Oma suhtautuminen kurssien suorittamiseen kirjatenteillä on aina ollut vähintäänkin lievästi negatiivista ja tuo negatiivisuus on vain voimistunut sosiologiaa opiskellessani Jyväskylän yliopistossa. Kirjatenttien suorittaminen on usein yksinäistä puuhaa, jossa opiskelijan eteen annetaan isoista kokonaisuuksista koostuvaa monimutkaista tietoa, jota yksi ihminen ei millään pysty kovin laaja-alaisesti käsittelemään sen lyhyen ajan rajoissa, jolloin kirjatentti tulisi suorittaa. Asiaa pahentaa …
Mitä kotisohvalla tapahtuu?
Kun lainoppineelta kysytään, mikä on legaliteettiperiaate, vastaus tulee liukuhihnalta. Maallikko vastaa luultavimmin virheellisesti tai ainakin puutteellisesti. Kun taas yhteiskuntatieteilijältä kysytään, mitä viihde on, vastaus muistuttaa usein epämääräisyydessään maallikon arvailuja. ”No, viihde on sellaista vapaa-ajan rentoutumista, mutta voihan siinä olla haastettakin.” Perehtyneempää kuvaa itsestään viestittävä yhteiskuntatieteilijä lisää: ”Viihde heijastaa myös kulttuurisia arvoja ja erotteluja.” Niin, kaikkihan …
Sukupuoli julkisessa tilassa Meksikon kontekstissa
Viettäessäni lukukauden vaihto-opiskelijana Guadalajarassa, Meksikossa, huomioni kiinnittyy erityisesti sukupuolen rakentumiseen ja esittämiseen tilassa. Opiskelen sukupuolen antropologiaa ja luennot tarjoavat teoreettista materiaalia samalla kun kadulla liikkuminen ja paikallisten kanssa keskustelu antaa käytännönkokemusta. Jo alussa pohdin, mitkä tekijät aiheuttavat sen etten voi naisena liikkua pimeän aikaan yksin ulkona kokematta uhkaa että normaaleja ihmisoikeuksiani rikotaan. Huomasin yhden selittävän …
Pääkirjoitus 2/2014
Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisen yhteiskunnallisista ehdoista Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen on yksi tärkeä syy sille, että sosiologia on ja sen kannattaa olla olemassa. On kuitenkin selvä tiedonsosiologinen realiteetti, että sosiologialla tai tiedeyhteisöllä laajemminkaan ei ole mitään monopolia sellaisen tiedon tuottamiseen. Jo akatemian sisällä samoilla apajilla kärkkyy muita yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, ehkä etupäässä taloustieteilijöitä, historioitsijoita ja filosofeja. Tulevaisuudentutkimukseksi …
Antti Eskola Westermarck-seuran kunniajäseneksi
Emeritusprofessori Antti Eskola on nimitetty Westermarck-seuran kunniajäseneksi. Nimitys tapahtui Rovaniemellä pidettyjen Sosiologipäivien toisena päivänä pidetyn Sosiologia-lehden juhlaseminaarin yhteydesä. Antti Eskola toimi Sosiologia-lehden ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1964–1965. Sosiologia-lehden juhlaseminaarissa esiintynyt Eskola teki puheenvuorossaan ”Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?” kattavan katsauksen sosiologian historiaan.
Tutkimuksen ja dokumenttielokuvan yhdistäminen
Tutkimuksen popularisoinnin tärkeys myönnetään jo yleisesti yhteiskuntatieteiden parissa. Hyvä niin, sillä muutoin tutkimus olisi vain yhteiskuntatiedettä yhteiskuntatieteilijälle. Olen joskus pohtinut, että jos fyysikko pystyisi puhumaan atomille, hän varmasti tekisi sen. Me pystymme puhumaan omille atomeillemme, varsinkin jos käännämme tieteellisen slangimme hieman yksinkertaisempaan ja luettavampaan muotoon.
Bruno Latour ja sosiaalitieteen kritiikki
Johdanto Bruno Latour on ranskalainen filosofi-antropologi, joka työskentelee professorina Pariisissa tuottaen edelleen uusia tutkimuksia. Hänen maineensa hankalana ajattelijana perustuu lähinnä hänen kirjoitustyyliinsä, joka on hyvin ranskalainen. Hän määrittelee paljon negaatioiden [1] ja kielellisten ilotulittelujen kautta. Toisaalta hänen tekstinsä on hyvin eksaktia, täynnä ahtaasti määriteltyä käsitteistöä, joka tekee esimerkiksi ajan käsitteen kritisoinnin mahdolliseksi (ks. Latour 1988, …
Syrjäyttääkö kulttuuripääoma taloudellisen?
Kulttuuripääomaa voi määritellä nykyaikana tavalla jos toisella. Perinteisesti se on nähty sosiologian klassikko Pierre Bourdieun määritelmän mukaisesti melko moniulotteisena osana yksilön habitusta. Pääpiirteissään Bourdieu määrittelee kulttuuripääoman tarkoittavan tietotaitoa, älyä, kokemuksia, suhteita ja kaikenlaista ei-rahallista pääomaa, jota yksilö voi käyttää yhteiskunnassa menestyäkseen. Toinen Bourdieun määrittelemä pääoma, taloudellinen pääoma, taas tarkoittaa tuotantovälineitä ja kaikkea, mikä voidaan sisällyttää niihin tai muuttaa tuotantovälineiksi. Näillä tuotantovälineillä …
Modernit pyhiinvaeltajat
Essee naulakkoyhteisöllisyydestä Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä
Sosiologipäivät 2014
Westermarck-seuran vuotuiset Sosiologipäivät ovat taas täällä. Kiertävän tapahtuman järjestämisen kunnian on tällä kertaa saanut Lapin yliopisto täällä pohjoisen napapiirin tuntumassa Rovaniemellä. Mikäli et siis ole jo kokenut Lapin taikaa, on tässä syistä parhain. Sosiologipäivät järjestetään 27.–28.maaliskuuta ja teemana on Kiinnipitävät siteet. Teema tarkastelee yhtä sosiologeja jo aikojen alusta askarruttanutta kysymystä: mikä pitää meidät yhdessä? ”Sosiologia …