Pääkirjoitus 1/2018

News Numero 1/2018 Pääkirjoitus Yleinen

Kevään 2018 Sosiologi on saanut inspiraationsa Sosiologipäivien kiertokulkuja -teemasta. Edellisenä vuotena Sosiologin kevään teemana oli ylijäämä ja syksyn taas tulevaisuus. Ylijäämä, tuo modernin yhteiskuntajärjestelmän moottori, ja tulevaisuus, tuo muutoksen jatkuva, kangastuksen lailla aina edellä pysyttelevä päämäärä. Nyt otamme sivuaskeleen tästä lineaarisesta ajattelutavasta ja tarkastelemme kiertokulkuja: siirrymme jatkuvuuden ja toistuvuuden teemaan.

Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki kiinteä ja pysyväinen haihtuu pois, mutta onko kaikki muutos todella jotain uutta? Voihan olla, että jatkuvasti hetkessä elävä zeitgeist ei huomaa jatkuvaa toistuvuutta ympäristössään. Sosiologin on hyvä pitää kriittisen tarkastelun alla kysymys siitä, että liikkuuko yhteiskunta ja sen tutkimus kohti jotain uutta ja uljasta, vai toistammeko vain vanhaa. Kehittyykö sosiologia ja sitä kautta kollektiivinen kyky kriittisesti tarkastella liikkuvaa maailmaa, kenties jopa kyky muokata sitä, vai ovatko tieteen tuulahdukset myös kiertoluonteisia? Kevään teemana on tosiaan kiertokulut. Kaikki mikä kiertää ja kulkee: maa, kuu, vierastyöläiset, liike-elämäeliitti, pääoma, kirpparikama, putkivesi, ja ihmisveri. Ja kaikki mikä toistuu: talouskriisi, vuodenajat, ja maanantait.

Yliopistojen henkilökunnan lakkoillessa, Tuomas Hallamaan teksti opiskelijoista asiakkaina aloittaa artikkelien viuhkan. Elina Huttunen ja Oskari Lappalainen näyttävät kuva-artikkelin muodossa kiertokulun urbaanissa maisemassa. Nuriiar Safarovin teksti käsittelee maahanmuuttajaa työelämässä, sosiaalista integraatiota, prekaariutta, sekä kieliryhmien suhdetta sosiaaliseen ryhmittymiseen ja arjen rajavetoihin. Mikko Saarinen seuraavana käsittelee paperittomuutta, siirtolaiskriisiä ja paperittomuuden syntyä osana kriisiin hallintaprosessia, sekä erityisesti poliisihallinnon suhdetta paperittomuuteen Suomessa. Juho Karvinen avaa kuinka “oman instituution“ löytäminen akateemisen sosiologian ulkopuolelta ei tarkoita sitä, ettei olisi enää sosiologi. Lopuksi Elina Huttusen kirja-arvio Niina Timosaaren kirjasta ”Edward Westermarck – Totuuden etsijä”, joka käsittelee Edvard Westermarckin akateemista elämäntuotantoa.

Sosiologin päätoimittajien kierto on myös tapahtunut, Elina Huttunen ja Oskari Lappalainen, ovat luovuttaneet pestinsä eteenpäin toisille sosiologian opiskelijoille. Heidän yhä aktiivinen osallistuminen, ja hyvä perehdytys ansaitsee kiitokset.

Toinen muutos näkyy opintouudistusten rattaiden vähittäisessä asettumisessa – ei siis mennä enää yliopistoon suoraan opiskelemaan sosiologiaa vaan esimerkiksi sosiaalitieteiden kandiohjelmaa. Uudistuksista seuraa yhä glitchejä, vaikka moni opiskelija onkin jo tylsistynyt asiaa käsitteleviin aiheisiin. Uudistuksista saattaa aiheutua Sosiologiin myös muutoksia. Esimerkiksi joskus seuraavat päätoimittajat saattavat opiskella ensisijassa jotakin muuta kuin sosiologiaa. Aikaisemmin näin ei ole ollut, vaikka eri yhteiskuntatieteilijät ovat kirjoittaneet muuten kiitettävästi Sosiologiin.

Voidaan pohtia muuttaisiko tosiaan päätoimittajan eri opintosuunta vastavuoroisesti myös millään tavalla sosiologian asemaa Suomessa. Onhan lehti kuitenkin pääsijassa Suomen sosiologian opiskelijoiden lehti. Syksyn numerossa otamme muutoksen omiin käsiimme ja otamme suuremman loikan digitaaliseen maailmaan, pysykää kuulolla!

Terveisin päätoimittajat

Sari Kivijärvi & Visa Rantanen

kuva: Sari Kivijärvi

Post a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*