Villi, vapaa ja arvaamaton eivät ole välttämättä ensimmäisiä adjektiiveja, jotka nousevat mieleen, mikäli pyydetään kuvaamaan suomalaista poliittista järjestelmää. Yleisesti suomalaista poliittista kenttää kuvataan hitaaksi ja kankeaksi byrokratiaksi. Hitauden mielikuva tulee usein perusteellisista prosesseista, joilla pyritään varmistamaan päätöksenteon läpinäkyvyys, sekä se että uudet säädökset noudattavat perustuslakia. Poliittisia puolueita ei voida myöskään pitää varsinaisen dynaamisina kansanliikkeinä. Puoluepolitiikka …
Demokratian kriisi vai poliittisen osallistumisen muutos
Johdanto Viime aikoina on puhuttu paljon demokratian vaikeuksista ja jopa kriisistä. Demokratian ja poliittisen osallistumisen rapautumisen merkeiksi tulkitaan laskevat äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät, sekä populismin voimakas nousu. (Aunesluoma 2017, Kiiski Kataja 2017.) Huolta herättävät erityisesti alhaiset äänestysprosentit, joista tuoreena osoituksena on kevään 2021 kuntavaalien historiallisen alhainen äänestysprosentti 55,1 % (Kuntaliitto 2021). Toisaalta arkipäiväisen havainnoinnin myötä …
Eurokriisi ja demokratia
Johdanto Euroopan talous on ollut heikossa tilassa jo useamman vuoden, eikä loppua ole vielä näkyvissä. Yhdysvaltain subprime-lainoihin perustuneen kiinteistökuplan posahtaminen laukaisi ketjureaktion, joka ajoi myös Euroopan talousalueen taantumaan. Talouskasvun romahtamisesta, korkeasta työttömyydestä ja kriisiä seuranneesta talouskurista ovat erityisesti saaneet kärsiä Euroopan heikoimmin suoriutuneet kansantaloudet. Nämä maat, joihin yleensä lasketaan mukaan Portugali, Italia, Kreikka ja Espanja, …