© Chantal Bekker, Urgenda

Suomessa yhteiskunnallisiin ilmiöihin on perinteisesti vaikutettu poliittisin keinoin.  Sen sijaan strategista litigaatiota ei toistaiseksi ole juurikaan hyödynnetty yhteiskunnallisena muutosvoimana. Strategisella litigaatiolla tarkoitetaan sopivien yksittäistapausten etsimistä oikeuskanteita varten, jotta oikeudellisen linjavedon kautta saataisiin aikaan laajempi yhteiskunnallinen muutos.  Tunnetuimpia ja menestyksekkäimpiä esimerkkejä strategisesta litigaatiosta on 1940-1970 luvuilla tehdyt kanteet koskien USA:n rotusyrjintää. Kansalaisyhteiskunta sai merkittävän voiton, kun […]

Read more

”Keskivertoihmiset eivät tiedä, että kaikki on mahdollista” David Rousset, ranskalainen poliittinen aktivisti   Hannah Arendtin teos Totalitarismin synty käsittelee totalitarismia ja siihen johtaneita ideologioita ja poliittisia liikkeitä, kuten imperialismia ja sen myötä vahvistunutta rotuajattelua. Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee antisemitismiä ja kyseisen ideologian nousua poliittiseen keskusteluun 1800-luvun Euroopassa. Toisessa luvussa eritellään imperialistista […]

Read more

Johdanto Työn epävarmuudesta on puhuttu jo kauan. Työ muuttuu jatkuvasti, ja työn muutos onkin muodostunut työelämän megatrendiksi, itsestään selväksi lähtökohdaksi ja tosiasiaksi, jota ilman työelämästä on vaikea keskustella (Lähteenmäki 2013, 16). Keskeinen työn muutos on työn tekemisen tapojen monimuotoistuminen: vakituisten, kokoaikaisten työsuhteiden rinnalla ovat yleistyneet erilaiset tavat tehdä työtä. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala […]

Read more

Sosiologi voi tehdä muutoksista selvää Muutos ja epävarmuus ovat varmasti kuumimpia teemoja tämän kevään julkisessa keskustelussa Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Yhteiskunnallista epävarmuutta aiheuttavat esimerkiksi kurjana jatkuva talous- ja työllisyystilanne sekä Eurooppaan Lähi-idän konfliktialueilta pakenevat turvapaikanhakijat. Sosiologian opiskelijan iholle tulevia muutoksia ovat tietysti yliopistojen rahoituksen jättileikkaukset ja hallituksen esittämä opintotuen muuttaminen vahvasti lainapainotteiseksi. Tähän lehteen saamamme […]

Read more

Vuodenvaihteessa 2014–2015 kysymys paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta puhutti niin kansaa kuin sen edustajia Arkadianmäellä. Suomen eduskunta käsitteli tuolloin hallituksen esitystä 343/2014vp, joka olisi laajentanut muun muassa* niin kutsuttujen paperittomien siirtolaisten oikeutta julkisiin terveyspalveluihin. Paperittomiksi kutsutaan siirtolaisia, jotka elävät Suomessa vaihtelevan pituisia aikoja ilman lain edellyttämää oleskelulupaa. Laki olisi taannut ennestään tarjotun kiireellisen sairaanhoidon lisäksi paperittomille myös […]

Read more

Westermarck-seura piti 26.11.2015 Helsingissä Säätytalolla paneelikeskustelun yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden opintojen yhdistämisiin liittyen. Paneelissa oli henkilökunnan edustaja jokaisesta yliopistosta ja yksi opiskelijajäsen. Yleisesti tuli sellainen kuva, että yhdistäminen on sujunut melko hyvin ja todettiin, että tutkinto-ohjelmakohtaiset haut ovat olleet verraten uusi juttu. Tällä hetkellä yhdistymisten aste on vaihdellut eri yliopistoissa ja Tampereen yliopistoa voidaan pitää edelläkävijänä […]

Read more

Syksyisin puhaltaa muutosten tuulet ja se näkyy myös syksyn 2015 Sosiologi-lehden artikkeleissa. Lehden artikkelit käsittelevät koulutusta ja tiedettä sekä ihmiselämän muutoskohtia. Sosiologit koulutusleikkauksia vastaan ja professori Elina Oinas kirjoittivat kannanotot, joissa ilmaisivat huolensa erilaisia yliopistomaailman leikkauksia kohtaan. Aihe on ajankohtainen sillä, mielenilmaukset koulutusleikkauksia vastaan ovat tänä syksynä kulminoituneet myös Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen rauhanomaisessa valtauksessa sekä […]

Read more

Kirjailija Timo Hännikäisen haastattelu   Johdanto Miesten ongelmat on viime vuosien tunteikkaita puheenaiheita. Erityisesti syrjäytymistä päivitellään tilastojen valossa, mutta monilla ei näytä olevan halua pureutua murhenäytelmään osana laajempaa ilmiötä. Tasa-arvokeskustelun nimissä käydyt vastakkainasettelut kärjistyvät feministien ja miesasiamiesten välisissä vapaaotteluissa, jotka päättyvät aina ratkaisemattomina. Periksi ei anneta. Etenkin verkkokeskusteluissa tärkeintä vaikuttaa olevan vastakkaisen sukupuolen syyttely omista […]

Read more

Kuvauksia kohtalokkaista hetkistä myöhäismodernissa Helsingissä   Abstrakti Tutkimus, johon artikkeli pohjautuu, on osa Non Fighting Generation ry:n hanketta, joka tutkii etnisten vähemmistöryhmien välistä rasismia nuorten keskuudessa Suomessa. Pro gradu-tutkielma, johon artikkeli perustuu, keskittyy tarkastelemaan Suomea myöhäismodernina yhteiskuntana sosiologi Anthony Giddensin teorian valossa. Giddens kirjoittaa, että elämme myöhäismodernia aikaa. Yhteiskunta sekä ympäröivä sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti […]

Read more

Leikkauspolitiikan vastustajia on syytetty monesta, ainakin realisimin puutteesta ja vain omien, kapea-alaisten saavutettujen etujen puolustamisesta. Sosiologian opiskelijoiden ja henkilökunnan kapina perusteluineen hallituksen lyhytnäköistä koulutuspolitiikkaa ja erityisesti Helsingin yliopiston tietoista kurjistamista kohtaan osoittaa, ettei kummastakaan todellakaan ole kyse, vaikka oma lehmä, oma koulutus, olisikin ojassa. Nuorten huoli oman tulevaisuuden suhteen ei ole erillinen, itsekäs toive, vaan […]

Read more