Juho Karvinen: Julkaisitte keväällä Sanna Ryynäsen kanssa kirjan Taisteleva tutkimus. Minkä puolella taistellaan ja mitä vastaan? Juha Suoranta: Lyhyt vastaus saattaisi olla: ihmisyyden (joka tarkoittaa koko elonkehää) puolesta roistokapitalismia ja sitä mukailevaa sivistymättömyyttä ja kaikinpuolista välinpitämättömyyttä vastaan. Poliittisesti korrekti vastaus kuuluisi: suomalaisissa yhteiskuntatieteissä tehdään nykyisin niin monimuotoista tutkimusta, että siellä on – jälleen – tilaa […]

Read more

Voisiko transnationaali taide ja taiteet, muun muassa runous, olla kenties ainoita aidosti kansallista ja globaalia ulottuvuutta arvostava ja tallentava reservaatti? (Toisin kuin EU ja virallinen politiikka). Globaalia ja transnationaalia ulottuvuutta edustaisivat esimerkiksi erilaiset vaikutteet kansainvälisistä runouksista ja lokaalia kieli itsessään ”suomalaisille”, olivat sitten ”kantaväestöä” tai ”uussuomalaisia”. Transnationaali taiteilija olisi sekä globaalin ja lokaalin ulottuvuuden vaalija […]

Read more

Viime Sosiologi-lehdessä Aleksi Suuronen kirjoittaa pyhiinvaelluksestaan Santiago de Compostelaan ja vertaa sitä Zygmunt Baumanin notkean moderniin yhteisöllisyyteen.  Notkean modernin yhteisöllisyydessä tilallinen ja ajallinen paikallisuus on merkityksettömämpää kuin jäykän modernin yhteisöllisyydessä, jolloin yhteisöt olivat kiinteitä ja pitkäaikaisia. Suuronen kirjoittaa kiinnostavasti: ”Nyt kun en enää elä tuota rutiinien elämää, on suhteeni koko asiaan muuttunut täysin perustavanlaatuisesti. Se […]

Read more

Mitä sosiologi voi sanoa tietoturvasta? Sitäkö, että se on aina niin ihanaa, kun se suojaa meitä viruksilta ja muilta limaisilta ja inhottavilta tartunnoilta? Pitäisikö olla innoissaan siitä, että se estää laitteitamme tulemasta zombeiksi, koneiksi, jotka käyttäjän tietämättä sylkevät roskapostia ympäriinsä ja pommittavat muiden koneiden tahdissa palveluestohyökkäyksen kohdetta? Sosiologi voi tietysti olla näistä kamalan tyytyväinen, mutta […]

Read more

Westermarck-seura on jo aika vanha, mutta haluaa pysyä jatkuvasti nuorekkaana ja ajankohtaisena. Ylhäällä on seuran logo vuosien takaa ja alalaidassa tuoreempi. Logojen muutokset tuovat esille sen, että Edvard Westermarckin oppilaiden vuonna 1940 perustama tiedeseura on seurannut aikaansa, ja näin seura pyrkii jatkossakin toimimaan. Westermarck-seuran tärkein tuote on sen lippulaivajulkaisu, Sosiologia-lehti. Lehti on perustettu vuonna 1964 […]

Read more

Oma suhtautuminen kurssien suorittamiseen kirjatenteillä on aina ollut vähintäänkin lievästi negatiivista ja tuo negatiivisuus on vain voimistunut sosiologiaa opiskellessani Jyväskylän yliopistossa. Kirjatenttien suorittaminen on usein yksinäistä puuhaa, jossa opiskelijan eteen annetaan isoista kokonaisuuksista koostuvaa monimutkaista tietoa, jota yksi ihminen ei millään pysty kovin laaja-alaisesti käsittelemään sen lyhyen ajan rajoissa, jolloin kirjatentti tulisi suorittaa. Asiaa pahentaa […]

Read more

Kun lainoppineelta kysytään, mikä on legaliteettiperiaate, vastaus tulee liukuhihnalta. Maallikko vastaa luultavimmin virheellisesti tai ainakin puutteellisesti. Kun taas yhteiskuntatieteilijältä kysytään, mitä viihde on, vastaus muistuttaa usein epämääräisyydessään maallikon arvailuja. ”No, viihde on sellaista vapaa-ajan rentoutumista, mutta voihan siinä olla haastettakin.” Perehtyneempää kuvaa itsestään viestittävä yhteiskuntatieteilijä lisää: ”Viihde heijastaa myös kulttuurisia arvoja ja erotteluja.” Niin, kaikkihan […]

Read more

Viettäessäni lukukauden vaihto-opiskelijana Guadalajarassa, Meksikossa, huomioni kiinnittyy erityisesti sukupuolen rakentumiseen ja esittämiseen tilassa. Opiskelen sukupuolen antropologiaa ja luennot tarjoavat teoreettista materiaalia samalla kun kadulla liikkuminen ja paikallisten kanssa keskustelu antaa käytännönkokemusta. Jo alussa pohdin, mitkä tekijät aiheuttavat sen etten voi naisena liikkua pimeän aikaan yksin ulkona kokematta uhkaa että normaaleja ihmisoikeuksiani rikotaan. Huomasin yhden selittävän […]

Read more

Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtämisen yhteiskunnallisista ehdoista Yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen on yksi tärkeä syy sille, että sosiologia on ja sen kannattaa olla olemassa. On kuitenkin selvä tiedonsosiologinen realiteetti, että sosiologialla tai tiedeyhteisöllä laajemminkaan ei ole mitään monopolia sellaisen tiedon tuottamiseen. Jo akatemian sisällä samoilla apajilla kärkkyy muita yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, ehkä etupäässä taloustieteilijöitä, historioitsijoita ja filosofeja. Tulevaisuudentutkimukseksi […]

Read more

Emeritusprofessori Antti Eskola on nimitetty Westermarck-seuran kunniajäseneksi. Nimitys tapahtui Rovaniemellä pidettyjen Sosiologipäivien toisena päivänä pidetyn Sosiologia-lehden juhlaseminaarin yhteydesä. Antti Eskola toimi Sosiologia-lehden ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1964–1965. Sosiologia-lehden juhlaseminaarissa esiintynyt Eskola teki puheenvuorossaan ”Onko sosiologia säilyttänyt innostavuutensa?” kattavan katsauksen sosiologian historiaan.  

Read more