Pääkirjoitus 1/2014

News Numero 1/2014 Pääkirjoitus

Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen toisen maailmansodan jälkeen sekä hyvinvointivaltion rakentaminen tarjosivat puitteet modernin suomalaisen sosiologian syntymiselle. Yhdysvalloista tuodut tilastolliset tutkimusmenetelmät antoivat tieteenalalle metodologista täsmällisyyttä ja institutionaaliset puitteet vahvistuivat, kun uusia virkoja perustettiin ja väitösten määrä lisääntyi. Erik Allardtin ja Yrjö Littusen Sosiologia (1958) sekä Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät I (1962) olivat oppikirjoja, jotka kuluivat seuraavina vuosikymmeninä ahkerassa käytössä.

Vuonna 1964 perustettua Sosiologia-lehteä voi pitää tämän institutionalisoitumisen yhtenä ilmentymänä. Ensimmäisenä päätoimittajana toiminut Antti Eskola muotoili lehdelle kaksi pääasiallista tarkoitusta. Yhtäältä lehti toimisi keskustelukanavana suomalaisille sosiologeille ja toisaalta edistäisi vuorovaikutusta sosiologien ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneen yleisön välillä. Sosiologien yhteiskunnallisesta osallistumisesta keskusteltiin 1960-luvulla aktiivisesti, eikä keskustelun perusasetelmat ole tainneet viidessä vuosikymmenessä muuttua miksikään.

Kaikki ei kuitenkaan ole ennallaan. Sosiologia on kriisissä, maailma on muuttunut, eivätkä vanhat sosiologiset jäsennystavat enää sovellu sen tarkasteluun jäännöksettömästi, jos ne ovat sitä koskaan tehneetkään. Vanhat akateemiset käytännöt esimerkiksi julkaisemisessa, arvioinnissa ja keskustelun käymisessä eivät enää ole ehkä samalla tavalla tarkoituksenmukaisia kuin ne olivat ennen.

Kriisi on sosiologialle tietenkin krooninen vaiva, tarkasteleehan se harvinaisen liikkuvaa maalia. Tietoverkkojen aikakaudella jotkut kysymykset tulevat kuitenkin esille eri tavalla kuin aiemmin. Painettu paperi ei ole enää ainoa tapa välittää tekstisisältöjä, vaan ne leviävät vaivattomammin digitaalisina verkossa. Tällaisissa olosuhteissa tekstien myös odotetaan löytyvän verkosta, ja niitä täytyy oikeastaan erikseen pimittää, jotta ne eivät sinne päätyisi. Suljetun tieteellisen julkaisemisen aika käy vähiin.

Westermarck-seuran opiskelijoiden julkaisema Sosiologi on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen sosiologinen verkkolehti. Lehdessä julkaistaan pääasiassa opiskelijoiden tuottamia tekstejä, jotka voivat olla tutkimus- tai seminaaripapereita, katsauksia, esseitä, haastatteluita, kolumneja, arvioita ja esittelyitä, puheenvuoroja ja kannanottoja, mutta myös vapaamuotoisempia ja kokeilevampia tekstejä. Verkkolehti tarjoaa opiskelijoille julkaisukanavan ja mahdollisuuden saada ulkopuolista näkökulmaa ja rakentavaa palautetta teksteihinsä.

Suomalaisen sosiologian kentässä Sosiologin paikka on yhtäältä vanhemman kollegansa Sosiologian ja toisaalta ainejärjestöjen julkaisujen välimaastossa. Avoimena verkkolehtenä Sosiologi on kuitenkin paperijulkaisuja helpommin saavutettavissa. Antti Eskolaa mukaillen tämän lehden tehtäväksi nimettäköön suomalaisten sosiologien ja sosiologian opiskelijoiden yhdyssiteenä toimiminen. Samalla lehti toimii keskustelufoorumina sosiologien ja muiden yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden välillä.

Ensimmäisessä numerossa tartutaan monenlaisiin aiheisiin. Tarkastellaan sosiologian opiskelua ja sosiologina olemista, modernia naulakkoyhteisöllisyyttä, ihmisten jakautumista yhteiskunnallisiin ja maantieteellisiin luokkiin, ranskalaisen tieteentutkimuksen mammutin, Bruno Latourin, ajattelua sekä musiikkiteollisuuden murrosta. Perinteisempien tekstien lisäksi numerossa on Petteri Sääskilahden runo, joka sosiologisin silmin katsottuna avautuu esimerkiksi perheen ja sosialisaation teemoihin. Lisäksi konferenssisihteeri Mervi Hyötylä esittelee pian Rovaniemellä järjestettäviä Sosiologipäiviä.

Antoisia lukuhetkiä ja tervetuloa uuden verkkolehden pariin!

Juho Karvinen

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja toinen Sosiologi-lehden päätoimittajista.

Post a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*