Pariisilaisen nuorison keskuudesta lähtöisin oleva parkour-liikuntamuoto, joka lainaa armeijalta, capoeirasta ja permantoakrobatiasta, innostaa nuoria myös Suomessa. Parkour on kaupunkitilan sekä oman kehon haltuunottoa liikunnallisesti. ”Ole vahva ollaksesi hyödyllinen”, eräs lajin varhainen oppi-isä on todennut. Parkourin kieli-ideologioita ja siihen liittyvää transkulturaatiota ja pyrkimystä autenttisuuteen tutkii sosiolingvistisestä näkökulmasta Peitsa Suoniemi. Tässä tekstissä esittelen graduani, jota olen työstänyt […]

Read more

Sosiologi-lehti kutsui Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan ja Helsingin yliopistossa kandintutkielmaansa peruskoulusta hallinnan mekanismina viimeistelevän Tuomas Sarparannan keskustelemaan siitä, mikä nuorisotutkimuksessa kiehtoo. Haastattelu aloittaa Sosiologissa juttusarjan, jossa tapaamme tutkijan ja opiskelijan teen, kahvin ja ajankohtaisten aiheiden äärellä.   Veera: Mistäs te tulitte? Tuomas: Olin tutustumassa pakollisen tieto- ja viestintäteknologian jatkokurssin tehtäviin. Aika sekava kurssi, kun siinä […]

Read more

Emeritusprofessorin mietteitä Vanhuudesta Vastapaino julkaisi tänä syksynä ainutlaatuisen kirjan, emeritusprofessori Antti Eskolan teoksen Vanhuus – Helpottava, huolestuttava, kiinnostava.   Antti Eskolan Vanhuus (Vastapaino, 2016) käsittelee vanhuutta sosiologisesta ja etenkin sosiologin näkökulmasta. Antti Eskola on Sosiologia-lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja ja kirjoittanut aiemmin mm. menetelmäoppikirjat Sosiologian tutkimusmenetelmät 1 ja 2. Professori Antti Eskola on tehnyt uransa […]

Read more

  Sekä muuttoliike että huoli nuorten työllisyydestä ovat suomalaisen politiikan ikuisuuskysymyksiä. Nuorisotutkimuksen ja muuttoliiketutkimuksen maailmat ovat kuitenkin pitkään olleet erillään. Miten näiden kahden tieteenalan etäisyyttä voisi kuroa umpeen? Miksi nuorten muuttoliike on kiinnostava kysymys? Muuttoliike, tai sen oletettu vähyys, herättää Suomessa aina aika ajoin keskustelua. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, eli siitä, että potentiaaliset työntekijät ja työpaikat ovat […]

Read more

Professori Mikko Niemelä kertoo, mitä sosiologit voisivat tehdä, jotta meitä kuunneltaisiin enemmän. Yhteistyö ja viestintä ovat avainasemassa, jos halutaan tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta. ”Ollakseen vaikuttavaa tutkimustieto tarvitsee myös kysyntää.”   Olen osallistunut lähes vuosittain sosiologipäiville vuodesta 2002 lähtien. Tämän 15 vuoden aikana sosiologit ovat vuodesta toiseen pohtineet sosiologisen tutkimuksen roolia, hyödyntämistä ja tulevaisuutta. Mitä hyötyä […]

Read more
© Chantal Bekker, Urgenda

Suomessa yhteiskunnallisiin ilmiöihin on perinteisesti vaikutettu poliittisin keinoin.  Sen sijaan strategista litigaatiota ei toistaiseksi ole juurikaan hyödynnetty yhteiskunnallisena muutosvoimana. Strategisella litigaatiolla tarkoitetaan sopivien yksittäistapausten etsimistä oikeuskanteita varten, jotta oikeudellisen linjavedon kautta saataisiin aikaan laajempi yhteiskunnallinen muutos.  Tunnetuimpia ja menestyksekkäimpiä esimerkkejä strategisesta litigaatiosta on 1940-1970 luvuilla tehdyt kanteet koskien USA:n rotusyrjintää. Kansalaisyhteiskunta sai merkittävän voiton, kun […]

Read more

”Keskivertoihmiset eivät tiedä, että kaikki on mahdollista” David Rousset, ranskalainen poliittinen aktivisti   Hannah Arendtin teos Totalitarismin synty käsittelee totalitarismia ja siihen johtaneita ideologioita ja poliittisia liikkeitä, kuten imperialismia ja sen myötä vahvistunutta rotuajattelua. Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee antisemitismiä ja kyseisen ideologian nousua poliittiseen keskusteluun 1800-luvun Euroopassa. Toisessa luvussa eritellään imperialistista […]

Read more

Johdanto Työn epävarmuudesta on puhuttu jo kauan. Työ muuttuu jatkuvasti, ja työn muutos onkin muodostunut työelämän megatrendiksi, itsestään selväksi lähtökohdaksi ja tosiasiaksi, jota ilman työelämästä on vaikea keskustella (Lähteenmäki 2013, 16). Keskeinen työn muutos on työn tekemisen tapojen monimuotoistuminen: vakituisten, kokoaikaisten työsuhteiden rinnalla ovat yleistyneet erilaiset tavat tehdä työtä. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala […]

Read more

Vuodenvaihteessa 2014–2015 kysymys paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta puhutti niin kansaa kuin sen edustajia Arkadianmäellä. Suomen eduskunta käsitteli tuolloin hallituksen esitystä 343/2014vp, joka olisi laajentanut muun muassa* niin kutsuttujen paperittomien siirtolaisten oikeutta julkisiin terveyspalveluihin. Paperittomiksi kutsutaan siirtolaisia, jotka elävät Suomessa vaihtelevan pituisia aikoja ilman lain edellyttämää oleskelulupaa. Laki olisi taannut ennestään tarjotun kiireellisen sairaanhoidon lisäksi paperittomille myös […]

Read more

Westermarck-seura piti 26.11.2015 Helsingissä Säätytalolla paneelikeskustelun yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden opintojen yhdistämisiin liittyen. Paneelissa oli henkilökunnan edustaja jokaisesta yliopistosta ja yksi opiskelijajäsen. Yleisesti tuli sellainen kuva, että yhdistäminen on sujunut melko hyvin ja todettiin, että tutkinto-ohjelmakohtaiset haut ovat olleet verraten uusi juttu. Tällä hetkellä yhdistymisten aste on vaihdellut eri yliopistoissa ja Tampereen yliopistoa voidaan pitää edelläkävijänä […]

Read more