Westermarck-seura on jo aika vanha, mutta haluaa pysyä jatkuvasti nuorekkaana ja ajankohtaisena. Ylhäällä on seuran logo vuosien takaa ja alalaidassa tuoreempi. Logojen muutokset tuovat esille sen, että Edvard Westermarckin oppilaiden vuonna 1940 perustama tiedeseura on seurannut aikaansa, ja näin seura pyrkii jatkossakin toimimaan. Westermarck-seuran tärkein tuote on sen lippulaivajulkaisu, Sosiologia-lehti. Lehti on perustettu vuonna 1964 […]

Read more

Oma suhtautuminen kurssien suorittamiseen kirjatenteillä on aina ollut vähintäänkin lievästi negatiivista ja tuo negatiivisuus on vain voimistunut sosiologiaa opiskellessani Jyväskylän yliopistossa. Kirjatenttien suorittaminen on usein yksinäistä puuhaa, jossa opiskelijan eteen annetaan isoista kokonaisuuksista koostuvaa monimutkaista tietoa, jota yksi ihminen ei millään pysty kovin laaja-alaisesti käsittelemään sen lyhyen ajan rajoissa, jolloin kirjatentti tulisi suorittaa. Asiaa pahentaa […]

Read more

Kun lainoppineelta kysytään, mikä on legaliteettiperiaate, vastaus tulee liukuhihnalta. Maallikko vastaa luultavimmin virheellisesti tai ainakin puutteellisesti. Kun taas yhteiskuntatieteilijältä kysytään, mitä viihde on, vastaus muistuttaa usein epämääräisyydessään maallikon arvailuja. ”No, viihde on sellaista vapaa-ajan rentoutumista, mutta voihan siinä olla haastettakin.” Perehtyneempää kuvaa itsestään viestittävä yhteiskuntatieteilijä lisää: ”Viihde heijastaa myös kulttuurisia arvoja ja erotteluja.” Niin, kaikkihan […]

Read more

Viettäessäni lukukauden vaihto-opiskelijana Guadalajarassa, Meksikossa, huomioni kiinnittyy erityisesti sukupuolen rakentumiseen ja esittämiseen tilassa. Opiskelen sukupuolen antropologiaa ja luennot tarjoavat teoreettista materiaalia samalla kun kadulla liikkuminen ja paikallisten kanssa keskustelu antaa käytännönkokemusta. Jo alussa pohdin, mitkä tekijät aiheuttavat sen etten voi naisena liikkua pimeän aikaan yksin ulkona kokematta uhkaa että normaaleja ihmisoikeuksiani rikotaan. Huomasin yhden selittävän […]

Read more

Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisen yhteiskunnallisista ehdoista Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen on yksi tärkeä syy sille, että sosiologia on ja sen kannattaa olla olemassa. On kuitenkin selvä tiedonsosiologinen realiteetti, että sosiologialla tai tiedeyhteisöllä laajemminkaan ei ole mitään monopolia sellaisen tiedon tuottamiseen. Jo akatemian sisällä samoilla apajilla kärkkyy muita yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, ehkä etupäässä taloustieteilijöitä, historioitsijoita ja filosofeja. Tulevaisuudentutkimukseksi […]

Read more

Emeritusprofessori Antti Eskola on nimitetty Westermarck-seuran kunniajäseneksi. Nimitys tapahtui Rovaniemellä pidettyjen Sosiologipäivien toisena päivänä pidetyn Sosiologia-lehden juhlaseminaarin yhteydesä. Antti Eskola toimi Sosiologia-lehden ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1964–1965. Sosiologia-lehden juhlaseminaarissa esiintynyt Eskola teki puheenvuorossaan ”Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?” kattavan katsauksen sosiologian historiaan.  

Read more

Tutkimuksen popularisoinnin tärkeys myönnetään jo yleisesti yhteiskuntatieteiden parissa. Hyvä niin, sillä muutoin tutkimus olisi vain yhteiskuntatiedettä yhteiskuntatieteilijälle. Olen joskus pohtinut, että jos fyysikko pystyisi puhumaan atomille, hän varmasti tekisi sen. Me pystymme puhumaan omille atomeillemme, varsinkin jos käännämme tieteellisen slangimme hieman yksinkertaisempaan ja luettavampaan muotoon.

Read more

Johdanto Bruno Latour on ranskalainen filosofi-antropologi, joka työskentelee professorina Pariisissa tuottaen edelleen uusia tutkimuksia. Hänen maineensa hankalana ajattelijana perustuu lähinnä hänen kirjoitustyyliinsä, joka on hyvin ranskalainen. Hän määrittelee paljon negaatioiden [1] ja kielellisten ilotulittelujen kautta. Toisaalta hänen tekstinsä on hyvin eksaktia, täynnä ahtaasti määriteltyä käsitteistöä, joka tekee esimerkiksi ajan käsitteen kritisoinnin mahdolliseksi (ks. Latour 1988, […]

Read more

Kulttuuripääomaa voi määritellä nykyaikana tavalla jos toisella. Perinteisesti se on nähty sosiologian klassikko Pierre Bourdieun määritelmän mukaisesti melko moniulotteisena osana yksilön habitusta. Pääpiirteissään Bourdieu määrittelee kulttuuripääoman tarkoittavan tietotaitoa, älyä, kokemuksia, suhteita ja kaikenlaista ei-rahallista pääomaa, jota yksilö voi käyttää yhteiskunnassa menestyäkseen. Toinen Bourdieun määrittelemä pääoma, taloudellinen pääoma, taas tarkoittaa tuotantovälineitä ja kaikkea, mikä voidaan sisällyttää niihin tai muuttaa tuotantovälineiksi. Näillä tuotantovälineillä […]

Read more