Yleinen

Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa intersektionaalisuuden näkökulmasta

Tekijä sosiologiPäivitetty19.12.202219.5.2022Jätä kommentti

Ilmastosiirtolaisuus ilmiönä Ilmastosiirtolaisuus on monimutkainen globaali ilmiö, jonka voidaan yksinkertaistetusti sanoa olevan ilmastonmuutoksesta johtuvaa muuttoliikettä. Ilmastonmuutos voi johtua maapallon ekosysteemin sisäisistä prosesseista tai olla ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. Tällä hetkellä tapahtuva ilmastonmuutos on suurelta osin ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muutosta, joka on vahvasti yhteydessä kapitalismiin ja fossiilitalouteen. (Ahteensuu 2020; Kortetmäki 2020.) Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa tukalaa …

Ajankohtaiskynä Yleinen

Demokratian kriisi vai poliittisen osallistumisen muutos

Tekijä kaisaPäivitetty19.5.20226.3.2022Jätä kommentti

Johdanto Viime aikoina on puhuttu paljon demokratian vaikeuksista ja jopa kriisistä. Demokratian ja poliittisen osallistumisen rapautumisen merkeiksi tulkitaan laskevat äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät, sekä populismin voimakas nousu. (Aunesluoma 2017, Kiiski Kataja 2017.) Huolta herättävät erityisesti alhaiset äänestysprosentit, joista tuoreena osoituksena on kevään 2021 kuntavaalien historiallisen alhainen äänestysprosentti 55,1 % (Kuntaliitto 2021). Toisaalta arkipäiväisen havainnoinnin myötä …

Numero 2/2021 Numerot Pääkirjoitus Yleinen

Pääkirjoitus: Se ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy

Tekijä sosiologiPäivitetty19.5.202217.12.2021Jätä kommentti

Sosiologi-lehden 2/2021 numerossa pureudumme muutaman herkullisen tekstin pohjalta moraalin sosiologiaan. Moraalinen kamppailu tuntuu ujuttuvan elämämme eri osa-alueilla niin pikkuruisiin arkisiin oletuksiin ja tapoihin, kuin laajempiin yhteiselämämme kokonaisuuksiin ja kiistoihin laeista lähtien. Sosiologia nostaa esiin aikamme moraalisia kysymyksiä mutta ei anna vastausta niihin. Moraalinen keskustelu on Jürgen Habermasia mukaillen käytävä kommunikatiivisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista keskustelua analysoitaessa voimme …

Yleinen

Syksyinen tervehdys!

Tekijä sosiologiPäivitetty19.5.202217.9.2021Jätä kommentti

Kesä on taittunut syksyyn ja niin myös Sosiologi-lehden toimituskunta on pyyhkinyt pölyt sisäisten sosiologiensa harteilta. Heti alkuun haluamme suuresti onnitella kaikkia uusia sosiologian opiskelijoita opiskelupaikan johdosta! Sosiologia on mitä hienoin ja monimuotoisin yhteiskuntatieteen haara, joka ei tule jättämään lukijaansa kylmäksi. Luvassa on suuri seikkailu inhimilliseen kosmokseen! Tässä tekstissä ajattelimme myös hieman pohjustaa tulevaa syksyn 2021 …

Numero 1/2021 Numerot Yleinen

Kirjanosto – Sukupuolittuneet traumat yhteiskunnan näkymättömänä ’nikkarina’?

Tekijä kaisaPäivitetty22.3.202110.3.2021Jätä kommentti

Sara Stridsberg (2008, suom. 2018): Unelmien tiedekunta. Suom. Outi Menna. Tammi. Helsinkin. 390 s. Viha, jota on vaikea ymmärtää. Onko se satiiri? Mitä sanottavaa raiskatulla ihmisellä on yhteiskunnasta, yhteiskunnassa? Mieleen saapuu häivähdys siitä epätodellisuudesta todellisuudessa, jonka syövereissä kaltoinkohdeltu mieli elää. Eristyksessä. Mistä saadaan oikeutus sille vääryydelle mitä ei koskaan pitäisi tapahtua. Mutta joka silti tapahtuu. …

