Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ja kaupungistuminen toisen maailmansodan jälkeen sekä hyvinvointivaltion rakentaminen tarjosivat puitteet modernin suomalaisen sosiologian syntymiselle. Yhdysvalloista tuodut tilastolliset tutkimusmenetelmät antoivat tieteenalalle metodologista täsmällisyyttä ja institutionaaliset puitteet vahvistuivat, kun uusia virkoja perustettiin ja väitösten määrä lisääntyi. Erik Allardtin ja Yrjö Littusen Sosiologia (1958) sekä Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät I (1962) olivat oppikirjoja, jotka kuluivat seuraavina vuosikymmeninä ahkerassa käytössä.

Read more

Yhteiskunta ja yhteiskuntaluokat: reflektiota HS:n luokkakonehankkeesta   Vuoden vaihteessa Helsingin Sanomat julkaisi Luokkakone-nettipalvelun, jonka avulla verkon käyttäjien on mahdollista testata, mihin yhteiskuntaluokka-asemaan kuuluvat. Testiä on tehty yli puoli miljoonaa kertaa ja toimittaja Saska Saarikosken kirjoittama juttu oli luetumpi kuin yksikään HS:n 2013 julkaisemista artikkeleista.Olin mukana toteuttamassa Luokkakonetta HS:n toimittajien Esa Mäkisen ja Saska Saarikosken kanssa […]

Read more

Paluu menneisyyteen? Sosiologian opintojen yhdistyminen lähitieteiden kanssa   [tps_title][/tps_title]WOP teki kyselyn sosiologian opintojen yhdistymisistä sosiaalitieteiden kanssa. Yhdistymisten tasot ovat erilaisia eri yliopistoissa, ja taulukossa 1 on eritelty yliopistojen yhdistymistilanne. WOPin kysely kerättiin internet-kyselynä, joka jaettiin useaan kertaan sosiologian opiskelijoiden sähköpostilistoilla, facebook-ryhmissä ja muissa sopiviksi katsotuissa foorumeissa. Vastausaika kyselylle oli 06.11.2013-12.02.2014 ja kyselyyn vastasi yhteensä 208 […]

Read more