Olemme Helsingin yliopiston sosiologian oppiaineen nykyisiä ja entisiä opiskelijoita sekä henkilökuntaa ja vastustamme Suomen hallituksen kaavailemia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Mielestämme esitetyt leikkaukset ovat hätäisiä ja kansalaistemme edun vastaisia. Pidämme tärkeänä leikkausten laajojen seurausten kartoittamista ja esille tuomista. Helsingin yliopisto on tällä hetkellä Suomen ainoa kansainvälisissä rankingeissa sadan parhaan joukkoon yltänyt yliopisto. Huolimatta korkeasta riskistä astua …
Opiskeluaikainen työssäkäynti: pehmeä lasku työelämään?
Johdanto Opiskelijoiden työssäkäynti on aihe, joka nousee aika ajoin julkisen keskustelun kohteeksi. Keskustelua leimaa usein työnteon paheksunta: opiskelijoiden työskentely opintojen ohella pitkittää opintoja ja näin opiskelijoiden siirtymistä yhteiskunnan eläteistä valmistuneiksi, tunnollisiksi veronmaksajiksi. Opiskelijat tekevät vähäpätöisiä hanttihommia, joista ei ole hyötyä heidän omalle tulevalle työuralleen. Lisäksi opiskelijat vievät omalla työllään työpaikan joltakulta työttömältä työnhakijalta ja näin …
Sosiologipäivät Jyväskylässä 17.-18.3
Sosiologipäivät ovat jo ovella ja ohessa on muutama hyödyllinen vinkki mainioon Sosiologipäiväelämykseen Päivien virallinen ohjelma työryhmineen ja yleisesitelmineen: http://westermarck.fi/sosiologipaivat/ohjelma/ Opiskelijoiden varjo-ohjelma Keskiviikolle on luvassa opiskelijoiden tapaamista kulttuuriravintola Ylä-Ruthissa. Facebook event osoitteessa: https://www.facebook.com/events/1691195744470190/ Torstaille on luvassa Sosiologisitsejä ja saunaa. Facebook event osoitteessa: https://www.facebook.com/events/1701032606824955/ Wopin omat nettisivut https://sosiologia.wordpress.com/
Menikö internet sosiologialta ohitse?
Vuoden 2015 pakolaiskriisin ympärillä sosiaalisessa mediassa vellova kohu on nostanut pintaan tunteiden lisäksi analyysejä sosiaalisen median vaikutuksesta ihmisten väliseen kommunikaatioon. Eräs kiinnostavimmista analyyseistä levisi julkisuuteen Helsingin Sanomien toimittajan Jussi Pullisen kautta. Pullinen esittelee tutkimusta, jossa todetaan, että sosiaalisessa mediassa pienen vähemmistön kanta saattaa vaikuttaa paikallisesti enemmistön mielipiteeltä. Tämä johtuu siitä, että sosiaalisessa mediassa kaikkein erikoislaatuisimmat …
Pääkirjoitus 1/2015
Sosiologia on aina ollut kiinnostunut kriiseistä ja murroksista. Niitä selittämäänhän sosiologia on oikeastaan aikoinaan syntynyt. Sosiologian historian alkuaikoina teollistuminen oli muuttanut radikaalisti ihmisten elämää ja luonut uudenlaisia sosiaalisia ongelmia. Nykyään elämme yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa myös teknologian kehityksellä on roolinsa. Omana elinaikanani matkapuhelimet ja tietokoneet ovat yleistyneet. On tulut älypuhelimia, digibokseja, ulkoisia kovalevyjä, muistitikkuja, …
Nuorten vetäytyminen yhteiskunnallisena ilmiönä
1. Johdanto Nuorten syrjäytyminen huolestuttaa. Työministeri Lauri Ihalaisen (HS.fi, 26.3.2012) mukaan ”Mikään ei ole niin paha asia kuin nuorten syrjäytyminen työstä, koulutuksesta ja yhteiskunnasta”. Tarkastelin kandidaatintutkielmassani vetäytyneiden nuorten ilmiötä. Työ- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolisuuden lisäksi nämä nuoret ovat vetäytyneet sosiaalisesta elämästä. Tässä artikkelissa keskityn tutkielmani teoreettiseen viitekehykseen ja sen keskeisimpiin havaintoihin. Ensin kuitenkin selvitän, mistä ilmiöstä …
Ajan merkit- mahdolliset maailmat?
Erilaiset kriisit ja ääri-ilmiöt tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Uhkia kohdatessaan ihmiset kerääntyvät puolustautumaan yhteistä vihollista vastaan. Kuten Ulrich Beck esitti puhuessaan riskiyhteiskunnasta, elämme epävarmuuden aikaa. Välitöntä vaaraa ei ole, vaan uhkaa halutaan luoda. Tämä eräänlainen suojautumisen tarve on luonut erilaisille ääri-ilmiöille mahdollisuuden kasvaa. Jihadismi, äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat pystyneet lisäämään kannatustaan sillä periaatteella, että ne …
Pitäisikö tiede saattaa kriisiin?
Tiedon filosofia ja viisauden filosofia: Esittely Nicholas Maxwellin kirjasta From Knowledge to Wisdom Kirjan From Knowledge to Wisdom (2007) ensimmäinen luku alkaa kuvailulla siitä, miten tiede on epäonnistunut ratkaisemaan maailman inhimillisiä kriisejä ja on joskus jopa johtanut niihin. Voisi kuvitella, että sen kirjoittaja, Nicholas Maxwell, kuuluisi tieteen vastustajiin. Näin ei kuitenkaan ole. Maxwell puoltaa …
Ilmainen on kalleinta – downshiftaus ja postmodernismin myytti
Johdanto Milloin viimeksi näit downshiftausta eli ”leppoistamista” tai ”elämän kohtuullistamista” käsittelevän jutun, jossa haastateltava ei todistellut korkeaa koulutustaan ja vaihtoehtojaan työmarkkinoilla? Kysymys on retorinen, sillä googlettamista järkevämpää on etsiä Kustaa Vaasan hopealusikkaa Itämerestä. Ehkä roska-autoileva lusikka löytyykin, mutta valtavirtaa hän ei muuta. Kaikki ovat kuulleet downshiftauksen väitetystä moraalittomuudesta, joka tiivistyy sanoissa vastuunpakoilu, etuoikeus ja tulevaisuuden …
Vankiloiden yliasutus Euroopassa – vankien ihmisoikeudet kriisissä?
”Resurssien puute ei ole peruste vankilaoloille, jotka loukkaavat vankien ihmisoikeuksia” (Vankilasääntöjen 4. sääntö.) Johdanto Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kaikkien ihmiskunnan jäsenten yhtäläisiä oikeuksia, jotka on taattu monilla kansainvälisillä sopimuksilla. Näin on myös vankeusaikana, lukuun ottamatta vapauden menetystä. Vapautensakin menettäneitä henkilöitä koskevat kuitenkin tietyt perusoikeudet. Näitä pyrkivät turvaamaan Euroopan neuvoston uudistetut vankilasäännöt, jotka hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa …