Yy, kaa, koo: oikeudellinen muutosvoima nyt

News Numero 1/2016

Suomessa yhteiskunnallisiin ilmiöihin on perinteisesti vaikutettu poliittisin keinoin.  Sen sijaan strategista litigaatiota ei toistaiseksi ole juurikaan hyödynnetty yhteiskunnallisena muutosvoimana.

Strategisella litigaatiolla tarkoitetaan sopivien yksittäistapausten etsimistä oikeuskanteita varten, jotta oikeudellisen linjavedon kautta saataisiin aikaan laajempi yhteiskunnallinen muutos.  Tunnetuimpia ja menestyksekkäimpiä esimerkkejä strategisesta litigaatiosta on 1940-1970 luvuilla tehdyt kanteet koskien USA:n rotusyrjintää. Kansalaisyhteiskunta sai merkittävän voiton, kun vuonna 1954 USA:n korkein oikeus katsoi tapauksessa Brown v. Board of Education of Topeca [https://supreme.justia.com/cases/federal/us/347/483/case.html], että rodun perusteella erottelu oli syrjivää ja siten perustuslainvastaista.

yykaakoo_kuvitus

 

Brownin tapaus muodosti ennakkotapauksen, joka vaikutti lainsäädäntöön ja käytäntöihin laajasti. Juuri siitä strategisen litigaation onnistumisissa onkin kyse: ei vain yksittäisen yksilön oikeusturvan toteutumisesta, vaan myös rakenteiden muuttamisesta oikeudellisesti sitovasti.

Tuoreitakin esimerkkejä löytyy. Alankomaissa tuomioistuin antoi historiallisen tuomion kesällä 2015. Kansalaisjärjestö Urgenda [http://www.urgenda.nl/en/] ja yksittäisten kansalaisten muodostama koalitio vaati Alankomaita vähentämään hiilidioksidipäästöjään enemmän kuin se oli luvannut. Urgenda vetosi Alankomaiden kansainvälisiin ilmastovelvoitteisiin ja ihmisoikeusvelvoitteisiin [http://uitspraken.rechtspraak.nl/inziendocument?id=ECLI:NL:RBDHA:2015:7196].

Tuomaristo katsoi, etteivät kansainväliset ilmastovelvoitteet ja ihmisoikeusvelvoitteet ole sinänsä suoraan käytettävissä kanteessa. Kansainvälisten ilmastovelvoitteiden osalta syy on, että kansainväliset sopimukset ovat sitovia valtioiden kesken, ei yksityisen ja valtion. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset taas edellyttivät, että kanteessa olisi nimettävissä uhreja, joilla on todennettavaa haittaa.

Näistä oikeudellisista haasteista huolimatta tuomioistuin tulkitsi kotimaisia oikeusperiaatteitaan kansainvälisten velvoitteiden valossa. Lopputulemana oli että Alankomaiden tulee vähentää hiilidioksidipäästöjään  25 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämähetkinen vähentämistavoite on ollut 17 prosenttia.

Tuomiossa keskusteltiin toki toimivaltakysymyksistäkin: voiko tuomioistuin määritellä valtiolle tällaisia toimivelvoitteita ja asettaa politiikalle tavoitteita. Hollannin tuomioistuimen mukaan kyllä, sillä sen toimivaltaan kuuluu tarkastella, kuinka valtio toteuttaa kansainvälisiä velvoitteitaan suhteessa kotimaisiin normeihin. Valtio on kuitenkin valittanut tuomiosta ja linjaus voi vielä heilua.

Linjauksia ilmastokanteista on odotettavissa myös Belgiasta [http://klimaatzaak.eu/nl/], Norjasta, Filippiineiltä ja Vanuatusta.

Strategista litigaatiota tehdään myös kansainvälisellä tasolla YK:ssa, EU:ssa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Useimmiten järjestöillä on merkittävä rooli näidenkin tapausten etsimisessä ja rakentamisessa. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa romanivähemmistöä koskevat edistykselliset linjaukset ovat sinnikkään strategisen litigaation tulosta. Varhaisessa oikeuskäytännössä ei vielä tunnustettu romanien kulttuurin erityispiirteitä, mutta suunta muuttui ja tapauksissa Chapman v. Iso-Britannia [http://hudoc.echr.coe.int/eng#{”appno”:[”27238/95″],”documentcollectionid2”:[”GRANDCHAMBER”,”CHAMBER”,”DECISIONS”,”COMMUNICATEDCASES”],”itemid”:[”001-59154”]}], Coster v. Iso-Britannia [http://hudoc.echr.coe.int/eng#{”appno”:[”24876/94″],”itemid”:[”001-59156”]}], Beard v. Iso-Britannia http://www.menschenrechte.ac.at/orig/01_1/Beard.pdf [] ja monissa muissa vähemmistön suoja vakiinnutti asemaansa.

Strategiselle litigaatiolle olisi tilaa Suomessakin. Monet yhteiskunnalliset epäkohdat liittyen esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristöasioihin, on muotoiltavissa sellaisiksi oikeudellisiksi kanteiksi, joilla olisi mahdollista muuttaa parhaassa tapauksessa laajemmin nykylinjoja.

Etenkin tietyt asiaryhmät, kuten ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyvät asiat, jotka eivät kohtaa tällä hetkellä juurikaan myötätuulta poliitikan parissa, voisivat hyötyä strategisen litigaation käyttämisestä. Asioiden oikeudellistaminen voi muuttaa myös järjestöjen toimintamalleja. Esimerkiksi tällä hetkellä, kun hallitus vie järjestöiltä resursseja, on harkinnan paikka, auttaako asioiden muutoksiin perinteisen lobbauksen keinot vai löytyisikö tuomioistuimesta tukea.

 

Heta Heiskanen (@hetaelena)
Kirjoittaja on hallintotieteiden maisteri ja tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa.

Artikkelikuva © Chantal Bekker, Urgenda

 

Lähteet

Brown v. Board of Education of Topeca, 347 U.S. 483 (1954), 17 May, 1954, The Supreme Court of the United States. Saatavilla sähköisesti (huom. virallinen versio vain paperiversiona): https://supreme.justia.com/cases/federal/us/347/483/case.html

Urgenda, C/09/456689 / HA ZA 13-1396, Hague District Court, Netherlands (English translation) 24 June, 2015. Saatavilla sähköisesti: http://uitspraken.rechtspraak.nl/inziendocument?id=ECLI:NL:RBDHA:2015:7196

 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot saatavilla HUDOC-tietokannasta: 

Chapman v. the United Kingdom, (Application no. 27238/95), European Court of Human Rights, 18 January, 2001, http://hudoc.echr.coe.int/eng#{”appno”:[”27238/95″],”documentcollectionid2”:[”GRANDCHAMBER”,”CHAMBER”,”DECISIONS”,”COMMUNICATEDCASES”],”itemid”:[”001-59154”]}

Coster v. the United Kingdom, European Court of Human Rights, Application no. 24876/94), 18 January 2001, http://hudoc.echr.coe.int/eng#{”appno”:[”24876/94″],”itemid”:[”001-59156”]}

Beard v. the United Kingdom, European Court of Human Rights, (Application no. 24882/94), 18 January 2001, http://www.menschenrechte.ac.at/orig/01_1/Beard.pdf

Post a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*