Numero 1/2021 Numerot Yleinen

Piilotetun naisvihan pika-analyysiä

Tekijä mariaPäivitetty19.3.202110.3.2021Jätä kommentti

Kirjoitan tätä kolumnimaista pohdintoa naistenpäivänä vuonna 2021. Tämän tekstin tarkoitus on tehdä näkyväksi ovelasti piilossa uinuvaa naisvihaa ja perustella, miksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi on edelleen tehtävä lujasti töitä kaikilla areenoilla. Sosiologisesti kiinnostavaa on havainnoida naisvihan yleisyyttä, sitä kuinka se kietoutuu salakavalasti niin moneen pieneen yksityiskohtaan, piilottelee isojen rakenteiden taustavoimana, istuu kahvipöydässä sinua vastapäätä tai …

Numero 1/2021 Numerot Yleinen

Vihan ja inhon ilmentymät Twitterin seksityökeskustelussa

Tekijä mariakäytössä10.3.202110.3.2021Jätä kommentti

Sukupuolitettu viha kietoutuu tiiviisti seksityöstä käytävien julkisten keskustelujen ympärille. Tässä artikkelissa tarkastelen seksityöläisyyttä käsittelevässä Twitter-keskustelussa ilmeneviä vihan, halveksunnan ja inhon ilmauksia. Käsittelen näitä ilmauksia diskurssianalyyttisella otteella pohtien niihin sisältyviä merkityksenantoja, diskursseja ja yhteiskunnallisia asetelmia. Tammikuun loppupuolella Yle Uutiset julkaisivat Isa Häkkinen, 27, myy seksiä työkseen: “En keksi muuta työtä, josta saisin näin paljon palkkaa ja …

Numero 1/2021 Numerot Yleinen

Vihaa itsensä vuoksi – Viha yhteisöllisyyden kautta rakennettavana yksilöllisyyden oikeuttajana

Tekijä kaisaPäivitetty10.3.202110.3.2021Jätä kommentti

Kasvottomuus ja tunnistamattomuus mahdollistavat parhaassa tapauksessa äänen antamisen stigmatisoiduille yksilöille. Anonymiteettiä käytetään kuitenkin myös loan heittämiseen sekä suoranaiseen vihaamiseen ja ns. vihapuheeseen. Anonyymi vihapuhe on saanut julkisessakin keskustelussa paljon huomiota. Mikä on tällaisen vihan tarkoitus, mihin sillä oikein pyritään? Lähestyn tässä kirjoituksessa vihaa erityisesti internetissä tapahtuvan vuorovaikutuksen kontekstista, meemien sekä vihan yhteisöllisyyttä synnyttävän ja ylläpitävän …

Numero 2/2020 Numerot Yleinen

Gradukatsaus: Kontrollia kohti biohakkeroinnilla

Tekijä sosiologiPäivitetty1.12.202025.11.2020Jätä kommentti

Mitä on terveys? Mistä puhumme, kun puhumme superihmisyydestä? Elääkö keskuudessamme kyborgeja? Olenko sellainen itse? Pro gradu -projekti viritti allekirjoittanutta monenlaisiin kysymyksiin, muun muassa edellä mainittuihin. Tutkin huhtikuussa 2020 palauttamassani tutkielmassa biohakkeroinnin elämäntyyliä Suomessa. Kyseinen liikehdintä on pompahdellut viime vuosina mediassa esille pääasiassa tunnetuimpien alan pioneerien toimesta, kenties näkyvimpänä keväällä 2020 televisiossa esitetyllä Madventures-matkailusarjan Suomen heimoihin …

Numero 2/2020 Numerot Yleinen

Sosiologinen juoksu – Todellisuuden ruumiillis-henkistä mietiskelyä

Tekijä sosiologiPäivitetty25.11.202025.11.2020Jätä kommentti

Arkitodellisuus. Ulko-ovi auki. Astun kadulle. GPS-kello löytää kaipaamansa signaalin. Ensimmäiset askeleet. Eilispäivän rankka ravi tuntuu vielä jäsenissä, niin on hyvä. Flap-flap. Sisäinen teatteri kytkeytyy päälle. Juoksu harrasteena perustuu sisäiseen narratiiviin, mielen ja ruumiin säntilliseen vuoropuheluun, jossa mieli pitää ruumiin liikkeellä ja ruumis taas mahdollistaa mielen tarinat. Ilman sisäisiä kertomuksia ei ole juoksua. Juokseminen vaatii ja …