Villi, vapaa ja arvaamaton eivät ole välttämättä ensimmäisiä adjektiiveja, jotka nousevat mieleen, mikäli pyydetään kuvaamaan suomalaista poliittista järjestelmää. Yleisesti suomalaista poliittista kenttää kuvataan hitaaksi ja kankeaksi byrokratiaksi. Hitauden mielikuva tulee usein perusteellisista prosesseista, joilla pyritään varmistamaan päätöksenteon läpinäkyvyys, sekä se että uudet säädökset noudattavat perustuslakia. Poliittisia puolueita ei voida myöskään pitää varsinaisen dynaamisina kansanliikkeinä. Puoluepolitiikka …
Kirjoittajakutsu: Politiikan sosiologiaa tiedon ja epäilyksen näkökulmasta
Arvoisa lukija- ja kirjoittajakuntamme, Vuoden 2023 ensimmäisen numeron teema on politiikan sosiologia rajautuen tiedon ja epäilyksen näkökulmaan. Lehden teema mukailee Sosiologipäivien 2023 teemaa Tieto ja epäilys. Sosiologia voidaan nähdä maailman ymmärtämisen välineenä ja tämän teemanumeron tarkoituksena on nostaa politiikka sosiologisen tarkastelun ja ymmärtämisen kohteeksi. Aiheena politiikka on nyt erityisen ajankohtainen, sekä se on vahvasti liitoksissa …
Haavoittuvuus ilmastosiirtolaisuudessa intersektionaalisuuden näkökulmasta
Ilmastosiirtolaisuus ilmiönä Ilmastosiirtolaisuus on monimutkainen globaali ilmiö, jonka voidaan yksinkertaistetusti sanoa olevan ilmastonmuutoksesta johtuvaa muuttoliikettä. Ilmastonmuutos voi johtua maapallon ekosysteemin sisäisistä prosesseista tai olla ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. Tällä hetkellä tapahtuva ilmastonmuutos on suurelta osin ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muutosta, joka on vahvasti yhteydessä kapitalismiin ja fossiilitalouteen. (Ahteensuu 2020; Kortetmäki 2020.) Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muun muassa tukalaa …
Demokratian kriisi vai poliittisen osallistumisen muutos
Johdanto Viime aikoina on puhuttu paljon demokratian vaikeuksista ja jopa kriisistä. Demokratian ja poliittisen osallistumisen rapautumisen merkeiksi tulkitaan laskevat äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät, sekä populismin voimakas nousu. (Aunesluoma 2017, Kiiski Kataja 2017.) Huolta herättävät erityisesti alhaiset äänestysprosentit, joista tuoreena osoituksena on kevään 2021 kuntavaalien historiallisen alhainen äänestysprosentti 55,1 % (Kuntaliitto 2021). Toisaalta arkipäiväisen havainnoinnin myötä …
Pääkirjoitus: Se ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy
Sosiologi-lehden 2/2021 numerossa pureudumme muutaman herkullisen tekstin pohjalta moraalin sosiologiaan. Moraalinen kamppailu tuntuu ujuttuvan elämämme eri osa-alueilla niin pikkuruisiin arkisiin oletuksiin ja tapoihin, kuin laajempiin yhteiselämämme kokonaisuuksiin ja kiistoihin laeista lähtien. Sosiologia nostaa esiin aikamme moraalisia kysymyksiä mutta ei anna vastausta niihin. Moraalinen keskustelu on Jürgen Habermasia mukaillen käytävä kommunikatiivisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnallista keskustelua analysoitaessa voimme …
Syksyinen tervehdys!
Kesä on taittunut syksyyn ja niin myös Sosiologi-lehden toimituskunta on pyyhkinyt pölyt sisäisten sosiologiensa harteilta. Heti alkuun haluamme suuresti onnitella kaikkia uusia sosiologian opiskelijoita opiskelupaikan johdosta! Sosiologia on mitä hienoin ja monimuotoisin yhteiskuntatieteen haara, joka ei tule jättämään lukijaansa kylmäksi. Luvassa on suuri seikkailu inhimilliseen kosmokseen! Tässä tekstissä ajattelimme myös hieman pohjustaa tulevaa syksyn 2021 …
Kirjanosto – Sukupuolittuneet traumat yhteiskunnan näkymättömänä ’nikkarina’?
Sara Stridsberg (2008, suom. 2018): Unelmien tiedekunta. Suom. Outi Menna. Tammi. Helsinkin. 390 s. Viha, jota on vaikea ymmärtää. Onko se satiiri? Mitä sanottavaa raiskatulla ihmisellä on yhteiskunnasta, yhteiskunnassa? Mieleen saapuu häivähdys siitä epätodellisuudesta todellisuudessa, jonka syövereissä kaltoinkohdeltu mieli elää. Eristyksessä. Mistä saadaan oikeutus sille vääryydelle mitä ei koskaan pitäisi tapahtua. Mutta joka silti tapahtuu. …
Piilotetun naisvihan pika-analyysiä
Kirjoitan tätä kolumnimaista pohdintoa naistenpäivänä vuonna 2021. Tämän tekstin tarkoitus on tehdä näkyväksi ovelasti piilossa uinuvaa naisvihaa ja perustella, miksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi on edelleen tehtävä lujasti töitä kaikilla areenoilla. Sosiologisesti kiinnostavaa on havainnoida naisvihan yleisyyttä, sitä kuinka se kietoutuu salakavalasti niin moneen pieneen yksityiskohtaan, piilottelee isojen rakenteiden taustavoimana, istuu kahvipöydässä sinua vastapäätä tai …
Vihan ja inhon ilmentymät Twitterin seksityökeskustelussa
Sukupuolitettu viha kietoutuu tiiviisti seksityöstä käytävien julkisten keskustelujen ympärille. Tässä artikkelissa tarkastelen seksityöläisyyttä käsittelevässä Twitter-keskustelussa ilmeneviä vihan, halveksunnan ja inhon ilmauksia. Käsittelen näitä ilmauksia diskurssianalyyttisella otteella pohtien niihin sisältyviä merkityksenantoja, diskursseja ja yhteiskunnallisia asetelmia. Tammikuun loppupuolella Yle Uutiset julkaisivat Isa Häkkinen, 27, myy seksiä työkseen: “En keksi muuta työtä, josta saisin näin paljon palkkaa ja …
Vihaa itsensä vuoksi – Viha yhteisöllisyyden kautta rakennettavana yksilöllisyyden oikeuttajana
Kasvottomuus ja tunnistamattomuus mahdollistavat parhaassa tapauksessa äänen antamisen stigmatisoiduille yksilöille. Anonymiteettiä käytetään kuitenkin myös loan heittämiseen sekä suoranaiseen vihaamiseen ja ns. vihapuheeseen. Anonyymi vihapuhe on saanut julkisessakin keskustelussa paljon huomiota. Mikä on tällaisen vihan tarkoitus, mihin sillä oikein pyritään? Lähestyn tässä kirjoituksessa vihaa erityisesti internetissä tapahtuvan vuorovaikutuksen kontekstista, meemien sekä vihan yhteisöllisyyttä synnyttävän ja ylläpitävän …