vuonna 1964 […]

Read more

Oma suhtautuminen kurssien suorittamiseen kirjatenteillä on aina ollut vähintäänkin lievästi negatiivista ja tuo negatiivisuus on vain voimistunut sosiologiaa opiskellessani Jyväskylän yliopistossa. Kirjatenttien suorittaminen on usein yksinäistä puuhaa, jossa opiskelijan eteen annetaan isoista kokonaisuuksista koostuvaa monimutkaista tietoa, jota yksi ihminen ei millään pysty kovin laaja-alaisesti käsittelemään sen lyhyen ajan rajoissa, jolloin kirjatentti tulisi suorittaa. Asiaa pahentaa […]

Read more