”Mitä utopialla oikein tekee?” Utopia yhteiskuntakritiikin välineenä

Utopiasta puhuttaessa ajattelumme ohjautuu usein natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kaltaisiin totalitaristisiin järjestelmiin ja sen mukana pelkoon utooppisen ajattelun väkivaltaisesta luonteesta. Utopioiden...

There was interesting times happening in McDonalds, Forum in Finland one Sunday in February; Fulbright –scholars visiting Finland were habitating the place with their performance and wanted to tell us and the readers of Sosiologi more about The World Speed Project and the possible situationist future in the era when capitalism has come to it´s […]

Read more

Uusia näkökulmia henkilötietojen käytettävyyteen tulevaisuudessa tuo MyData ja MyData-aktivismi. Artikkelissa Oskari Lappalainen pohtii MyDataa toimijaverkostoteorian eli Action network theoryn kautta   Digitalisaation seurauksena kerätyn ja tallennetun tiedon määrä on jatkuvassa ja nopeassa kasvussa, ja suuri osa tästä tiedosta on yksilöihin liittyvää henkilötietoa. Tiedon määrän kasvaessa myös sen taloudellinen merkitys kasvaa. World Economic Forum on arvioinut […]

Read more

Sosiologia ja sosiologit ovat aina joutuneet määrittämään itseään uudelleen aikakauden ja yhteiskunnallisten muutosten mukana. Mikael Seppälä pohti artikkelissaan sitä, mitä sosiologia tieteenalana voisi tulevaisuudessa tuoda yhteiskunnan muutoksiin akatemian ulkopuolella, etenkin silloin kun kyseessä on muotoilu ja palvelujärjestelmät. Tohtorikoulutettavat Sanna Kailaheimo ja Laura Salonen pohtivat vastineessa miten suomalainen sosiologia mahdollisesti muotoutuu tulevaisuudessa sekä sitä millaisia aineistoja […]

Read more

”On vaikea ajatella kulttuuria, joka suhtautuisi välinpitämättömästi ikuisuuteen ja karttaisi kestävyyttä. [- -] Menneen muistaminen ja luottamus tulevaisuuteen ovat kuitenkin tähän asti olleet ne kivijalat, joiden varaan on laskettu kulttuuriset ja moraaliset sillat lyhytaikaisuuden ja kestävyyden, kuolevaisten ihmisten ja heidän kuolemattomien saavutustensa välillä. Niiden varassa ovat levänneet myös vastuun kantaminen ja hetkessä eläminen.” – Bauman, […]

Read more
Kuva: Maria-Weronika Lorek

Tervetuloa Sosiologi-lehden vuoden 2017 ensimmäisen numeron pariin. Toivottavasti pidät tarjonnasta, mitä meillä tällä kertaa on. Vuoden 2017 Sosiologipäivien teema on Ylimäärä, joka tarkoittaa muun muassa kaikkea sitä, joka ei ole assimiloitavissa yhteiskuntaan ja siinä tapahtuvaan monentasoiseen kiertoon – Sosiologi-lehdessä lähestymme Ylimäärän teemaa tuttujen asioiden kautta; sen lisäksi että tuomme esiin näkökulmia sosiologisen tiedon mahdollisuuksiin ja […]

Read more

David Harvey: Seventeen Contradictions And The End of Capitalism Profile Books, Iso-Britannia 2014. 338 s. David Harvey on eräs nykyajan tunnetuimmista ja siteeratuimmista yhteiskuntateoreetikoista. Harveyn vaikutus on ollut mittava useilla eri tieteenaloilla, kuten ihmismaantieteessä, antropologiassa ja sosiologiassa. Harveyn teoreettinen ajattelu on saanut paljon vaikutteita Karl Marxin tuotannosta ja myöhemmästä marxilaisesta perinteestä. Marxilainen ajatteluperinne on hyvin […]

Read more

Sosiologia ja sosiologit ovat aina joutuneet määrittämään itseään uudelleen aikakauden ja yhteiskunnallisten muutosten mukana. Mikael Seppälä pohtii artikkelissa sitä, mitä sosiologia tieteenalana voisi tulevaisuudessa tuoda yhteiskunnan muutoksiin akatemian ulkopuolella, etenkin silloin kun kyseessä on muotoilu ja palvelujärjestelmät   Mitä jos yhteiskunnallisten näkökulmien erittelyn rinnalla osallistuisimme sosiologeina myös yhteiskunnallisten ongelmien tutkimiseen ja ratkomiseen? Kun päätin kirkasotsaisena lukiolaisena […]

Read more

Sosiologi-lehden vuoden toisen numeron teemana on nuoriso. Laajana teemana se innoitti kirjoittajia yli ainejärjestörajojen ja sai myös toimituskunnan tarttumaan aiheeseen ja kirjoittamaan. Löydät tästä lehdestä juttuja esimerkiksi nuorten suomalaisten muuttoliikkeestä, parkourista ja koulusta. Englannin kielen opiskelija Peitsa Suoniemi Jyväskylän yliopistolta kirjoittaa tässä lehdessä pro gradu -työnsä pohjalta nuorten suomalaisten parkour-alakulttuurista. Parkourista ei ole tehty paljoa […]

Read more

Pariisilaisen nuorison keskuudesta lähtöisin oleva parkour-liikuntamuoto, joka lainaa armeijalta, capoeirasta ja permantoakrobatiasta, innostaa nuoria myös Suomessa. Parkour on kaupunkitilan sekä oman kehon haltuunottoa liikunnallisesti. ”Ole vahva ollaksesi hyödyllinen”, eräs lajin varhainen oppi-isä on todennut. Parkourin kieli-ideologioita ja siihen liittyvää transkulturaatiota ja pyrkimystä autenttisuuteen tutkii sosiolingvistisestä näkökulmasta Peitsa Suoniemi. Tässä tekstissä esittelen graduani, jota olen työstänyt […]

Read more

Sosiologi-lehti kutsui Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan ja Helsingin yliopistossa kandintutkielmaansa peruskoulusta hallinnan mekanismina viimeistelevän Tuomas Sarparannan keskustelemaan siitä, mikä nuorisotutkimuksessa kiehtoo. Haastattelu aloittaa Sosiologissa juttusarjan, jossa tapaamme tutkijan ja opiskelijan teen, kahvin ja ajankohtaisten aiheiden äärellä.   Veera: Mistäs te tulitte? Tuomas: Olin tutustumassa pakollisen tieto- ja viestintäteknologian jatkokurssin tehtäviin. Aika sekava kurssi, kun siinä […]

Read more